Seinäjoki

Hikipedia

”Mies juoksi seinään ja putosi sitten jokeen. Siinä koko syntyhistoria.”

~trad

Seinäjoki
vaakuna sijainti
ns. Provinssi
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kihlakunta	[[]]
Perustamisvuosi	1868
Kuntaliitokset	Esihistoriallinen Seinäjoen maalaiskunta n. 848 vuotta ennen mooseksen tauluja. Peräseinäjoki liitettiin pakkovoimin 2005 Nurmo ja Ylistaro liitetään uuteen Seinäjoenultrakaupunkiin 2009 nurmolaisten päättäessä liittymisestä yksimielisesti. (ylistarolaisilta ei kysytty, koska ketään ei kiinnosta)
Pinta-ala - maa	603 km² - km²
Väkiluku - väestötiheys	36 890 (Provinssirockin aikaan tuplasti) (viime torstaina) 60 as/km²
Työttömyysaste	%
Kunnallisvero	19 %
Kunnanjohtaja	Jussi Maila
Kunnanvaltuusto	paikkaa

Seinäjoki (ruots. Östermyyrä) on latinaa ja tarkoittaa 'kuoleman ja elämän jokea'. Seinäjoen pohjoispuolelta alkaa ns. manala ja eteläpuolelta elämä ja siksi Seinäjoki on paikka, jossa nämä kaksi kohtaavat.

Seinäjoki on kuolemanpaikka suurimman osan vuodesta, mutta elämä täyttää sen muutamana kertana vuodessa. Suurin elämänjuhla on mytologian mukaan ns. Provinssi. Tällöin koko kuolemanjoki muuttuu elämänvirraksi ja koko kaupunki täyttyy ihmisistä (niin kuolleista kuin elävistä). Tämän hieman yli kolme päivää kestävän juhlan aikana elämä ja kuolema ovat yhtä. Mytologian mukaan joen luota kuuluu kolmen päivän ajan musiikkia, joka nähtävästi on syy siihen, miksi koko kaupunki herää eloon.

Sisällysluettelo 1 Asukkaat 2 Kieli 3 Alue 4 Tapahtumat 5 Kuuluisia seinäjokelaisia

[muokkaa] Asukkaat

Seinäjoen asukkaat ovat näennäisen harmittomia, vekkuleita ja sietämättömän rumia. He myöskin erheellisesti kuvittelevat asuvansa kaupungissa. Tosiasiassa Kauppala-status, joka heillä oli vielä 60-luvulla oli sekin tarpeetonta suurentelua. Heillä kytee suonissaan myös patologinen viha Vaasan kaupunkia kohtaan, jossa tosin mielellään vierailevat ostoksilla sekä ajelemassa näköalahisseillä, koska Seinäjoella ei ole minkäänlaisia hissejä. Jotkut Seinäjoen asukkaat myös pelkäävät hissejä taikauskoisuutensa vuoksi ja ennen hissiin astumistaan suojautuvat hissiä nostavilta pahoilta voimilta kostuttamalla sukuelimensä mustalaisen kyynelillä ja valelemalla lehmänpaskaa kumisaappaistaan nenänpäähänsä.

Urospuolisilla Seinäjoen asukkailla on myös seksuaalinen vietti kohdistunut pääasiassa sikoihin, mikä osin johtuu siitä, että Seinäjoen naisten ja tavanomaisten teurassikojen ulkoiset erot ovat häviävän pienet.

Seinäjoen asukkaat pukeutuvat tyypillisesti rennon tyylikkäästi Valmetin haalareihin ja kumisaappaisiin, sukupuolesta riippumatta. Tähän on olemassa myös käytännön perusteet, sillä valtaosin Seinäjoen kaupungin katupäällyste, kuten myös useimpien asuintalojen kattopäällysteet, koostuvat pääasiassa savesta, sorasta ja oljista.

Seinäjoella, joka paremmin tunnetaan muualla Suomessa (ei Savossa) Notta-Jotta-jokena, on myös ystävyystaajama eteläisessä osassa Suomea. Paikka tunnetaan Helsingin pohjoispuolella olevana maalaiskeskittymänä nimeltä Tikkurila. Sinne on rakennettu Notta-Jotta-joen "kaupungintalon" pienoismalli. Pienoismallissa toimii tätänykyä poliisilaitos. Tuulipukujen esiintymistaajuus on Tikkurilassa samaa luokkaa kuin "Nottiksella" Tankomarkkinoiden aikaan ja muulloinkin. Sähköallergikkojen on syytä välttää molempia taajamia keinokuituasujen muodostaman suuren staattisen sähkövarauksen vuoksi.

Notta-Jotta-joella ja sen lähikylissä on myös erityispiirre, jota muualla Suomessa ei tapaa. Siellä saa ajokortin, kun on kiertänyt Opel Kadetilla tai muulla peltoautolla tunkion seitsemän kertaa. Nuoremmat saavat tyytyä traktorikyytiin, joita Nottiksen keskustassa näkyykin perjantaiehtoona karvanopilla ja Hankkijan tarroilla pimpattuina.

[muokkaa] Kieli

Seinäjoella ei puhuta suomea eikä ruotsia, koska Seinäjoen kunnanhallitus julisti jo ammoin nuo kielet yksiselitteisesti "paskantärkeiden vaasalaisten snobbailuksi". Seinäjoella puhutaan kolmatta kotimaista, Pohojammaan murretta, joka tunnetaan kamalimpana mahdollisimpana kielenä Närpiön ruotsin jälkeen.

[muokkaa] Alue

Tiettävästi Marsalkka Mannerheim on joskus vieraillut Seinäjoella, ja tästä haltioituneena paikkakunta on nimennyt suuren määrän katujaan ja paikkojaan Mannerheimiin ja vuoden 1918-tapahtumiin (oikeistolaissävyisesti) viittaavin nimin, sekä pystyttänyt aiheeseen liittyviä monumentteja ja muistomerkkejä. Tämän myötä Seinäjoki on nykyäänkin oikeistolaisesti ajatteleville samankaltainen "Mekka" kuin mitä Tampere on vasemmistolaisille.

[muokkaa] Tapahtumat

Jo alussa mainitun elämänjuhlan - Provinssirockin - lisäksi, Seinäjoella järjestetään Tankomarkkinat-nimistä festivaalia, joka on keski-ikäisten versio samasta juhlasta. Tämän juhlan aikana alueen portsarit ja taksikuskit saavat palkkaansa vaarallisen työn lisää. Koska Seinäjoen kaupungilta meinasi loppua raha, päätettiin järjestää uusi tapahtuma nimeltä Vauhtiajot. Tapahtumaan kuuluisi kai jonkinlaista moottoriurheilua, mutta käytännössä Seinäjoen keskustassa soittaa TikTak ja kaikki Etelä-Pohjanmaan nuoret kokoontuvat tappelemaan torille.

[muokkaa] Kuuluisia seinäjokelaisia

• Extreme Duudsonit, sekopäät jotka tekeevät mitä tahansa saadakseen amerikkalaiset kiinnittämään huomionsa heihin
• Paula Koivuniemi, "laulaja" tuli tunnetuksi päästessään laulamaan Provinssirockiin v. 2008
• Jorma Ollila, Nokian entinen pääjohtaja. Mikäli hän olisi ollut uskollinen kotipaikkakunnalleen, nykyinen kännykkänmerkki Nokia tunnettaisiin Seinäjokisena. Tappolistalla.