Sananlasku

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sananlasku (engl. word count) on ajattelunkorvikeyksikön muotoon vakiintunut latteus, jota toistellaan milloin missäkin siinä uskossa, että se vakuuttaa jonkun jostain. Sananlaskut yhdistetään usein ns. kansanviisauteen, joka on aivan aiheesta erotettu varsinaisesta viisaudesta. Sananlaskut ovat tyypillisesti vanhan kansan keksintöä ajoilta, jolloin kukaan ei tiennyt paskaakaan siitä, miten maailma toimii ja miten asiat oikeasti ovat. Tämän seurauksena suurin osa sananlaskuista on vielä hyödyttömämpää sontaa kuin kansanmusiikki. Mainio esimerkki typerästä sananlaskusta, joka ei sisällä ensimmäistäkään ajatusta, on rohkea rokan syö.

Sananlaskuja pystyy kätevästi bongailemaan vanhojen Aku Ankan taskukirjojen kansista, eivätkä ne muualle juuri kuulukaan.

Raamatussa on omistettu kokonainen kirja sananlaskuille, joiden tehtävänä on palvoa status quon ikuista kunniaa. Niiden väitetään olevan kuningas Salomon keksintöä, mutta raamatuntutkijoiden mukaan kukaan ihminen ei pystyisi yksin olemaan niin tyhmä tyhjänjauhaja että kykenisi kokoamaan moisen kasan yhdentekevää paskaa. Kolme neljäsosaa Sananlaskujen kirjan valtavasta viisaudesta on tiivistetty lukijoidemme mukavuuden vuoksi seuraavaan synteettiseen sitaattiin:

  • ”Jumalaton mies on täys paska, mutta vanhurskas on ihan paras ja saa aina kaiken.”

Kansansanonnat taas ovat yleensä tällaisia:

  • ”Sitä tuhtoa vuoleminen, jonka keplolla nuorikko.”

Sananlaskuja toistelevat loputtomiin erityisesti pääkirjoitustoimittajat, puoluejohtajat, dementikot ja muut merkityksettömät ikuiseen eiliseen jumiutuneet ihmiset. Aforismi muuttuu sananlaskuksi, kun kulttuuri kollektiivisesti (ja kenties armeliaasti) unohtaa, kuka sen alun perin sanoi.


P philosophy.60px.png Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on utilitaristinen häpeäpilkku.
Maksimoi artikkelin kaikille aiheuttama hyöty muokkaamalla lyhyyden aiheuttamat haitat minimiin.