Sauvo
Hikipedia
Sauvo, Suomen Louisiana, on noin 3000 asukkaan piskuinen kunta Suomen Turun kupeessa. Sauvo ei ole monestakaan asiasta yleisellä tasolla kuuluisa, jos nyt ei Jouni Kerosta noteerata. Ja sitähän ei noteerata. Monet asiaan vihkiytyneet tietävät kuitenkin Sauvon hyvin vilkkaasta rivimuusikko- ja blues-perinteestään. Monia tornihuhuja liikkuu kultturin kehittymiseen vaikuttaneista henkilöistä ja tapahtumista.
[muokkaa] Korpela, suoalue
Sauvon syvimmässä etelässä sijaitsee metsittynyt alue, jossa huhut kertovat bluesin kehittyneen jo 1800-luvulla. Rankat elinolot yhdistyneenä korkeaan ilmanalaan saivat entisaikojemme kansanmuusikot kirvoittamaan luuttunsa siniseen vireeseen jo ennen kansalaissotaa.
Erään korpelalaisen maanviljeliän kerrotaan myös keksineen vahingossa huuliharpun Korpelan Mulkunmäellä puhaltaessaan voimalla alumiinipakkiin jäähdyttääkseen kuumaa hernerokkaa 1940-luvulla. Bluesin ja funkin uuden aallon perimätieto kertoo kehittyneen Sauvon Korpelassa vasta 1990-luvulla paikallisten nuorten sotkeutuessa tupakan polttoon ja viinanjuontiin Korpelan vanhalla kyläkaupalla.
[muokkaa] Merkittävät henkilöt koskien Blues-kulttuurin kehittymistä Sauvossa
Sauvolaisen bluesin syntyyn ovat vaikuttaneet useat ihmiset. Muutamaa vaikuttajaa lukuunottamatta vaikutukset ovat olleet lähinnä bluesille otollisen mielentilan, eli vitutuksen luomisessa. Varsinaisia innoittajia ja alan pioneerejakin Sauvosta toki löytyy.
Yksi merkittävimpiä blues-vaikuttajia lienee Sauvon Vahtisten varakeisari The Wist perheineen. Hänestä on hyvin vähän kirjallista tietoa enää nykyään saatavilla, joten artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat vahvaan perimätietoon. Joka tapauksessa tiedetään, että blues ei olisi nykyisessä muodossaan edes olemassa ilman kyseisen suvun edesottamuksia. Blues-skaalan "seiska" sävelen kerrotaan kehittyneen linjuriautossa 13.6.1994 Vahtisten pysäkin kohdilla. Korpelalainen urkurin alku tapaili melodikallaan yksinkeraisia säveliä linja-auton takapenkillä. Nähdessään The Wistin kotitalon huuruisesta ikkunasta, keksi hän soittaa vitutuksissaan melodikasta tuon kuuluisan seitsemännen sävelen. Säveltä käytetään nykyään lähes kaikissa musiikin tyylilajeissa ympäri maailmaa. The Wist Seniorista inspiroituneena Vexi Salmi kirjoitti 1972 sanat kappaleeseen Vippaa Mulle Viitonen. Turun sosiaalitoimiston Paimio-Sauvon alakonttorin henkilöstön irtisanomisilta myös vältyttiin The Wistin perheenlisäyksen johdosta 1982 kesällä.
Yksi merkittävä kultturivaikuttaja Sauvossa on myös ollut ehdottomasti Korpelan kyläpoliisi. Hän on pitänyt kylän järjestyksestä tyrannimaisesti huolta jo 1960-luvulta alkaen. Hän on saanut usein kylän muusikoiden vihan päällensä yrittäessään keskeyttää yölliset juurimusiikkikarkelot. Kyläpoliisi on myös aktiivinen kulttuurin ja taiteen ystävä. Hän lienee tunnetuin veistoksestaan Kalastajan Painajainen, joka aiheutti suuronnettomuuden Tokion metrossa 1995. Tiedotusvälineille kerrottiin onnettomuuden johtuneen terroristien levittämästä sariinikaasusta. Harva kuitenkin tietää että 3 ihmistä kuoli metrotunnelissa silkkaan järkytykseen nähdessään poliisin karmaisevan tekeleen. Useat ihmiset myös joutuivat sairaalaan hoidattamaan holtittomia naurukohtauksiaan. Korpelalaisista vaikuttajista on myös mainittava Nagu, joka on treenauttanut paikallisten kitaristien oikeaa etusormea vuosien ajan. "Ilmakiväärin liipasimen painaminen on raskasta hommaa": Toteavat nimettömänä pysyttelevät Korpelalaiset kitaristit.
Varsinaisista positiivisista vaikuttajista lienee pakko mainita ainakin Koukku. Koukku on vaikuttanut Sauvolaiseen bluesiin ainakin 1960-luvulta alkaen, soittaen erilaisissa kokoonpanoissa ympäri Suomen. Varmaa tietoa ei ole Koukun musiikkiuran alusta. Huhu kuitenkin kertoo Koukun toimineen Muddy Watersin kitaransoitonopettajana 1940-luvulla USA:n Tennesessä. Nykyään Koukku on keskittynyt lähinnä novelleihin ja paikallisjournalismiin pahan sormi-skoliosin syödessä suurimmat soittohalut tältä sinisen musiikin veteraanilta. Koukku on myös tunnettu muusikkopiireissä armoitettuna humoristin ja humanistin symbioosina. Positiivisita vaikuttajista tulee myös mainita Rami, joka on sittemiin muuttanut Tornioon jättäen jälkeensä vain nimeään kantavan musiikkibaarin Sauvon keskustaan. Huhujen mukaan Rami valmistaa Torniossa läskibassoista veneitä, joita hän myy hyvällä voitolla Haaparannan kolttayhteisölle.
Sauvolaiseen blues-musiikkin ovat vaikuttaneet lukuisat ihmiset. Näistä mainittakoon Harakat, Pekka "Twins" Kaksonen, Könsy, Myrkky, Paavo, Kneeger ja ehdottomasti myös unohtamatta Viinanaamaa. Tämä Lautkankarelainen viinaan menevä mekaanikko on herättänyt kummastusta pöhöttyneellä naamallaan aina Pariisin maailmannäyttelyssä asti vuonna 1989. Lautkankareelta on myös tulleet sellaiset vaikuttajat kuin "WouWou" Jukka ja maailman pitkätukkaisin kalju. Hän on kuulu 1990-luvun puolessa välissä järjestämistään puutarhajuhlista, jossa hän syötti lapsille pilaantuneita chicken horneteja ja juotti heille sinolia huvimajansa hämyssä. Hänen kerrotaan myös antaneen edesmenneelle Juicelle hiustenhoitovinkkejä 1970-luvulla.
Seikkailumatkailijalle Sauvo on loistava matkailukohde. Sauvon Tapper`s Inn ravintolasta kuulet uusimmat jutut ja parhaimmat perimätiedot kylän lähihistoriasta. Hyvää blues-musiikkiakin saatat kuulla varsinkin viikonloppuisin. Tuurilla voit bongata lauteilta itse Koukku-Karin, Jusan, Tumpin, Sampsan tai Zeistin. Myös Makan on kerrottu vierailevan Tappersin lavalla soittamassa infernaalisella meiningillä kannuja. Ravintolassa ei juuri järjestyshäiriöitä näe ja mikäli sellaisia tulee, kutsutaan apuun häiriönpoistaja Etelä-Pohjanmaalta.
Vielä palataksemme syvään Korpelaan otamme aiheeksi päätien varressa ammentavan kaislaruotsalaisen seka miehen, joka ylpeydellä soittelee näitä niin sinisiä säveliä trumpetilla omalla kotipihallaan piinaten kyläläiset lähes saatanallisen infernaalisen vitutuksen partaalle, mutta siitähän ne parhaat blues tekstit syntyvät. Omien sanojensa mukaan miehen trumpettisovituksista löytyy niinsanottu auditatiivinen akti. Edellä mainittu Koukku on taannoin kirjoittanut trumpetti nihilististä häväistyskirjoituksen kunnanlehden kuolin palstalla.
