Sfinksi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oidipus yrittää huiputtaa portsarina työskentelevää sfinksiä isänsä henkkareilla Theba-klubin ovella. Jätettäköön tässä kertomatta, miten Oidipus oli saanut isänsä dokumentit haltuunsa.

Sfinksi (Felis sphinx) on itäisen Välimeren ja Lähi-idän alueella tavattava erittäin uhanalainen kissaeläin, jolla on ihmisen pää ja leijonan varalo. Muinaiset egyptiläiset pitivät sfinkseistä kovasti, ja ne olivat yleisiä kotieläimiä. Egyptiläiset pukivat sfinkseilleen muodikkaan raitahuivin ja jostain kumman syystä kasvattivat niille pienen kultaisen parran. He myös laittoivat sfinkseille koruja ja meikkasivat niille (yleensä mustalla) kajalilla ns. kissarajauksen, joka oli suurta muotia Egyptissä.

Tuntomerkit[muokkaa]

Sfinksien koko vaihtelee suuresti. Tavallisesti sfinksit ovat osapuilleen ilveksen kokoisia, mutta Gizasta tunnetaan myös rivitalon kokoinen yksilö. Sfinksin turkki on vaalean keltainen tai hiekanvärinen. Kreikassa ja Anatoliassa tavataan lähinnä naarasyksilöitä, mikä viittaa partenogeneesin mahdollisuuteen. Naaraat voi tunnistaa niiden selvästi erottuvista maitorauhasista. Egyptissä tavattavat sfinksit ovat tavallisimmin koiraita, ja seudulta tunnetaan myös pässinpäisiä yksilöitä, kun yleensä sfinksin pää on silmiinpistävän antropomorfinen. Pidetään mahdollisena, että Egyptin ja Kreikan sfinksit kuuluvat eri alalajeihin. Egyptiläisillä sfinkseillä ei juuri koskaan tavata siipiä, jotka ovat kreikkalaisilla yksilöillä taas melko yleisiä. Sfinksien siivet eivät kelpaa lentämiseen, vaan ovat todennäköisimmin lämmön haihduttamisen apukeino.

Elintavat[muokkaa]

Sfinksit elävät asutuskeskusten läheisyydessä, mutta suosivat kuitenkin vaikeakulkuista maastoa. Ne valitsevat kylän tai kaupungin, josta eivät pidä ja asettuvat sen laitamille. Sfinkseillä on laaja reviiri, ja yksi asutuskeskus riittää tavallisesti elättämään vain yhden sfinksin. Asutuksen ulkopuolelle asettunut sfinksi esittää ohikulkijoille arvoituksia ja käyttää ravinnokseen väärin vastaavat. Jos saalis vastaa arvoitukseen oikein, laukaisee se sfinksissä itsetuhoisen refleksin. Tällöin sfinksi surmaa itsensä heittäytymällä kallionkielekkeeltä.

Gizan sfinksi. Irronnut nenä on askarruttanut tutkijoita pitkään.

Jos siis välität tippaakaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, teet parhaasi edistääksesi tämän äärimmäisen uhanalaisen petoeläimen säilymistä tuleville sukupolville. Eläinsuojelujärjestöt vetoavatkin, että kaikki, jotka kohtaavat sfinksin, vastaisivat tahallaan väärin sen esittämään arvoitukseen säilyttääkseen nämä uljaat eläimet myös jälkipolvien harmiksi.

Katso myös[muokkaa]