Skientismi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli luonnontieteenuskosta.


DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
...ääriskientistien mukaan meidän tulee järjestää elämämme sen tiedon varaan, että universumeita on äärettömän monta? Se kun on our best shot, mitä totuudellisuuteen tulee: jossain kvanttifyysikkojen maailmankokouksessa monimaailmatulkinta sai eniten ääniä. Siis eri tulkinnoista. Eniten ääniä sai ”ei mitään hajua”.

Skientismi eli tiedeusko tarkoittaa uskontoa, jossa pitäydytään ensisijaisesti tieteessä ainoana tienä totuuteen. Skientismiksi katsotaan myös ajatussuuntaukset, joissa korostetaan, että ihminen on irrationaalinen olento eikä siksi lähtöisin niin kuvitteellisesta jumalasta kuin todellisesta mutta liian suuresta kvanttiteoriastakaan, joten hän ei pysty ymmärtämään totuutta vaan on tuomittu ikuisesti tekemään kylmiä tutkimuksia.

On erotettava toisistaan hyvä ja paha skientismi. Hyvää skientismiä voi syntyä vain nopeasti kehittyneessä yhteiskunnassa, kun konsertiiviset arvot murtuvat ja on luontevaa hylätä kaikki vanhat uskonnot vanhan ajan tyhmien ihmisten hommana. Hyvät skientistit puolustavat hyvää skientismiä sillä, että se on edistyksellistä. Hyvien skientistien iskulause on ”uskonto kuin uskonto on läpimätä, oli sen sanoma mikä vain”. Paha skientismi sen sijaan on luottamusta järkeen, testattavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Pahat skientistit korostavat myös ihmisen tunne-elämää tärkeänä ymmärtämisen välineenä, jos sitä käyttää varoen tekemästä hätiköityjä päätelmiä. Yksi pahojen skientistejen väitteistä on ollut, että aina on ensin nähtävä ja sitten vasta ajateltava, koska muuten tulee nähneeksi aina vain sen, mitä luulee näkevänsä. Tämä on ns. fiksua filosofiaa, ja siitä on tullut nimitys ”paha skientismi” (suomen kielen sana ’paha’ tarkoittaa ’liian vapaamielistä’, ’minua vastustavaa’ tai ’asiaa, jonka haluan kieltää’).

Näiden kahden lisäksi on olemassa myös niin sanottua periaatteellista tiedeuskovaisuutta, jossa hyvin hämmästyttävien tapahtumien olemassaoloa ei kiistetä, mutta uskonnollisella kulttuurilla, kokemusmaailmalla jne. ei ole arvoa, haittaa vain, koska niitä kohtaan on jossain vaiheessa identiteetin kehitystä omaksuttu kauna. Ei tuota nyt pitänyt sanoa. Lue mieluummin tämä arvovaltainen lainaus:

Ja jos ilmenee, että te olitte oikeassa, olette silti väärässä, koska sitten me vain sanomme häntä...ee, supernormaaliksi...ei paranormaaliksi tai yliluonnolliseksi, koska te luulette tietävänne mitä ne tarkoittavat, ei, ”supernormaaliksi sademääräadditamentin tehoefektoriksi” ja ehkä me lykkäämme ”kvasin” vielä johonkin väliin ihan vain itsepuolustukseksi. Vai sateenjumala! Höh, en ole eläissäni kuullut mokomaa hölynpölyä. Täytyy kyllä tunnustaa, etten lähtisi lomalle hänen kanssaan.

[1]

Periaatteelliset tiedeuskovaiset saattavat muista skientisteistä poiketen, jostain kumman syystä, uskoa sellaisten asioiden olemassaoloon, joita yleensä kuvataan sanalla yliluonnollinen. Heidän mielestään "yliluonnollinen" on kuitenkin aivan väärä sana – ei merkitykseltään, mutta sen osalta, kuinka ärsyttäviä sanan käyttäjät ovat.

Katso myös[muokkaa]

Lähdeviitteet[muokkaa]

  1. Douglas Adams: Terve, ja kiitos kaloista, luku 33. Siellä samassa kirjassa jossain on myös se joku rannalla surrealistisessa hökkelissä asuva tyyppi, jolla on tieteellisestä metodista ihan sanottavaa.


P religion.60px.png Tämä uskontoa käsittelevä תנ״ך on kerettiläinen tynkä.
Liity jumalan lapsiin ja levitä sanomaa laajentamalla tätä artikkelia. Aamen. सनातन धर्म.