Sorbus

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sorbus on soppamiehen perusjuoma
Sorbus on esihistoriallisena aperitiivijuomana ollut Alkon listoilla heti kieltolain kumoamisesta lähtien. Sorbus kuuluu ns. korvikealkoholeihin ja on suunnattu lähinnä köyhille, syrjäytyneille, vähävaraisille opiskelijoille, punkkareille ja puliukoille. Sorbuksella on ollut aikojen saatossa useita rinnakkaistuotteita, joista tunnetuimpia ovat Vinetto, Gambina ja Minttu Suklaa. Kaikille näille juomille yhteistä oli se, että niistä tuli lääkehumalan kaltainen epätodellinen olotila ja hirmuinen krapula. Näin pysyäkseen terässä niitä tuli nauttia päivittäin.

Näiden korvikealkoholien kulta-aika sijoittui 1960-luvulta 1980-luvun puoleenväliin. Ne olivat edullisia hankkia ja niistä humaltui nopeasti. Erityisen häijyt kännit ja krapulat sai juuri Sorbuksesta. Näistä krapuloista on kirjoitettu kirjakin; Loru Sorbusten herrasta, joka sai loistavat arvostelut ympäri Suomea. Sorbuksen valttina oli nimenomaan se, että jo 0,375 lp määrällä ammattimies sopersi sujuvasti ja toinen mokoma yleensä rauhoitti tuntikausiksi levolle puistonpenkille tai rappukäytäviin. Sorbus oli ehdoton puistokemistien käyttövoima ja hakumiehen hakupalkka. Myös lukemattomilla rakennustyömailla työnjälkeä viimeisteltiin juuri Sorbuksen voimalla. Sorbus on ollut monelle alkoholistille alku ja loppu; sen avulla on perehdytty alkoholin hienouksiin ja siihen on palattu siinä vaiheessa, kun kalliit konjakit on yrjötty puvulle eikä varaa kalliisiin juomiin enää ole. Mikäli Matti Vanhasen hallitus korottaa viinaveroa, se saattaa hyvinkin käydä Sorbukselle jonkinasteiseksi rehabilitaatioksi. Sorbuksen sisaralukset ovat:

  • Pöytäliima
  • Kampiveivi
  • Palloviski
  • Kassivermutti
  • Karpalet