Suomen Hiihtoliitto

Hikipedia

Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole. Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.

Suomen Hiihtoliitto (perustettu 1908) on kansallisen hiihtourheilun kattojärjestö, jonka päätehtävänä on kykyjen etsintä kansallisen hiihtomaajoukkueemme terävimpään kärkeen. Tässä tehtävässään Hiihtoliitto on tehnyt pitkäjänteistä ^Lähde? ja tuloksellista ^Lähde? työtä.

[muokkaa] Toiminnan alkuvuosikymmenet

Hiihtoliitto aloitti vaikeissa olosuhteissa sortovuosien riivaamassa Suomessa. Harjoittelu- ja kilpailumateriaalin hankkiminen edustushiihtäjillemme oli usein sietämättömän vaikeaa. Parhaat kyvyt joutuivat asepalvelukseen Saksaan. Toisaalta sota-aika kehitti lajia ja syntyi uusi pohjoismainen hiihtolaji: ampumahiihto. Elävistä maaleista siirryttiin kuitenkin rauhanteon jälkeen pääsääntöisesti kiinteisiin elottomiin maalitauluihin.

Hiihtoliiton merkitys huomattiin valtiollisissakin piireissä ja sille ryhdyttiin järjestämään rahoitusta valtion varoista. Seuraavat vuosikymmenet Hiihtoliitto keskittyi lähinnä materiaalin hankintaan. Ensimmäisen kerran Suomen hiihtomaajoukkue pääsi kokeilemaan lasikuitusuksia vuoden 1932 talviolympialaisissa Lake Placidissa. Suotuisa kehitys katkesi kuitenkin heti alkuunsa, sillä seuraavissa olympialaisissa Saksan Garmisch-Partenkirchenissä v. 1936 lasikuitusuksia ei voitu käyttää, koska Saksan lait kielsivät lasikuidun maahantuonnin. Sotavuosina Hiihtoliiton tehtävänä oli osallistua ampumahiihtoharjoituksiin Suomen itärajan tuntumassa.

[muokkaa] Sponsorit astuvat kuvaan

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen Hiihtoliiton varainkäyttö kasvoi merkittävästi, koska panostukset uusiin välineisiin sekä hiihtäjien fyysisen kestävyyden parantamiseen toivat mukanaan aivan uusia haasteita. Valtion tuki ei ollut enää riittävää. Hiihtoliiton toiminnan rahoittamiseen tuli nyt mukaan yksityisiä yrityksiä. Samalla urheilumenestys sidottiin maksettavan taloudellisen tuen määrään. 1950-luvulla kestävyysharjoittelun säädökset olivat vielä verrattain väljät ja tulkinnanvaraiset. Merkittävissä määrin säädöksiä alettiin yleisemmin tiukentaa vasta 1970-luvun loppupuolella, joskin vielä kehittymättömät doping-testausmenetelmät eivät aiheuttaneet erityistä kiirettä urheilijoille muuttaa harjoittelumetodeitaan.

[muokkaa] Nykyaika

Suomen Hiihtoliiton suojissa vielä 1980-luvulla kohosi merkittäviä naishiihtäjiä. Mieshiihdon taso puolestaan 1970-luvulta aina 1990-luvun alkuun oli pelkästään laskeva. Mieshiihdon itsetunnon pelasti vihdoin Albertvillen olympialaisissa v. 1992 Jari "Astma" Isometsä, joka hiihti ruotsalaishiihtäjän kanssa tasoihin. Vasta yhdeksän vuotta myöhemmin selvisi, että Isometsä oli nesteyttänyt itsensä kielletyllä Hemohes-liuoksella, jotta olisi jaksanut hiihtää paremmin. Samalla kävi ilmi, että lähes koko Suomen hiihtomaajoukkue oli nesteyttänyt itsensä samalla suonensisäisellä taikajuomalla. Hiihtoliitto on alusta pitäen johdonmukaisesti kiistänyt osuutensa näihin tapahtumiin, mikä on syytä ^Lähde? uskoa.