Suomen rumat rakennukset

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen maaseutu on pullollaan ränsistyneitä latoja.
Huom.! Kirjoitit sanan "rumat" turhaan. Itsestäänselvyys.

Tämä artikkeli on oikeastaan aivan liian laaja aihe kirjoitettavaksi, sillä Suomen rakennuskannasta rumaa on noin 99,5 % ja niiden levinnäisyysalue ulottuu Hangosta Pets Nuorgamiin. Yleisimpiä ne ovat maalla ja kaupungeissa, mutta myös saaristossa tapaa varsin paljon rumia rakennuksia. Nyrkkisääntö on, että mikäli rakennus on rakennettu enen vuotta 1930, se on todennäköisesti ruma, ja mikäli se on rakennettu vuoden 1930 jälkeen, se on varmasti ruma.

Suomalaisille rakennuksille ovat seuraavat piirteet tunnusomaisia:

  • Tasakatto. Soveltuu erinomaisesti Suomen ilmastoon, sillä sijaitseehan Suomi 60. ja 70. pohjoisen leveysasteen välillä ja Atlantin matalapaineiden okkludoitumisalueella. Keväisin meillä sataa vettä, kesäisin ukkostaa, syksyisin sataa vettä ja talvisin lunta. Tasakatto sopii Suomen ilmastoon kuin jarruneste kaurapuuroon.
  • Betoni. Suomalaiset arkkitehdit suosivat betonia, sillä se on a) halpaa ja b) harmaata. Se sopii hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan. Suomalaisilla arkkitehdeilla on tapana suunnitella betonivalu niin, että muotit valmistetaan karvalaudasta [näin siihen saadaan jäämään puunsyykuvio ja tikkuja], eikä pintaa käsitellä mitenkään muotistaoton jälkeen. Varsinkin Viljo Revell ja Aarno Ruusuvuori ovat tämän tyylisuunnan tunnusomaisia edustajia.
  • Nauhaikkuna. Päästää lämpöä läpi kuin vanha veräjä, päästää auringonvalon häikäisemään sisätiloihin, on kuuma päivisin ja kylmä öisin, ja saa aikaan tunteen, että asukkaat elävät terraariossa, ja saa rakennuksen näyttämään auton jäähdyttimeltä.
  • Paljaat ja viimeistelemättömät pinnat. Suomalaisen arkkitehtuurin karuus, koruttomuus, konstailemattomuus, kalseus, ankeus, mitäänsanomattomuus ja kylmäkiskoisuus heijastaa suomalaista mielenmaisemaa.
  • Valkoinen väri. Kuivan ilmaston Etelä-Euroopasta tuttu valkoinen väri sopii erinomaisesti Suomeen, jossa ilmasto ei ole kostea, jossa lämpötila pysyy jatkuvasti +10 ja +30 °C välissä, jossa ei ole nimeksikään ilmansaasteita ja jossa myöskään leväkasvusto ja pöly ei vaivaa. Valkeat rakennukset sääistyvät noin viidessä vuodessa harmaanraidallisiksi.
  • Epäsymmetrisyys ja levottomuus. Vain huono arkkitehti turvautuu symmetriaan, sanotaan, mutta hyväkään ei onnistu aina epäsymmetrisyyden kanssa.
  • Mahdollisimman halpa rakennustyö. Kun suomalaisen työvoiman hinta nousi yleiseurooppalaiselle tasolle, työvoimaa on nyt haalittu mistä halvimmalla saa. Se näkyy työn jäljessä.

Jos näet edessäsi jonkin epämääräisen, rumanvärisen ja rumanmuotoisen laatikkohössäkkävirityksen, olet todennäköisesti törmännyt suomalaiseen rakennukseen. Vaikka Suomi metsäinen maa onkin, ovat rumat rakennukset Suomessa suhteellisen yleisiä, joten niistä selvitäkseen on kiintiömäärää dynamiittia asiallista pitää aina mukanaan. Rakennusten todellista absoluuttista lukumäärää ei tiedettävästi ole kukaan edes yrittänyt laskea, mutta jos niistä kaikista pystyisi tekemään listan, riittäisi juttua ainakin neljä Hikipediallista. Suomen rumien rakennusten luettelointi on suunnilleen sama asia kuin jos Hikipediaan kirjoitettaisiin juttu, jossa luetellaan kaikki universumin tähdet.

Ainutlaatuista Suomen rakennuksille on se, että ne ovat ainut asia maailmassa, jotka pystyvät rikkomaan erästä fysiikan laeista, edes välttävän estetiikantajun lakia.

Suomen rumimpien rakennusten 10 kärjessä on seuraava:

1. Makkaratalo, Helsinki (Viljo Revell)
2. KOP-kolmio, Turku (Viljo Revell)
3. Kaupungintalo, Kemi (Bertel Strömmer)
4. Kaupunginteatteri, Lahti (Alvar Aalto)
5. Kauppahalli, Joensuu
6. Ympyrätalo, Helsinki (Heikki ja Kaija Siren)
7. Stora-Enson sokeripala, Helsinki (Alvar Aalto)
8. Kaupunginteatteri, Oulu
9. Halpa-Hallin kauppakeskus, Kokkola
10. Espoo Museum of Modern Art, Espoo (Aarno Ruusuvuori)

Mainittakoon, että armeijan pioneerien koulutuksessa opetetaan ruman rakennuksen oikeaoppinen räjäyttäminen. Räjähdyspanoksia ei tule asettaa nurkan tai seinien alle, vaan tukipilareihin. Näin rakennus saadaan hävitettyä siististi ja tasaisesti.