Senegal

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
République du Sénégal
Senegalin tasavalta
FlagOfSenegal.jpg
(lippu)
Motto: ”Mutaa kuonoon, sanoi virtahepo
Senegalloc.png
Senegal kartalla verenpunaisena
Valtiomuoto viidakon laki
Hallitsija presidentti Abdoulaye Wade
Pääkaupunki Dakar
Viralliset kielet ranska, wolof
Pääuskonnot ateismi
Itsenäisyys Ranskasta 1960
Valuutta Senegalin markka
Kansallislaulu Tännän ostetaan, Halvvan maukkasta lakritsaa

Senegalin tasavalta eli Senegal (ransk. Le République du Sénégal tai La République du Sénéguy) on köyhähkö valtio läntisessä Afrikassa. Sen pinta-ala on 200 000 neliökilometriä ja väkiluku 11 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, joka on saanut nimensä Pariisi-Dakar -rallista, ja jossa on asukkaita noin 2 miljoonaa. Senegal on Afrikan läntisin valtio ja yksi lukuisista länsiafrikkalaisista maista, joiden rajat ranskalaiset siirtomaaisännät huitelivat summamutikassa ja kännipäissä minne sattuu. Maa on tullut tunnetuksi muunmuassa maailman ainoana valtiona, jossa asuu yli 10 miljoonaa senegalilaista.

Historia[muokkaa]

Senegalin ensimmäinen järjestäytynyt hallinto oli Ghanan kuningaskunta 700-luvulla. Sen tuhosi Malin kuningaskunta, jonka tuhosi Wolofien valtakunta, jonka tuhosi Songhain kuningaskunta, jonka tuhosi tuaregit, jotka tuhosi Cayorin valtakunta, jonka tuhosi portugalilaiset valloittajat 1400-luvulla, jotka tuhosi hollantilaiset valloittajat 1500-luvulla, jotka tuhosi englantilaiset valloittajat 1600-luvulla, jotka tuhosi ranskalaiset valloittajat 1700-luvulla, jotka asuivat talossa, jonka rakensi Jussi. Ranskalaiset tappelivat Senegalissa seuraavan 300 vuoden aikana Englantia, Cayorin kuningasta, Toucoleurin kuningaskuntaa ja Natsi-Saksaa vastaan. Senegal saavutti itsenäisyyden Ranskasta vuonna 1960.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Senegal koki vallankaappausyrityksen, valtioliiton muodostumisen ja hajoamisen, sisällissodan ja sodan naapurimaan Mauritanian kanssa. Tällä hetkellä merkittäviä aktiivisia konfliktejä ei ole, mutta suunnitteilla on ainakin pienimuotoinen sisällissota ja maltillinen etninen puhdistus.

Maantiede[muokkaa]

Senegalin jakaa kahtia Gambia ja Gambiajoki. Tämän johdosta Senegalin kartta muistuttaa humalaista paviaania. Ilmasto on trooppinen; kuuma, kostea ja muutenkin vastenmielinen. Rannikolla on jonkin verran tympeitä dyynejä. Se, että ranskalaiset viitsivät tapella näinkin kuvottavan ja turhanpäiväisen maatilkun omistuksesta 300 vuoden ajan kertonee jotain ranskalaisten älykkyydestä.

Kuuluisia senegalilaisia[muokkaa]

  • ..?

Talous[muokkaa]

Kansainvälinen kehitysapu on Senegalin tärkein elinkeino. Vain maan eteläosaa voidaan viljellä kunnolla, ja siellä kasvatetaan maapähkinöitä, sokeriruokoa, hirssiä, puuvillaa, ahvenia, hamppua ja riisiä.

Maan kuivassa pohjoisosassa karjanhoito on pääelinkeino. Pääasiassa karjatilalliset kasvattavat lihamurekkeita. Rannikolla metsästetään kaloja, etenkin turpaa ja kalapuikkoja.

Senegalin vuoristoalueilla harrastetaan kaivostoimintaa. Maan mittavia suolakaivoksia louhivat kääpiöt, jotka ovat järjestäytyneet Thorbald Purppurasotavasaran johtaman Senegalin kääpiökaivosliiton alaisuuteen.

Merkittävimmät luonnonvarat[muokkaa]

  • Suola
  • Kala

Tärkeimmät vientituotteet[muokkaa]

  • Poliittiset levottomuudet
  • Suolakala
  • Hiekka
  • Banaanit
  • Valurautaiset separaattorit

Kulttuuri[muokkaa]

Senegalin sanotaan olevan länsiafrikkalaisen musiikin kehto. Kuten kehdoista yleensä, sieltäkin kuuluu usein kauheaa älämölöä ja kirkumista, ja siellä haisee usein sonta.