Saamelaiset

Hikipedia
Ohjattu sivulta Saamelainen
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee etnistä vähemmistöä. Hikipediassa saattaa olla myös artikkeli, joka kertoo henkilöstä nimeltään BB-Aslak
Kuvassa Saamelaismies sekä hänen poikansa, jonka ilmestääkin jo näkyy kuinka tämä halveksuu kansallispukuaan, josta hänen isänsä on kuitenkin niin ylpeä.
”Pirkka-Pekka ja Aake laulamassa 'Nun-nuka-nun-nuka-lai-laa-lai-laa!' - siinä minun mielikuvani saamelaisista.”
~tutkija Henry Laasanen[1]

Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopassa ja Pohjoisnavan lähellä asuvia alku(peräis?)asukkaita. Saamelaisia asuu myös Lapissa ja he ovat Euroopan virallinen alkuasukaskansa, eli heille ei pidä pottuilla turhaan, tai he tekevät sinulle niin kuin poroille[2]. Saamelaiset asuvat tuntureilla porojensa kanssa kaukana susirajan tuolla puolen. Saamelaisia on turha lähteä etsimään mistään, edes Lapista, koska etsijä ei tule koskaan löytämään todellista saamelaista, ainakaan turisti-rysistä. Oikeat saamelaiset pysyvät metsän perukoilla piilossa ja miettivät, että milläköhän ilveellä sitä pysyisi napapiirin pohjoispuolella elossa. Ne "saamelaiset", joita matkailuyrittäjät pitävät näytillä "saamelaiskylissä", eivät ole oikeita saamelaisia.[3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Saamelaisten alkuperää ei tiedetä, mutta heidän esi-isänsä ovat luultavammin vaeltaneet Fennoskandiaan Indoeuroopasta tai lentäneet Plutolta. Jälkimmäinen teoria on tutkijoiden mielestä uskottavampi, koska saamelaiset tykkäävät kylmästä ja saamelaisten virtsa hohtaa pimeässä. Saamelaiset eivät siis ole venäläisiä. Saamelaiset asettuivat Lappiin jääkauden jälkeen, ja oppivat idästä myöhemmin tulleilta kansoilta porojenhoidon vaativan taidon. Alkusaamelaiset ovat olleet keskimäärin 140 cm pitkiä ja porojen säkäkorkeus on samaa luokkaa, joten saamelaisille saattoi olla vaikeaa pärjätä porojen kanssa. Mutta indoeurooppalaiset kansat opettivat heille myös, miten porot listitään ja laitetaan naruun kiinni, ja sen jälkeen saamelaiset ovatkin olleet menestyneitä poronkasvattajia.

Jossain tässä välissä joukko hieman eri paikasta tulleilta ugrilaisheimolaisia päätti vallata alueen, jota myöhemmin ruvettiin kutsumaan Etelä-Suomeksi. Saamelaiset joko hipsivät pohjoiseen vapaaehtoisesti, tai nostivat asiasta metakan. Riippuu minkälaiselta historioitsijalta kysyt.

Saamelaisilla oli alunperin jonkinsorttinen luonnonuskonto, jossa heidän uskonnollisiin rituaaleihinsa kuului ns. "noitarummun" paukuttaminen mitä hilpeämpien efektien aikaansaamiseksi. Yleensä tavoitteena oli kaikensorttinen poroihin liittyvä pyhä katselmus, mutta myös örkkejä tiedetään kutsuttaneen etelässä asuvien "variksien" ja muiden "lantalaisten" kimppuun. 1500-luvulla joukko ihme hihhuleita kuitenkin tunkeutui Lappiin ja he istuttivat kristinuskon saamelaisiin. Alussa saamelaisten shamaanit noituivat örkkejä ristiretkeläisten kimppuun, mutta sittemmin kristinusko iskostui saamelaisiin pieksemällä pitkäjänteisellä ja rauhanomaisella opastuksella. Yksi tärkeimmistä motivointikeinoista oli lupaus, jonka mukaan saamelaiset joutuisivat Helvettiin, jolleivät he uskoisi Jeesukseen.

Saamelainen kansallisesineensä, puukon kanssa. Kuvan muotisuuntaus ei koskaan saavuttanut suurta suosiota saamelaisten keskuudessa.

Vaikka aluksi shamaanit olivatkin taikoneet pari revontulta ja maahista ja peikkoa ja hyttystä ristiretkeläisten kimppuun, saamelaisista tuli hyvin uskonnollisia. Itse asiassa he keksivät lestadiolaisuuden. Kun Lars Levi Laestadius sai kännissä turpaan papilta, hän suuttui ja päätti aloittaa lestadiolaisuuden kostoksi. Hän ja kannattajansa olivat sitä mieltä, että toisten saamelaisten joiut[4] olivat syntisiä ja hatut pirun sarvia, ja kaiken lisäksi hän ilmoitti kaikkien porosaamelaisten olevan "eläimiin sekaantuvia sovinistirunkkuja". Kielitieteilijät kiistelevät vieläkin, mistä Laestadius oli saanut 1800-luvun puolivälissä käyttöönsä noin modernin pilkkasanaston.

[muokkaa] Kieli ja kulttuuri

Saamelaiset puhuvat vähintään yhdeksäätoista erilaista saamen kieltä, joista noin viisitoista on kaikkine kymmenine puhujineen valtion kielensäilytysohjelmien rahahanojen piirissä mutta jotka ovat kaikki lähtöisin samasta kantakielestä. Tämä kantakieli on siansaksa. Saamen kielessä kirjaimet ovat länsimaalaisia kirjaimia, joihin on lisäilty viivoja ja väkäsiä. Täten erilaisia kirjaimia 45. Juuri kukaan (varsinkaan turisti) ei osaa saamen kieltä, joten saamelainen voi haukkua heitä Laestadiuksen tapaan sovinistirunkuksi tuosta noin vain, eivätkä he ymmärrä hittoakaan. Saamen kieli menee suurin piirtein näin: "Buerre bierggu baikki baihkka bahta gussa agahboaitaab." Tämä tarkoittaa: 'Tuhannen tulimmaista, sopuli paskansi sukkaani.' Toinen lausahdus menee näin: "Beargala hoarra!" mikä tarkoittaa: 'Sinä senkin itseäsi sopuleille myyvä sovinistirunkkari!' Kuten esimerkeistä käykin jo ilmi, sopulit näyttelevät mittaamattoman suurta osaa saamelaisessa kulttuurissa.

Saamelaisia on nykyisin enää 100000, ja Suomessa heitä on noin 500[5], loput asuvat ovat Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Saamelaiset laulavat mielellään, varsinkin joikuja, jotka näyttelevät hyvin tärkeää osaa saamelaisen sielunmaailmassa. Joiut kertovat milloin mistäkin, vaikkapa poroista, sopuleista tai kauppaan lähtemisestä. Myös joikujen sävy vaihtelee riippuen siitä, kenelle on suunnattu. Vaikka ei-kellekään, poroille tai itselle suunnattuihin joikuihin ei kiinnitetä paljoa huomiota, esimerkiksi kosintajoikua saatetaan valmistella pitkänkin aikaa. Ei ole myöskään epätavallista nähdä kahden humalaisen saamelaisen joikuavan ankarasti toisilleen tavallista pidemmän kapakkaillan jälkeen.

Saamelaisten värikkäät vaatteet sekä omaperäiset päähineet ovat herättäneet paljon ärtymystä alkuperäisten Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa. Siksipä intiaanit nimittelevät heitä usein wannabe-intiaaneiksi ja monesti on heidän välillään käyty kanoottitaisteluja Atlantin valtameren keskellä. Tämän sodan jalkoihin ovat tietenkin jääneet inuiitit, keskellä jäälauttoja asuvat alkuperäisasukkaat, joiden mielestä keskellä erämaata tai elottomalla tundralla asuminen ei ollut tarpeeksi haastavaa.

[muokkaa] Saamelaiset nykyisin

Saamelaiset ovat viimeaikoina tulleet tietoisiksi omista oikeuksistaan. Tässä vastustetaan saamelaisten metsästyskautta

Saamelaisten elintavat eivät ole muuttuneet 4000 vuoteen paljoakaan siitä, kun he lensivät Plutosta[6] saapuivat Suomen alueelle. Saamelaisia kyllä saattaa vielä kenties nähdä jossain, mutta viimeinen paikka, josta aidon saamelaisen voi pongata, on turistirysä. Siellä olevat "saamelaiset" ovat luultavammin jostain lähibaarista raahattuja läskejä mallinukkeja. Oikean saamelaisen tunnistaa siitä, että se haluaa lyödä kaikilta helsinkiläisiltä hampaat kurkkuun, joten saamelainen on syytä jättää vapaaksi luontoon. Mutta ei samalle alueelle jääkarhujen kanssa, koska saamelainen saattaa luulla sitä naaliksi ja tehdä siitä noitarummun. Tämän jälkeen etelän lantalaiset ovat helisemässä örkkien hyökkäyksen alla.

Koska Suomi ei Venäjän tavoin käsittele alueellaan majailevia vähemmistökansoja "Etsi ja Tuhoa"-ohjenuoran mukaisesti, saamelaiset ovat tiukan kurin puuttuessa saaneet päähänsä nillittää itselleen läjän etuoikeuksia. Koska Suomen kaltainen sivistysvalto on sisäänrakennetusti heikko vähemmistökortin vilauttelulle, saamelaiset kahmineet itselleen roppakaupalla kaikenlaisia etuja, kuten vapautuksen Suomen kielen opettelusta[7], mahdollisuuden asioida lähes missä tahansa saamen kielellä sekä myös suuren kasan tukiaisia valtiolta. Lähde? Lisäksi saamelaiset voittivat oikeusjutun kangassuunnittelijaa vastaan, sillä kangaskuvion nimi sattui olemaan "noitarumpu"(™) ja Jeesus Kristus sehän olisi aivan kauheaa jos alkuperäiskansojen kulttuuri sattuisi leviämään valtaväestön keskuuteen ja saamelaiset menettäisivät erikoisasemansa.

[muokkaa] Kalenteri

Saamelaisten kalenteri jakautuu kahteen osaan: pimeään ja valoisaan aikaan.

Pimeän ajan vuodenaikaan Saameksi "pirudas tsähpisaigu" paikalliset vetäytyvät sisätiloihin juomaan viinaa ja vokottelemaan perheenjäseniään. Paikalliset kansalaisopistot järjestävät myös tähän aikaan lukuisia kursseja, joilla pyritään pummaamaan valtiolta lisää kielitukea eli "tollaria", tai yleensä rahallista tukea päivittäiseen elämään eli "Gohan jogu tollari".

Valoisaan aikaan "sahtan gimallus" jänkäpirut konttaavat koloistaan ulos ja aloittavat ulkoruokintakauden yleensä viinan juonnilla. Gimmalluksen aikaan turisteja käy jonkin verran alueella, jolloin heitä voi syyttää ryöstökalastukesta, pimeään aikaan tehdyistä joukkoraiskauksista tai muutoin vain hujata esimerkiksi desinfioimalla "Gusasenko onggeesi" heidän puhtaat kalastusvälineensä.

[muokkaa] Kaamasen kievari

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
...Saamelaisia on lemmikkeinä Helsingissä yhteensä 100 yksilöä, ja vapaaksi päässeitä yksilöitä on ainakin 500, mutta tarkkaa lukua ei tiedetä.

Kaamasen kievari on mystinen paikka, joka mainitaan jo kaikkein varhaisimmissa saamelaistarinoissa. Ilman Kaamasen Kievaria saamelaiset olisivat luultavasti kuolleet sukupuuttoon, koska kievari on ollut olemassa siitä asti, kun saamelaiset saapuivat maapallolle[8] lappiin. Kievari mainitaan kaikissa suurissa ja eeppisissä saamelaislegendoissa ja -lauluissa, ja jokainen saamelaislapsi on käynyt Kievarissa, ja heidät kastetaan myös epävirallisesti siellä. Kaamisen Kievari onkin todella mystinen paikka. Mutta älä sinä, tätä lukeva pohjanmaan eteläpuolelta kotoisin oleva, mene Kaamaseen Kievariin, koska legendan mukaan siellä saavat turpiinsa etelän lantalaiset ja etenkin helsinkiläiset.

[muokkaa] Viitteet

  1. http://www.terve.fi/blogit/henry-laasanen/onko-eksoottinen-nainen-seksikas
  2. Eli syöttävät, pitävät huolta, sekä järjestävät seksiä. Tietenkin he jossain vaiheessa myyvät sinut lihoiksi rikkaille turisteille, mutta silti...
  3. Oikeita saamelaisia saattaa kyllä olla venäläisissä eläintarhoissa, mutta sielläkin ainoastaan sähköaidatuissa panssarihäkeissä.
  4. Saamelaisten perinnelaulua, joka on kuin karaokea, mutta ainoastaan sillä erotuksella, että saamelaiset vetävät koko kappaleen hatustaan.
  5. Lukema saattaa olla epätarkka, sillä pääasiallinen lähteemme on satunnainen vandaalimuokkaaja. Katso Vastuuvapauslauseke
  6. Tämä ei ole totta, uskokaa jo. --Käyttäjä:SUPO
  7. Ruotsista puhumattakaan
  8. ME VAROITIMME JO!
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä