Suomen sota

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen sota
Sven Dufva.jpg
Sven Duuva siivoaa roskia.
Sota alkoi: 1808
Sota loppui: 1809
Paikka: Mitä luulet?
Tulos: Svänejä vituttaa
Sodan vaikutukset: Ruotsi ei enää koskaan sodi.
Taistelevat osapuolet
Sverige och ja Suomi

Tappiot:

  • Alla svenskar
  • 2399 suomalaista
Karvalakit

Tappiot:

  • 23 990 ryssää

Suomen sota käytiin 1800-luvun alussa kun ryssät onnistuivat siinä, missä myöhemmin tulisi olemaan huomattavia vaikeuksia.

Taustaa

Ranskan Napoleon teki Venäjän Aleksanterin kanssa Tilsitin sopimuksen 1807, jossa Suomi päätettiin siirtää Ruotsilta Venäjälle. Napoleon tuli kuitenkin katumapäälle, ja päätti kumota sopimuksen pyyhkimällä allekirjoituksensa pyyhekumilla. Tilsitin sopimus oli kuitenkin metrin korkuisella pöydällä, eikä missään näkynyt jakkaraa tai tikkaita. Niinpä sopimus jäi kumoamatta, ja Venäjä suoritti uusimman hyökkäyksensä Suomeen (numero 6113).

Venäläiset hyökkäävät Suomenlinnaan kaapattuaan autolautan.

Sota

Venakkoja oli 24 000, heitä vastassa 200 000 ruåttalaista ja 2399 suomalaista. Joukot valmistuivat taisteluun helmikuussa 1808. Venäläisten ammuttua laukauksen Svartholmassa hurrit perääntyivät Viaporiin pelästyttyään laukauksen ääntä.

Viaporin "taistelu"

Perillä Suomenlinnassa 2000 ryssää asettui piirittämään 200 000 ruottalaista. Sveduilla oli suojanaan valtavat materiaalivarastot sekä maailman suurin ja uudenaikaisin linnake, mutta sen olivat rakentaneet ranskalaiset. Niinpä Viaporin kommendantti Carl Olof Cronstedt ryhtyi linnakkeen ohjesääntöjen mukaisesti soveltamaan ranskalaista taistelutaktiikkaa, nostaen Ruotsin sotalipun, Suomen lipun ilman sinistä ristiä, salkoon.

Cronstedt teki sopimuksen, jossa svänit sitoutuivat:

  1. ottamatta vastaan vahvistuksia
  2. jos vahvistuksia ei tulisi, niin kävelemään antautumaan Suomenlahden jäälle toinen toukokuuta

Näin sotilaat tekivätkin, eikä heitä enää sen koommin nähty. Cronstedt sai venäläisiltä voitti lotossa 869 000 000 kruunua ja vetäytyi viettämään eläkepäiviä Venäjälle. On kuultu käsittämättömiä väitteitä, joiden mukaan Cronstedt olisi muka lahjottu. Tällaiset panettelijat eivät tiedä, millaisen ylivoiman edessä svänit olivat.

Ruotsalainen soturi pohtii, onko hänessä tarpeeksi hajuvettä jotta voi mennä antautumaan.

Suomalaisten vastarinta ja Ruåtsin vastaisku

2399 suomalaista sen sijaan olivat taistelleet koko kevään, ja yksi suomalainenhan tunnetusti vastaa kymmentä ryssää. Paha vain että ryssiä oli 10,0041684 kertaa enemmän. Viimeisen suomalaisen kaaduttua jäljelle jäi siis kymmenen ryssää. Nämä torjuivat svedujen 400 000 "miehen" vastahyökkäyksen syksyllä 1808 näiden pelästyttyä pyssyjensä pauketta. Tästä sodasta viisastuneina svänit päättivät jättää sotimisen iäksi ja keskittyivät villasukkien kutomiseen yhdessä Sveitsin kanssa.

...ja sitten Ruotsi menetti kiveksensä...

Seuraukset

Suomesta tehtiin nyt Venäjän puskurivaltio autonominen suurruhtinaskunta. Lopulta tässä oli kuitenkin myös hyviä puolia, kuten se, ettei ruotsalaisia ollut antautumassa talvisodassa, jolloin puna-armeija olisi marssinut Tukholmaan. Koska svänit olivat kuitenkin koko sodan ajan vittuilleet Ranskan vertikaalisesti rajoittuneelle johtajalle, antoivat britit tämän kukistettua Norjan lohdutuksena hurreille.