Simo Silmu

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Simo Silmu on kotikutoinen huonon musiikkiviihteen uranuurtaja. Musiikin ohella Simo Silmu kokee tärkeäksi lohduttaa keski-ikäisiä ja vanhoja naisia. Miten vain. Silmu soittaa hanuria, huuliharppua, kitaraa ja turpaansa, jonka kuunteleminen ajatuksella on melkoista itsekidutusta. Simo Silmun orkesteri Yölintu kiertää kotimaisia tanssilavoja ja lopetettuaan kierroksensa aloittaa uudelleen. Välillä yhtye julkaisee levyn, jonka Iskelmäradio soittaa tuota pikaa puhki ja kertoo yhtyeestä kaiken oleellisen eli ei yhtään mitään.
Simo Silmu 1930-luvulla.

Yölintu[muokkaa]

Yölintu-orkesterin yleiseen tietoisuuteen kohotti hevostyttö Sari Tamminen, joka yritti epätoivoisesti iskeä Jari Sillanpäästä itselleen aviomiestä, mutta luonnollisista syistä pettyi ja siirtyi kostamaan pettymystään televisiokameroiden eteen. Yleisradio kilpaili tuolloin verisesti MTV3:n kanssa siitä, kumpi kykenisi tuottamaan edullisemmin viihdeohjelmaa kesäiltojen täytteeksi niille ihmisille, jotka jostakin kumman syystä tahtoivat iltansa viettää television ääressä. Yhdistelmä Sari Kanerva Tamminen, Yölintu-orkesteri ja Hannu Lumivuori toimivat täydellisesti. Joel Hallikaisen perintö sai näin tauotonta jatkoa. Yölintu on sulautunut erinomaisen hyvin suomalaisen iskelmämusiikin tyhjiöön, jossa tilaa toisaalta onkin rajattomasti. Tunne-elämän häiriöistä voimansa ammentava musiikillinen tapailu on tuottavaa liiketoimintaa. Tämän Yölinnun ohella ovat havainneet ja rahaksi muuttaneet mm. Agents, A. Aallon rytmiorkesteri, Topi Sorsakoski-vainaa jne. Joulukuussa 2011 Yölintu hajosi yhtyeen sisäisiin rahoituskiistoihin.

Tanssilavojen iskelmäjuottaja[muokkaa]

Simo Silmu on esiintynyt kaikilla maamme tanssilavoilla. Hän on aiheuttanut jakomielisyyskohtauksia vaihtamalla kitaransa hanuriin ja päinvastoin. Samalla hän on rohjennut arvioida julkisesti, että "mahtavatko" naiset hänestä todella tosissaan niinkään innostuneita olla. Tosiasia nimittäin on, että Simo Silmu on uransa edetessä hakenut luovuutta perisuomalaisen iskelmälaulajan tärkeimmällä työvälineellä eli alkoholilla, mikä on tuonut hänen suosiolleen kertaheitolla uutta särmää ja syvältä olevaa syvyyttä. Tanssi-iltamien järjestäjät ovat olleet tästä enemmän kuin tyytyväisiä, sillä humalaisen Silmun esiintymistä seuratessaan yleisökään ei ole jaksanut olla selvinpäin, vaan tanssipaikkojen yhteyteen kyhättyjen ravintoloiden alkoholimyynti on tällöin kasvanut reilusti tuoden täten paikallisille tanssilavoja ylläpitäville pienviljelijäyhdistykielle[sic] reippaasti lisätuloja.

Huonoimmat levytykset[muokkaa]

  • Sitä saa minkä pilaa
  • Tää ei mennyt niinkuin piti
  • Kännissä Kuikassa
  • Kännissä keikkabussissa
  • Kännissä keikalla
  • Kännissä keikan jälkeen
  • Nuotin vierestä-kokoelmat 1997-2011