Sipoon sota
Hikipedia
| Alla rakentamisen! Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen. Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi. |
Helsinki-Sipoon sota käytiin 2000-luvun alussa sarjana yhteydenottoja. Laajeneva ja ekspansionistinen pahuuden imperiumi Helsinki oli jo pitkään suunnitellut Sipoon alistamista siirtomaakseen. Sankarilliset sipoolaiset eivät voineet estää pimeyden voimia, Fasististen Helsinkiläistasavaltojen Liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni sisukas Sipoo.
[muokkaa] Tausta
Syksyllä 2007 Helsingin ja Espoon keisarit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Sipoo luovutettiin Helsingin etupiiriin. Niinpä Jussi Pajunen kutsui Sipoon edustajat neuvottelemaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä". Sipoo uhkasi maantieteellisellä asemallaan Helsingin kaupungin turvallisuutta. Helsinki ehdotti, että länsi-Sipoo luovutettaisiin sille. Vaihtokauppana Sipoo olisi saanut vastaavankokoisen alueen Jäämereltä. Helppoihin rauhanneuvotteluihin tottuneet helsinkiläiset yllättyivät kielteisestä vastauksesta.
Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta. Lopulta Helsinki lavasti 26. marraskuuta 2007 Itäsalmen laukaukset, 28. marraskuuta sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja viimein katkaisi diplomaattisuhteet kaupunkien väliltä 29. marraskuuta.
[muokkaa] Vihollisuudet kärjistyvät
Helsinkiläisten hyökkäys Sipooseen alkoi 30. marraskuuta 2007. Helsinkiläistykistö avasi tulen Ribbingönkannaksella kello 6.50. Helsinkiläisjohto muodosti 1. joulukuuta Otto Ville Viisisen johtaman Västerkullan nukkehallituksen, ja ilmoitti neuvottelevansa rauhasta vain sen kanssa. Viisinen sopi rauhansopimuksessaan, että koko Sipoo luovutetaan Helsingille, ja Sipoo saisi vastineeksi yhtä paljon maata, tai siis kuuta Kuusta.
