Seinäjoki

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seinäjoki
Seinajoki.jpg Location of Seinäjoki in Finland.png
vaakuna sijainti
ns. Provinssi
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kihlakunta Seinäjoki ei ole kihiloossa minkään kunnan kanssa, kyllä itte pärjätään
Perustamisvuosi 1868
Kuntaliitokset Esihistoriallinen Seinäjoen maalaiskunta pari vuotta ennen Budan ja Pestin kuntaliitosta Budapestiksi – pitää olla erelläkävijöötä! Peräseinäjoesta tehtiin siirtomaa ja perähikiä vuonna 2005, ja Nurmo sekä Ylistaro liitettiin uuteen Seinäjoen imperiumiin vuonna 2009 nurmolaisten päättäessä liittymisestä yksimielisesti. Ylistarolaiset eivät vielä edes tiedä kuuluvansa Seinäjokeen. Seuraavana on vuorossa Seinäjoen entinen, nyt jo kuihtunut siirtomaaisäntä, Ilmajoki. Ilmajokiset on tosin pakotettava – eivät raukat ymmärrä parastaan. Ilmajoen jälkeen Lontoo liitetään Seinäjoen läntiseksi kaupunginosaksi – pitäähän sitä olla komiaa.
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
1 469 km²
1 431 km²
38 km²
Väkiluku
- väestötiheys
- väestönkasvu
Melekeen 60 000 (ja Provinssirockin aikaan tuplasti) (viime torstaina)
 as/km² 
"Paraas muailmassa!" % 
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 19,25 % 
Kunnanjohtaja Jussi Maila
Kunnanvaltuusto
Kepu
 • Porvarit
 • PerS.
 • Körtit
51 paikkaa
46
3
2
1
”Mies juoksi seinään ja putosi sitten jokeen. Siinä koko syntyhistoria.”
~trad

Seinäjoki (ruots. Väggå, engl. Assriver) on latinaa ja tarkoittaa 'kuoleman ja elämän jokea'. Seinäjoen pohjoispuolelta alkaa ns. manala ja eteläpuolelta elämä ja siksi Seinäjoki on paikka, jossa nämä kaksi kohtaavat.

Seinäjoki on kuolemanpaikka suurimman osan vuodesta, mutta elämä täyttää sen muutamana kertana vuodessa. Suurin elämänjuhla on mytologian mukaan ns. Provinssi. Tällöin koko kuolemanjoki muuttuu elämänvirraksi ja koko kaupunki täyttyy ihmisistä (niin kuolleista kuin elävistä). Tämän hieman yli kolme päivää kestävän juhlan aikana elämä ja kuolema ovat yhtä. Mytologian mukaan joen luota kuuluu kolmen päivän ajan musiikkia, joka nähtävästi on syy siihen, miksi koko kaupunki herää eloon.

Asukkaat[muokkaa]

Seinäjoen asukkaat ovat näennäisen harmittomia, vekkuleita ja sietämättömän rumia. He myös erheellisesti kuvittelevat asuvansa kaupungissa. Tosiasiassa Kauppala-status, joka heillä oli vielä 60-luvulla oli sekin tarpeetonta suurentelua. Heillä kytee suonissaan myös patologinen viha Vaasan kaupunkia kohtaan, jossa tosin mielellään vierailevat ostoksilla sekä ajelemassa näköalahisseillä, koska Seinäjoella ei ole minkäänlaisia hissejä. Jotkut Seinäjoen asukkaat myös pelkäävät hissejä taikauskoisuutensa vuoksi ja ennen hissiin astumistaan suojautuvat hissiä nostavilta pahoilta voimilta kostuttamalla sukuelimensä mustalaisen kyynelillä ja valelemalla lehmänpaskaa kumisaappaistaan nenänpäähänsä.

Urospuolisilla Seinäjoen asukkailla on myös seksuaalinen vietti kohdistunut pääasiassa sikoihin, mikä osin johtuu siitä, että Seinäjoen naisten ja tavanomaisten teurassikojen ulkoiset erot ovat häviävän pienet.

Seinäjoen asukkaat pukeutuvat tyypillisesti rennon tyylikkäästi Valmetin haalareihin ja kumisaappaisiin, sukupuolesta riippumatta. Tähän on olemassa myös käytännön perusteet, sillä valtaosin Seinäjoen kaupungin katupäällyste, kuten myös useimpien asuintalojen kattopäällysteet, koostuvat pääasiassa savesta, sorasta ja oljista.

Seinäjoella, joka paremmin tunnetaan muualla Suomessa (ei Savossa) Notta-Jotta-jokena, on myös ystävyystaajama eteläisessä osassa Suomea. Paikka tunnetaan Helsingin pohjoispuolella olevana maalaiskeskittymänä nimeltä Tikkurila. Sinne on rakennettu Notta-Jotta-joen "kaupungintalon" pienoismalli. Pienoismallissa toimii tätä nykyä poliisilaitos. Tuulipukujen esiintymistaajuus on Tikkurilassa samaa luokkaa kuin "Nottiksella" Tankomarkkinoiden aikaan ja muulloinkin. Sähköallergikkojen on syytä välttää molempia taajamia keinokuituasujen muodostaman suuren staattisen sähkövarauksen vuoksi.

Notta-Jotta-joella ja sen lähikylissä on myös erityispiirre, jota muualla Suomessa ei tapaa. Siellä saa ajokortin, kun on kiertänyt Opel Kadetilla tai muulla peltoautolla tunkion seitsemän kertaa. Nuoremmat saavat tyytyä traktorikyytiin, joita Nottiksen keskustassa näkyykin perjantaiehtoona karvanopilla ja Hankkijan tarroilla pimpattuina.

Kieli[muokkaa]

Seinäjoella ei puhuta suomea eikä ruotsia, koska Seinäjoen kunnanhallitus julisti jo ammoin nuo kielet yksiselitteisesti "paskantärkeiden vaasalaisten snobbailuksi". Seinäjoella puhutaan kolmatta kotimaista, Pohojammaan murretta, eli niinsanottua NOTTA RISTUS!-murretta, joka tunnetahan kaunehimpana kielenä.

Alue[muokkaa]

Tiettävästi Marsalkka Mannerheim on joskus vieraillut Seinäjoella, ja tästä haltioituneena paikkakunta on nimennyt suuren määrän katujaan ja paikkojaan Mannerheimiin ja vuoden 1918-tapahtumiin (oikeistolaissävyisesti) viittaavin nimin, sekä pystyttänyt aiheeseen liittyviä monumentteja ja muistomerkkejä. Tämän myötä Seinäjoki on nykyäänkin oikeistolaisesti ajatteleville samankaltainen "Mekka" kuin mitä Tampere on vasemmistolaisille.

Maakunnassa Seinäjoki tunnettiin aikoinaan parhaiten Törnävän mielisairaalasta, jonka hoidokeista, sairaalan suljetun osaston lakkauttamisen jälkeen, muodostettiin Seinäjoen kunnanvaltuusto.

Tapahtumat[muokkaa]

Pääartikkeli: Provinssirock
Pääartikkeli: Tangomarkkinat

Jo alussa mainitun elämänjuhlan - Provinssirockin - lisäksi, Seinäjoella järjestetään Tankomarkkinat- nimistä festivaalia, joka on keski-ikäisten versio samasta juhlasta. Tämän juhlan aikana alueen portsarit ja taksikuskit saavat palkkaansa vaarallisen työn lisää. Koska Seinäjoen kaupungilta meinasi loppua raha, päätettiin järjestää uusi tapahtuma nimeltä Vauhtiajot. Tapahtumaan kuuluisi kai jonkinlaista moottoriurheilua, mutta käytännössä Seinäjoen keskustassa soittaa TikTak ja kaikki Etelä-Pohjanmaan nuoret kokoontuvat tappelemaan torille.

Nähtävyyksiä - (Must see!)[muokkaa]

  • Törnävänsaari Provinssin jälkeen - tämän lähemmäksi kuolemaa et pääse edes kuollessasi.
  • Lakeuren Risti - Alvar Arkkitehdin luultavasti juovuksissa suunnittelema rakennus, jonka käyttötarkoituksesta ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Käytetään mm. vääräuskoisten mestauspaikkana.
  • Kaikki kauniit DDR-henkiset talot Seinäjoen keskustassa.
  • Peräseinäjoella sijaitseva Ågreninmäki - Paikka täynnä elämän iloa ja tapahtuma rikkautta.
  • Nurmon keskustasta löydät suomalaisen painiurheilun kunniaksi pystytetyn patsaan, Valtakunnallisen Painijapatsaan, joka kuvastaa ihan jotain muuta kuin kahden heteromiehen leikkisää painituokiota.

Kuuluisia seinäjokelaisia[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Mikäli hän olisi ollut uskollinen kotipaikkakunnalleen, nykyinen kännykkämerkki Nokia tunnettaisiin Seinäjokisena. Tappolistalla.