Sanomalehti

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Painokone

Sanomalehti on monesti viikossa ilmestyvä iso, monisivuinen painate, joka välittää ajankohtaista propagandaa herkkäuskoisille kansalaisille. Sanomalehdet sisältävät myös mainoksia, joilla yritykset yrittävät saada sinut ostamaan sekundatuotteitaan, ja ilmoituksia, joissa kerrotaan mielenkiintoisista tapahtumista ja satunnaisista kuolemista. Jotkut sanomalehdet sisältävät myös jonkin verran viihdettä, joka esiintyy sarjakuvastrippareiden muodossa. Sanomalehdet voivat olla valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia, joista suurin osa on sunnuntaijulkaisuja, joita sitten iloiset teini-ikäiset mutantti lehdenjakajat lappovat äänekkäästi luukusta sisään aikaisin sunnuntaiaamuna. Nykyään, internetin ollessa todella suosittu syrjäisemmässäkin maajussin torpassa, sanomalehti käsittää paperisen versionsa lisäksi myös netissä julkaistavat digilehdet.

Suomessa kaskenään kilpailee yli 5 Sanomalehteä joista kuuluisimmat ovat Helsingin Sanomat ja Seiska, joista jälkimmäinen ei olekaan sanomalehti, hähää, mitäs siihen sanot? Nämä yli 5 sanomalehteä jakaantuvat tilattaviin ja ilmaisjakelulehtiin. Vain rahvaasta erottautumista haluavat tilaavat lehtiä, sillä raha on pehmentänyt heidän päänsä ja täten estänyt heitä ajattelemasta järkevästi, että kuka helkkari maksaa kasasta käytettyä paperia?!

Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Dagliga rådar till alla bögar, eli Suomenkieliset Erikoistieto-Sanomat. Vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti on Ilta-Sanomat, joka on ilahduttanut ihmisiä jo vuodesta 1375.


Sanomalehtien jaottelu[muokkaa]

Suomessa sanomalehdet jaotellaan tällä tavalla:

  • Valtakunnalliset lehdet, joista koko Suomi saa nauttia.
  • Maakuntalehdet, jotka ovat maakuntaansa eniten terrorisoivia satraappilehtiä.
  • Aluelehdet, jotka ilmestyvät... alueella.
  • Paikallislehdet, jotka löytävät vain paikallisten postilaatikoihin.
  • Sisäpiirin lehdet, joita luetaan vain sisäpiirin kesken.
  • Yksityiset lehdet, joita ei saa luke muu kuin lehden omistaja.

On myös niitillisiä ja niitittömiä sanomalehtiä, joista niitittömät ovat jatkuvalla leviämisellään aiheuttaneet monta aivoverenvuotoa kautta historian.

Sanomalehtien kokoerot[muokkaa]

Esimerkki etusivun uutisesta

Sanomalehtiä on paljon erikokoisia. Jopa 4 viidestä on erikokoisia kuin ne kolme muuta. Koko voi vaihdella älyttömän pienestä käsittämättömän suureen, joista pienempiä luetaan pinseteillä ja suurimpia selaamaan tarvitaan vähintään kolmekymmentä saksalaistilallista. Pienet eivät ole niin suosittuja kuin suuret, sillä ikäihmiset haluavat selkeästi luettavaa tekstiä. Suuret lehdet ovat suosittuja muutenkin, sillä niitä raahaamaan saapuvat ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ja solmimaan uusia tuttavuuksia näissä suurimmillaan jopa sadan ihmisen kansanvaelluksissa.

Suurin lehdenlukusessio koettiin Tampereella vuonna 1997, kun 131 ihmistä kokoontui kääntelemään Aamulehden sivuja. Likennettä jouduttiin ohjaamaan väenpaljouden tukittua tampereen keskustassa sijaitsevan Times Squaren.

Markkinat ja Respekti[muokkaa]

Suomessa sanomalehdet joudutaan yleensä tilaamaan kotiin vuosi- tai kestotilauksena joista on sitten mahdottoman vaikea sanoutua irti. Onneksi kansansuosikit Ilta~Sanomat ja Iltalehti myyvät itseään irtonumeroina kadunkulmilla.

Nykyään radioiden, väritelevisioiden ja kannettavien pöytäkoneiden aikana on merkillistä, että kukaan ylipäätään enää lukee lehtiä. Jotkut sanomalehtiyritykset ovat olleet viime vuosina jopa hyvinkin kannattavia. Vaikkakin monien sanomalehtien levikki on laskenut ja kannattavuus on heikentyny viime vuosisadan aikana, sanomalehdet ovat edelleen kunnon kansalaisten riesana, eikä muutosta näy.

Suomen eniten rispektiä saaneet lehtiprändit[muokkaa]

Kierrätys[muokkaa]

Sanomalehti on hyvin kierrättyvä tuote. Kierrätys onnistuu parhaiten juhlissa tai festareilla, joissa lehti on helppo panna kiertoon. Jos lehti hyvän tovin kierrettyään väkijoukossa päätyy takaisin lähtöpisteeseen, eli sinun käsiisi, on sinulla seuraavat seitsemän vuotta onnea raha-asioissa.

Lue Myös[muokkaa]