Suomen kuninkaat

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naziflag.gif
Jalot germaanit rakastavat tätä artikkelia.

Trendikäs, suvaitsevainen ja kansallismielisestä kiihkoilusta vapaa tiedeyhteisö on julkaissut ruotsalaisuuden päivänä vuonna 2007 kaksikielisen julistuksen Helsingin Sanomain etusivulla, jonka mukaan suomalaisilla ole koskaan ollut omia kuninkaita.[1] Tämän väitteen kyseenalaistus on pseudotiedettä ja ennen kaikkea suvaitsematonta ja rasistista kiihotusta indoeurooppalaista Euroopan vähemmistökielikuntaa vastaan. Väitteen tueksi esitetään muun muassa, että suomalaisen turaaniseen cro-magnon kalloon ei Freudenthalin muistorahaston mukaan sovi kruunu. Lisäksi monarkille tyypillisiä valtikoita, viittoja tai vihreitä kuulia ei olla löydetty yhdestäkään Suomen muinaislinnasta.

Viikingit seuraavat kuningastaan. Perinteisen näkemyksen mukaan germaanien ylemmyyden todisti taipumus nostaa valtaan kuninkaita. Alemmilla suomalaisilla ei tietenkään ollut omia kuninkaita.

Saagoissa mainitut "finnien" kuninkaat (finnakonungr) olivat lähinnä saamelaisia kuninkaita. Rautakauden suomalaiset olivat nimittäin liian alhaisella kehistysasteella pystyäkseen valmistamaan valtikkaa, viljelemään maata tai rakentamaan puutaloja, joten jos kuninkaita oli, he olivat tietysti saamelaisia. Jos väittäisit, etteivät saamelaiset muka pystyisi perustamaan kuningaskuntaa, olisit ilmiselvä rasisti. Äärioikeistolaiset tahot tosin levittävät propagandaa, jonka mukaan saamelaisten kieli olisi sukua suomelle, ja siten saamelaisia voitaisiin pitää yhtä kyvyttöminä luomaan kuningaskuntia kuin suomalaisiakin pidetään. Tiedeyhteisö torjuu tämän huomauttamalla, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, päin vastoin kuin suomalaiset, ja alkuperäiskansan kykyä luoda kuningaskuntia ei voida kyseenalaistaa syyllistymättä rasismiin. Saamelaiset ovat alkuperäisempiä, sillä saamelaisten puku on värikkäämpi, ja he hoitavat poroja. Suomalaisten perinteinen elinkeino maanviljelys on niin uusi keksintö, ettei suomalaisia voida pitää alkuperäiskansana. Sitäpaitsi suomalaiset eivät ole edes vähemmistö kuten alkuperäiskansaksi lasketut lähisukulaisensa karjalaiset. Äärioikeiston levittämän vihapropagandan mukaan ennen metsästyksellä ja kalastuksella eläneet saamelaiset omaksuivat poronhoidon vasta 1800-luvulla, kun taas suomalaiset ovat viljelleet maata jo tuhansia vuosia. Tämän ontuvan vertauksen perusteella vihanlietsojat katsovat, että suomalaisten elinkeino on alkuperäisempi kuin saamelaisten, ja suomalaisten kohdalla alkuperäiskansan kriteerit, kuten YK ne on määritellyt, täyttyisivät paremmin. Tiedeyhteisö katsoo, että tällaiset väitteet ovat voodoo-tiedettä. Saamelaiset ovat siis alkuperäiskansa ja siten heillä on voinut olla kuninkaita, kun taas suomalaisilla ei. Ja sillä siisti. Tosin jos suomalaiset olisivat nykyisin vähemmistö omassa maassaan, tilanne saattaisi olla toinen, sillä vähemmistön kykyjä ei voitaisi samalla tavoin vähätellä. Tiedeyhteisön mukaan vain suomalaisten määrän raju vähentäminen voisi todistaa suomalaisilla olleen kuninkaita. Kuninkaista vauhkoaville tahoille suositellaankin itsemurhaa.

Vapaat miehet äänestävät viikinkien käräjillä. Taipumus kokoontua päättämään yhdessä yhteisistä asioista katsotaan nykyisin osoitukseksi germaanien ylemmyydestä. Alemmilla suomalaisilla saattoi hyvinkin olla kaikenkarvaisia despootteja.

Kuningas-sana on tunnettu suomessa jo pronssikaudesta asti, mutta sillä ei tietenkään ole tarkoitettu sitä mitä nykyisin, siis monarkkia. Suomalainen "kuningas" on ollut pelkkä enintään maakunnnan kokoisen alueen heimopäällikkö, jonka valta perustui pikemminkin tapaan kuin lakiin. Myös viikinkien kuninkaat olivat tällaisia, mutta heillä oli kruunut (ihan oikeasti, siinä sarvien alapuolella), joten he olivat aitoja monarkkeja.

Suomessa saattoi siis olla toisinaan "kuninkaita" (lainausmerkeissä erotuksena aidoista kruunupäistä), mutta tiedeyhteisön mukaan valtaa pitivät yleensä neuvostot käräjillä, joille joka suku tai talo lähetti edustajansa. Käräjillä neuvoteltiin, käytiin oikeutta ja päätettiin yhdessä laeista, veronkannosta ja yhteisistä toimista. Suomalaisten yhteiskunta oli siis alemmalla kehityksen asteella kuin sivistyneiden germaanien, joiden yhteiskunta perustui oikealla kruunulla varustetun kuninkaan yksinvaltiuteen ja muiden alamaisuuteen ja orjuuteen. Eikun hetkinen... Siis tietysti ylempirotuisilla germaaneilla oli lähes demokratiaa vastaava yhteiskunta. Jokainen viikinki oli nimittäin vapaa mies, joka saattoi päättää yhteisistä asiosita käräjillä. Suomalaiset ja muut alempirotuiset cro-magnonit olivat pelkkiä barbaarilaumoja, jota johtivat ärjyvät ja isokokoiset kuninkaat despootit.

Nykyään kuninkaan virkaa vastaavaa tehtävää hoitaa Suomessa Suomen Valtakunnanjohtaja.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Paitsi se yksi vuonna 1918, mutta se oli niin vähän aikaa, ettei sitä lasketa.