Siltalan pehtoori

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Siltalan pehtoori(oik. Pehtoori Ensio Siltala, s.1891-1953) (Suomi 1934) on suomalaisen elokuvataiteen tunnustelua aidoimmillaan. Elokuva oli useimmille suomalaisille ensimmäinen kosketus liikkuvista kuvista, ja tämän tosiasian filmintekijät tiedostivat erittäin tarkoin. Sisältö Siltalan pehtoorissa on vaikeasti määriteltävissä, mutta tärkeintä oli tuottaa sarja eläviä kuvia ja tallennettua ääntä sekä esittää sitä maksua vastaan.

Oikea Siltalan pehtoori[muokkaa]

Siltalan pehtoori-elokuvan esikuva oli oikea Siltalan pehtoori, joka vaikutti Pertunmaalla 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hupaisa yhteensattuma sinänsä, että pehtoorin nimi oikeasti oli Pehtoori. Pehtoori ilmestyi Siltalaan eräänä usvaisena syyskuun aamuna ja tiedusteli Siltalasta huonemiehen paikkaa. Sellainen heltisi sittemmin erittäin helposti, koska kävi ilmi ettei Siltalassa ollut miesväkeä lainkaan. Pehtoori suoritti oitis vallankaappauksen ja perusti Siltalaan haaremin. Hänen tiedetään kannattaneen moniavioisuutta ja pehtoori tulikin kuuluisaksi sittemmin lukuisista aviottomista lapsistaan. Päästyään käsiksi Siltalan kartanon runsaisiin metsävaroihin Pehtoori päätti ryhtyä juomaan viinaa sekä viettämään muutenkin huonoa elämää. Tässä aikomuksessaan Pehtoori Siltala onnistui erinomaisesti; näin Siltalan tila ajautui vähitellen rappiolle.
Siltalan Pehtoori krapulassa.

Pehtoori oli erinomaisen mielikuvituksekas juhlija ja seuramies, jos kohta vuosien edetessä myös riidanhaluinen ja pahapäinen änkyrä. Juopposeuraa hänellä silti riitti, joskin juomisseuran sosiaalisen tason lasku vuosien edetessä oli ilmeinen. Pehtoorin itsensä mielestä parempi olikin ryypätä kaikenlaisten resukemeleiden kanssa, koska he eivät osanneet kysellä oikeuksiensa perään. Itse Siltalan Pehtoori oli humalaisenakin kovalyöntisen miehen maineessa ja tiedetään hänen katkoneen usein luita kiistakumppaneiltaan.

Pehtoorin sotavuodet[muokkaa]

Sotavuosina 1939-44 Siltalan Pehtoori menetti merkittävän osan ryyppyseurastaan, koska nämä joutuivat rintamalle. Pehtoori tutustui ensimmäisen kerran elämässään yksinryypiskelyn saloihin ja poti ennenpitkää hallusinaatioista, ahdistuksesta ja harhanäyistä. Hän teki myös liiton Pirun kanssa ja ryhtyi harrastamaan spiritismiä ei-juotavassa muodossa. Pehtoorin ulkomuoto muuttui varsin pelottavaksi ja kauhua herättäväksi, joten paikalliset viranomaiset määräsivät Siltalan Pehtoorin karkottamaan pois seudulle pesiytyneitä desantteja. Siltalan Pehtoori osoittautuikin erinomaiseksi desanttien karkottajaksi. Häätövälineenä hän käytti lähes yksinomaan heinäseivästä.

Sodan jälkeen[muokkaa]

Sodan päätyttyä 5.9.1944 Siltalan Pehtoori odotti rintamalta palaavaksi entisiä ryyppykavereitaan, mutta sittemmin ilmeni että sota, kulkutaudit, nälkä ja juomien puute olivat karsineet tätä ryhmää kovalla kädellä. Pehtooria kävivät sodasta palanneina tervehtimässä vain Tottisalmen Perillinen sekä Sinuhe Egyptiläinen. Varsinkin Sinuhe Egyptiläistä kohtaan Siltalan Pehtoori tunsi suurta ja syvää myötätuntoa. Maailmansodan jälkeen kirjallisuus oli avainasemassa kansan saattamiseksi pois sodan raiteilta muihin ajatuksiin. Siltalan Pehtoori ei tehnyt tässä poikkeusta; runsaan ryypiskelyn ohella hän luki runsaasti sekä kotimaista , -että käännöskirjallisuutta. Siltalan Pehtoorin tiedetään sitäpaitsi olevan esikuvan Veikko Huoviselle tämän hankkiessa aineistoa Havukka-Ahon ajattelija-kirjaansa silmällä pitäen.

Lapatossu jatkaa Siltalan Pehtoorin perinnettä[muokkaa]

Siltalan pehtoori joi lopulta itsensä hengiltä vuonna 1953. Viimeisinä aikoinaan hän juoksenteli tiluksillaan heinäseiväs kädessään häätämässä nurkanvaltaajia ja demoneja. Viinapirun kanssa hän ei tullut koskaan sinuiksi, mutta juoppohulluuden alati vaihtuvat muodot tekivät hänen olostaan enimmäkseen tokkuraisella tavalla siedettävän. Edesmenneestä Siltalan Pehtoorista Suomi-Filmi Oy tuotti uusintafilmatisoinnin, joka oli synkkyyttä ja alakuloisuutta täynnä. Siltalan Pehtoorin siirryttyä maan poveen hänen työtään jatkoi ansiokkaasti Lapatossu, joka täytti aikalaisten elokuvallisen tirkistelyvietin seuraavan vuosikymmenen ajan.