Silakka
Silakka on kuralätäköissä elävä pieni kenkälaji. Se on läheistä sukua hieman kauempaa tavattavalle Saapassillille, jota kalastetaan useilla rannikko- ja avomerialueilla.
Silakkoja pyydystetään mm. ongella ja verkoilla, ja aina kalan saatuaan täytyy huutaa kovaan ääneen "perkele!", tai muu äänen lausuttava kiitos. Jos edellä mainittua toimenpidettä ei suoriteta, menetetään kalaonni tai ainakin krapulaisten naapurien arvostus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit ja ulkonäkö
Silakka on noin 20 senttimetriä pitkä ja sillä on karhea ja nukkainen pinta. Koiraille kehittyy kahdeksannen ikävuoden aikana vatsaan kova ja epätasainen pinta, jota kutsutaan kengänpohjaksi. Naarailla on jo kuoriutumisestaan saakka pienehköä kyrpää muistuttava uloke, korko. Silakoille on tyypillistä muiden kenkien tapaan nk. nauhat, joita käytetään lisääntymisessä.
| Silakka Sapus Botus membras | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
[muokkaa] Lisääntyminen
Lisääntyminen voi tapahtua sekä suvullisesti että suvuttomasti, tosin ensin mainittu johtaa aina silakan kuolemaan. Suvullisessa lisääntymisessä Silakat jyys... öh parittelevat, jonka jälkeen ne heittäytyvät vedestä lähimmälle kaatopaikalle. Seuraavaksi vastuunsa tunteva kaatopaikanomistaja lajittelee jätteet ja lähettää ne kiinaan tai muuhun kehitysmaahan, jossa silakat perataan ja perkuujätteet käytetään uusien silakoiden tuotantoon.
[muokkaa] Käyttö elintarvikkeena
Silakan erikoisen rakenteen, korkean fosforipitoisuuden ja lähes olemattoman rasvaprosentin vuoksi sitä ei suositella käytettäväksi elintarvikkeena. Kuitenkin jotkut ruotsalaiset Einsteinit keksivät silakan mädättämisen hapansilakaksi. Hapansilakassa mudan, bakteerien ja vaarallisten alkuaineiden maku korostuu sanoinkuvaamattomaksi sörsseliksi. Periaatteessa siis hapansilakassa ei ole muuta kuin bakteereja ja erilaisia myrkkyjä.
[muokkaa] valmistus
tarvitset:
- Silakoita
- tupakkimälliä/tervaa
- Spermaa (vain tosiRuåtsalainen versio, jos olet nainen, kysy poikaystävältä tms, saat varmasti)
- Poista silakoiden päät ja suolet. Jätä peräaukko ja -suoli, saat pikantin maun
- Aseta peratut silakat vanhaan ruutitynnyriin ja täytä tynnyri vedellä.
- Muussaa sienet ja sekoita muihin aineksiin.
- Kaada seos tynnytiin ja sulje se ilmatiiviisti naulapyssyllä. Jos tervaa jäi, käytä myös sitä tiivisteenä.
- Odota kaksitoista vuotta ja nauti. Jos kypsytät sitä kaksikymmentä vuotta, voit anoa punaista leimaa Ruotsin suurlähetystöstä.
varoitus! mikäli hapansilakkaa säilötään yli 20 vuotta, säiliö voi räjähtää tappaen jokaisen viiden kilometrin säteellä (tuo ei ollut sitten mikään vinkki)