Suomenpystykorva

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomenpyssykorva
Mannerheim.jpg
Alkuperämaa Suomi
Ulkonäkö
Väritys Ei mikään
Säkäkorkeus 185cm
Pää vittuuntunut
Raajat valmiina taistoon
Häntä koipien välissä

Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira, joka on jalostettu haukkumistarkoitukseen. Mitä tämä koirarotu siis tekee? Se haukkuu.

Historia[muokkaa]

Vaikka suomenpystykorva sitkeästi uskottelee itselleen olevansa germaanista tai skandinaavista alkuperää, on historiantutkimus osoittanut suomenpystykorvan kulkeneen suomensukuisten heimojen mukana Volgan mutkan tietämiltä pohjoiseen. Uuteen maahan saavuttuaan se aloitti välittömästi haukkumalla aluetta jo asuttaneet saamelaiset, jotka joutuivat pakenemaan haukkua noin yhden neliösenttimetrin kokoiselle alueelle jäämeren rannalle.

Suomenpystykorva osoittautui heti erinomaiseksi vartiokoiraksi, sen alettua välittömästi vahtimaan reviirinsä rajoja ja haukkumaan idässä levittäytynyttä kaukasianpaimenkoirarotua. Sen sijaan kiima-aikana pystykorvat ulvoivat sydäntä särkevästi etelää kohti, jossa tiedettiin pidettävän saksanpaimenkoiria. Nykyään suomenpystykorvien kiima keskittyy enimmäkseen chinook-koiriin, mutta yhä löytyy yksilöitä, joiden hormonit saa parhaiten jylläämään juuri saksanpaimenkoira.

Reviirinvaalimisvietti sen sijaan on lisääntynyt entisestään, ja suomenpystykorvan haukuttavaksi pääsevät kaukasianpaimenkoirien lisäksi lähes kaikki muutkin rodut, kuten myös ne pystykorva-yksilöt joilta ei löydy virallista rotumerkintää, maksettua koiraveroa ja/tai asianmukaisia rokotuksia. Kun etelän sekarotuisia kulkukoiria alkoi rantautua Suomeen, suomenpystykorva aloitti suorastaan hysteerisen haukkumisen suu vaahdossa.

Saksanpaimenkoirien kansallisuusaate sai suomenpystykorvien lisäksi joidenkin muidenkin koirarotujen kiiman nousemaan.

Ulkonäkö[muokkaa]

Suomenpystykorva on karvoitukseltaan ei-minkään-värinen ja iho karvoituksen alla sairaalloisen kalpea, sekä usein punalaikkuinen. Sillä on iso vatsa ja ihannesäkäkorkeus on uroksilla 180 cm ja nartuilla 190 cm. Silmät ovat harmaat suurella osalla yksilöistä. Karva on usein huonokuntoista ja useimpia, etenkin rajavartio-tehtäviin erikoistuneita yksilöitä kohtaakin lopullinen (mutta usein vapaaehtoinen) karvanlähtöaika jo 13-20 ikävuoden paikkeilla.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa]

Suomenpystykorva on tyypillisimillään äärettömän kateellinen, aggressivinen ja vahingoniloinen muita koiria kohtaan. Se haukkuu mielellään lähes kaikki, jopa omistajansa, mutta siitä huolimatta se on omistajaansa kohtaan äärettömän, jopa yliampuvan uskollinen ja sietääkin omistajaltaan lähes mitä tahansa, tyytyen vain haukkumaan. Tämän vuoksi suomenpystykorvat ovatkin omistajiensa taholta maailman hyväksikäytetyin koirarotu.

Suomenpystykorvat eroavat muista koiraroduista erityisesti siinä, että myös nartut ovat maskuliinisia. Tämän vuoksi rodun uroksien on täytynytkin mukautua yltiömaskuliinisiksi onnistuakseen lisääntymään. Urosten aggressivinen käytös ja tyhjänhaukkuminen ovat erittäin arvostettuja piirteitä rodun narttujen keskuudessa.

Suurin ongelma, jonka omistajat yleensä rodun kanssa kohtaavat, on sisäsiisteyden opettaminen. Suomenpystykorva on tunnettu siitä, että se tekee mielellään tarpeensa sisätiloihin, usein jopa omaan makuupaikkaansa.

Tämä säälittävä kääpiö oli rodulleen häpeäksi ja kaiken lisäksi vieläpä liian punainen. Ei elänyt kauan se.

Terveys[muokkaa]

Suomenpystykorvalla on myös äärettömän huono itsetunto, minkä vuoksi masennus ja nesteen yliannostusongelmat ovat rodun yleisimpiä sairauksia. Masennuksen vuoksi rodun yleisin kuolinsyy onkin auton alle jääminen vapaaehtoisesti.

Myös vesikauhun on todettu aiheuttavan rodulle paljon kuolemantapauksia, sairauden lisätessä koirien aggressivisuutta siinä määrin, että koirat onnistuvat saamaan toisiaan hengiltä entistä useammin jokaperjantai-iltaisissa, yksilöiden välisissä mittelöissä.

Ne yksilöt, jotka säilyvät edes jokseenkin pirteänä yli keski-iän, kuolevat yleensä joko sydän- ja verisuonisairauksiin tai maksan räjähtämiseen.

Rodun tulevaisuus[muokkaa]

Koska rodun ominaispiirteiisiin kuuluu kaiken vieraan ja vähänkin epämiellyttävän loputon haukkuminen, sekä äärimmäinen aggressiivisuus ja sisäsiittoisuus, on erittäin todennäköistä, että ajan myötä suomenpystykorva tulee haukkumaan itsensä ulos paljon vihaamiensa ”muiden koirarotujen” (mikä käsittää noin 99% maailman koiraroduista) keskuudesta. Näin olleen suomenpystykorvalla ei ole tulevaisuutta, ei minkäänlaista.