Sudan

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
إبادة جماعية
Sudanin tasavalta
Blood Spatter.jpg
(lippu)
Motto: ”Kansanmurha on määrittelykysymys
HappyJollySudan.PNG
Sudan muistuttaa muodoltaan enteellisesti irti leikattua päätä.
Valtiomuoto afrikkalaistyyppinen tasavalta
Hallitsija kepinheristäjä Omar al-Bashir
Pääkaupunki Khartum
Viralliset kielet arabia, englanti, kuolonkorahdukset
Pääuskonnot islam
Itsenäisyys 1. tammikuuta 1956
Valuutta Älä naurata
Kansallislaulu Suksi Sudaniin


Sudanin tasavalta on pinta-alaltaan Afrikan suurin ja yhteiskunnalliselta tilaltaan barbaarisin valtioksi luokiteltu kokonaisuus. Sudan tuottaa kansainvälisille markkinoille öljyä, puuvillaa, pakolaisia ja pahennusta. Maan merkittävimmät elinkeinot ovat joukkomurhaaminen ja presidenttiä tukevien spontaanien mielenosoitusten järjestäminen. Sudan on jo pitkään ollut koko maailman aktiivisen unohduksen kohteena Darfurissa käynnissä olevan kansanmurhan vuoksi. Maa on kuitenkin palaamassa kansainvälisen yhteisön arvostetuksi jäseneksi luvattuaan jo seitsemänä peräkkäisenä vuotena lopettaa siviilien tappamisen.

Maantiede[muokkaa]

Sudan kuuluu ns. kaksinkertaisesti surkeisiin valtioihin: ensinnäkin se on itsessään täydellisen surkea, mutta lisäksi sillä on naapureinaankin vain täydellisen surkeita valtioita (Egypti, Eritrea, Etiopia, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Libya, Tšad ja Uganda). Sudanissa on hyvin monentyyppistä maastoa, jonka yhdistävä tekijä on runsaat verilammikot.

Historia[muokkaa]

Sudanissa oli todistetusti vakituista asutusta jo ainakin 60 000 vuotta sitten. Luulöytöjen perusteella samoihin aikoihin käynnistyivät keskushallinnon ensimmäiset yritykset hävittää se. Egyptiläiset ehtivät monta kertaa lyödä nubialaiset, jotka asuttivat nykyisen Sudanin pohjoisosia. Nubialaiset eivät tästä juuri piitanneet, vaan pilkkasivat egyptiläisiä rakentamalla suippoja karikatyyreja näiden suurista pyramideista. Nubialaisen kulttuurin kukoistuskaudella Sudanissa oli viimeisen kerran historiassa jotakin korkeakulttuuriksi luonnehdittavaa.

Bysanttilaiset levittelivät alueelle kristinuskoa, joka levisi maltillisesti paikallisten heimojen verilöylyperinteen siivillä. Islam ei onnistunut lukuisista perinpohjaisista yrityksistä huolimatta leviämään alueelle sapelilähetyksellä, joten Egyptin muslimihallitsijat joutuivat turvautumaan sopimusten tiehen, vaikkei se ollutkaan ollenkaan yhtä veristä ja hauskaa. Islam toi Sudanin pohjoisosiin uskonnollisen šaria-lain. On paljonpuhuvaa, että paikallisiin perinnäistapoihin verrattuna šaria on erittäin edistyksellinen ja heimosta riippuen jopa yltiöliberaali. Islamin leviämisen jälkeen Sudanissa ei tapahtunut mitään tavallisista massamurhista poikkeavaa ennen brittiläisen siirtomaavallan aikaa.

1800-luvun lopulla Muhammad Ahmad ibn as-Sajid Abdallah -niminen kaapuheppu julistautui hallitsijaksi ja yritti toteuttaa islamin keskeistä sanomaa käynnistämällä verisen sodan, jollaisia ei Sudanin alueella ollutkaan käyty liki kahteenkymmeneen vuoteen. Mahdiksi Muhammad jne. Abdallah kuoli yllättävän nopeasti, eikä hänen armeijansakaan mahti riittänyt lordi Kitcheneriä vastaan. Britit tajusivat Sudanin olevan historiallisesti osa Britanniaa (ns. Suur-Cornwall). Alue otettiin brittiläis-egyptiläiseen yhteishallintoon, mikä oli hyvin erikoinen järjestely, sillä osapuolista Egypti oli jo ennestään brittiläis-brittiläisessä yhteishallinnossa.

Vuonna 1955 Sudanissa syttyi konflikti, joka jatkui seuraavat 17 vuotta (ja useita vuosikymmeniä senkin jälkeen). Konfliktista käytetään kiistanalaista nimitystä ensimmäinen Sudanin sisällissota. Sudanin asema ”valtiona” on kyseenalainen, joten sisällissotaa parempia nimiä voisivat olla esimerkiksi helvetillinen verilöyly, perkeleellinen kaaos tai mitäs muuta sitä nyt olisi voinut odottaakaan. Konfliktin alku sai Britannian äkkiä muistamaan lupauksensa imperiuminsa purkamisesta. Purku päätettiin nopeasti ulottaa koskemaan myös Sudania, joka itsenäistyi heti sodan alkua seuranneena vuonna. Sudan itsenäistyi ja sen kansa saattoi nyt kehittää omaehtoisesti maataan sotilashallitustensa valitsemaan suuntaan.

Ensimmäistä sisällissotaa seurasi toinen sisällissota. Välissä oli useita paikallissotia, sotilasvallankaappauksia ja muutama pienehkö kansanmurha. Nämä eivät kuitenkaan riittäneet vahvistamaan kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta riittävästi, sillä sisällissodasta muodostui Sudanin ainoa kaikkia kansanryhmiä yhdistävä tekijä ja merkittävä kansallinen symboli. Kaikki odotukset ylittänyt toinen sisällissota päättyi vuonna 2005 ja jatkuu enää noin 70 prosentissa maata lähinnä paikallisten joustavan aikakäsityksen takia.

Politiikka ja talous[muokkaa]

Aina kun ulkomaalaiset alkavat urputtaa, presidentti al-Bashir laittaa rapin soimaan.

Sudanin nykyinen johtaja on Omar Hassan Ahmad al-Bashir, joka sai enemmistön upseerijuntan äänistä vuoden 1989 sotilasvallankaappauksessa, joka on Sudanissa korvannut vaalijärjestelmän jopa maan perustuslaissa. Sudanin kansa rakastaa tätä keppiä heiluttavaa isähahmoa, joka on kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttama. Hyvä isä osaa myös pitää lapsensa kurissa. Joka kansanmurhitta kasvaa, se kunniatta kuolee – ja Sudanissa kuolema on sentään elämän keskeinen sisältö.

Presidentti al-Bashir on hyvin loukkaantunut syytöksistä, joiden mukaan hän ei välittäisi sudanilaisten hyvinvoinnista, ja onkin siksi ryhtynyt karkottamaan ulkomaalaisia avustusjärjestöjä maasta.

Sudanin talouselämä on kärsinyt tiettyjä haittoja vuosikymmenten sisällissodasta, konfliktista Tšadin kanssa sekä valtion harjoittamasta kaikkien työkykyisten asukkaiden tappamispolitiikasta. Nykyisin Sudanin kavereita ovat lähinnä Kiinan kansantasavallan kaltaiset valtiot, jotka tekevät humanitaarista työtä myymällä presidentin yksityisarmeijalle ulkomaisia aseita sopuhintaan – näin valtion varoja säästyy muuhun. Sudanin kansainväliset suhteet ovat kärsineet maan tavasta lukea naapurivaltioiden maata omakseen. Myös maan periaatteellisen islamistinen politiikka on suututtanut sellaisia ihmisiä, joilla on joitakin henkilökohtaisia kaunoja maassa rakennusyrittäjänä ja strippibaarin isäntänä toiminutta Osama bin Ladenia ja hänen kaltaisiaan kohtaan.

Sudanilla on ollut jotain kahnausta myös jossain Darfurissa, mutta se ei ole kiinnostanut oikein ketään, miksi siis meitäkään?

Vuonna 2011 Sudan sai katsojaäänestyksen nojalla uuden spinoffin, Etelä-Sudanin.

Katso myös[muokkaa]