Skeidaaminen
Skeidaaminen on julkista ulostamista yleensä samalla erilaisia temppuja tehden.
Skeidaamisen historia kulkee käsi kädessä ulostamisen kehityksen kanssa. Kehitykset skeidaamisvälineissä ovat ruokkineet kehitystä skeidaamistyyleissä ja uudet tyylit ovat vaatineet uudenlaisia välineitä. Skeidaaminenn juuret ovat riukupaskomisessa ja sitä alun perin kutsuttiinkin "ulkokäymäläksi". Sitä harrastettiin vain silloin, kun sisätilan WC oli varattuna.
Kaupalliset skeidauslaudat tulivat markkinoille 1959, mitä ennen skeidauslautoja rakennettiin itse rullaluistimista. Pian skeidaamisessa alettiin kilpailemaan. Skeidaaminen alkuaikojen välineillä oli vaarallista, se muun muassa levitti koleraa, ja siksi useat kaupungit Yhdysvalloissa kielsivät skeidaamisen kokonaan.
Takaiskusta noustiin tekemällä aikaisemmin kaupallisesta skeidaamiskulttuurista kapinallissävyistä. Lisäksi skeidausvälineistä tehtiin turvallisempia ja katujenhuollosta tehtiin kuntien asia. Lisäksi hiphop –muodin mukanaantuoma löysä housusto helpotti skeidaustemppuja ja siksi ganstakulttuurin suosio lisäsi skeidaamiseen liittyviä mielikuvia. Näin skeidaamisesta tuli trendikästä ja sen harjoittamisesta tuli suosittua.
Kapinallis-kapinallisen luonteensa vuoksi skeidausvälineiden kehittäjät alkoivat kokeilemaan poikkeuksellisiakin ratkaisuja, kaikkihan meni kuitenkin käyttöön. Skeidaajat käyttivät lautojensa parantuneita ominaisuuksia hyväkseen ja kehittivät uusia temppuja. Tuotekehityksen vuoksi skeidaajat saivat suurempia nopeuksia ja ketteryyttä, ja tätä kautta he pystyivät tekemään vaikeampia ja vaarallisempia temppuja. Tässä vaiheessa skeidaamisesta tuli niin suosittua että tätä ei vastustettu vaarallisena, vaan häiritsevänä. Toimintaa alettiin rajoittamaan, ja kapinallisesti esiintyneet skeidaajat tottelivat kiltisti - kuten lajia harjoittavilta teinipojilta voi odottaakin.
Siksi skeidaaminen alkoi muuttamaan luonnettaan. Julkisen skeidaamisen sijasta skeidaamista alettiin harjoittaa esimerkiksi skeidaajien omille takapihoilleen rakentamilla skeidausrampeilla. Rampeilla saatiin skeidaamiseen hirmuinen vauhti, ja lajin luonne muuttui tätä kautta ekstreemimmäksi.
Vuosina 1987–1989 skeidaaminen rantautui vahvasti Suomeen, ja tätä seurasi skeidaamisaalto. Erityisen suosituksi nousi katuskeidaus, jossa skeidataan julkisesti ihmisten keskuudessa ja parissa. Poliisit ja mummot eivät pitäneet. Kuitenkin skeidaaminen on selvästi tullut maahan jäädäkseen.
[muokkaa] Skeidaamistemppuja
- Öllie on katuskeidailun tärkein temppu. Tempussa yksinkertaisesti hypätään skeidaamisen ohella.
- Köckflip on haastavampi temppu jossa tuotos pyöräytetään ilmassa ympäri samalla kun hypätään.
