Ruotsinlaiva

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Suomalaisnuoret kasvumatkalla kohti parempaa aikuisuutta.
”Itämeren punai iloisin laivasto.”
~Viking Linen tunnuslause

Ruotsinlaiva on merkittävä, joskin harmillisen olemassa oleva osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Vaikka nimestä voisi muuta päätellä, ruotsinlaivojen tarkoituksena ei ole Suomen vieminen Ruotsiin[1] eikä myöskään Viroon. Ruotsinlaivojen tehtävänä on tarjota vanhemmille mahdollisuus tutustuttaa lapset suomalaisuuden keskeisimpiin rituaaleihin. Tai ainakin lapset voivat katsoa vierestä, jos ikää ei ole tarpeeksi.

Kulttuuri[muokkaa]

Ruotsinlaivaperinne noudattaa Kalevi Keihäsen hyväksi havaitsemaa konseptia, jonka mukaan kännääminen on sosiaalisesti hyväksyttyä, kun kaikki tekevät sitä ja vielä samaan aikaan, mahdollisimman paljon, mahdollisimman pitkään ja ennen kaikkea suljetussa tilassa. Ruotsinlaivojen toimintaideasta on poistettu Keihäsen yhtiössä käytetty ryyppyhetken sijoittaminen kahden kilometrin korkeuteen. Jännityksen kompensoimiseksi laivoille on lisätty pajatso ja karaoke. Koko homman tärkein pointti on säilytetty: kukaan ei voi poistua itse haluamanaan ajankohtana.

Siirtymäriitit[muokkaa]

Puhe- ja tapakulttuuri[muokkaa]

Ruotsinlaivojen siirtymäriitit tarjoavat lapsille paljon uusia kokemuksia. Rikas äänimaailma ruokkii lapsen sanastollista kehitystä ja helpottaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Seuraavassa muutamia poimintoja laivoilla raikuvista kansallisfraaseista:

  • Hyvä perrrrse” – Ilmaus sisältää implisiittisiä tausta-ajatuksia vallitsevista sukupuolirooleista. Jo 7-vuotias poika olisi hyvä totuttaa käyttämään fraasia, eikä tytöillekään tee pahaa sen sisältämän arvolatauksen ja kauneusihanteen omaksuminen.
  • Sä näytät ihan mun tyttäreltä” – Tämä on varsinkin murrosikäistä nuorta lähestyttäessä kätevä iskurepliikki, jonka käyttö saattaa parhaassa tapauksessa johtaa kansantaloudellisesti merkittävään uuden ihmisyksilön alullepanoprosessiin.
  • Laita jotai, ihan sama mitä, kunha siit tulee iha vitun känniin” – Kyseisestä ilmauksesta on erilaisia variantteja, mutta lapselle on hyvä opettaa jo nuorena, että humalahakuista juomista varten on osattava muotoilla tarpeensa tiskillä spesifisti.
  • Yyyöööööörrrrr gghh rrr gghhhh...” – Suomalaiseen seurusteluetikettiin kuuluu syvimpien tuntojen purkaminen mahalaukusta hyvässä seurassa, mieluiten laidan yli. Purkautuminen keskellä käytävää on hyväksyttävää siinä tapauksessa, että koulutettavia nuoria on monta, jolloin kaikki pääsevät varmasti näkemään.
  • Vittu tääl on somaleita palkattu sitä varten” – Kun vatsalaukku on tyhjennetty keskelle kokolattiamatolla päällystettyä käytävää, on hyvä selvittää lapsille yhteiskunnassa virallisen totuuden mukaan vallitseva hierarkia siitä, kuka siivoaa kenenkin jäljet.
  • Koska nuuskan myynti alkaa?” Kajauttamalla tämän kysymyksen kuuluvasti ilmoille löydät kohta uusia kavereita, joiden kanssa voit keskustella syvällisistä yhteiskunnallisista ongelmista, kuten siitä miksi nykyään jääkiekosta on tullut aivan ämmien peliä.

Oleellinen osa ruotsinlaivojen toiminnoista tapahtuu hyteissä, joissa testataan kykyä löytää pimeässä vuorovaikutuksen kannalta keskeiset asiat[2]. Lisäksi mitataan kykyä unohtaa peruskoulun seksuaalivalistuksen oleellisimmat pointit. Hyttitoimintoja ei ole syytä esittää alaikäisille lapsille – paitsi jos heidän pyytämänsä hinta on kohtuullinen. Yli 16-vuotiaille kannattaa painottaa, että ruotsinlaivalla on hyväksyttävää mennä hyttiin useamman ihmisen kanssa, vaikka se mantereella voi olla arveluttavaa. Hyttitoiminnoista kuuluu ottaa kuvia, jotka tulee laittaa Internettiin risteilyn päätyttyä.

Musiikki[muokkaa]

Puheilmausten lisäksi nuoret tutustuvat suomalaiseen musiikkimaailmaan ja erityisesti iskelmämusiikkiin, joka on suomalaisen pääkeino selvitä aikuisena asuntolainan, räntäsateen ja avioeron tuottamasta pienestä stressistä. Yökerhoissa hikisen ihmismuurin takaa voi yrittää nähdä vilauksen Eino Grönistä tai Anita Hirvosesta tai jostain väsyneestä bändistä, jonka nimeä ei ole koskaan kuullut mutta joka soittaa Kari Vepsän Onnenmaata. Laivoilta on saatavana verovapaata k(o)ulutusmateriaalia niin paljon kuin auton takakonttiin mahtuu, joten koulutusta on helppo jatkaa lumihangen ja kirveen avulla kotona.

Ruokakulttuuri[muokkaa]

Juoma- ja tapakulttuurin ohella nuoriso integroituu laivoilla suomalaiseen ruokaperinteeseen. Tässä varsinkin perheen isillä on keskeinen rooli. Vaikka pöydät notkuvat mustekalaa, kaviaaria, eksoottisia salaatteja ja ilmakuivattua kinkkua, on oleellista, että suomalainen ottaa seisovasta pöydästä vain perunamuusia ja nakkeja – joissain tapauksissa myös ruskeaa kastiketta.[3] Oluthanan käyttö ja sijainti sen sijaan täytyy iskostaa mieliin niin, että sen luo pystyy hakeutumaan kovassakin merenkäynnissä. Buffetin viinihanojen tarkoituksena taas on säikyttää jälkikasvu iäksi pois viinien parista: laajoissa reaktiokokeissa on todettu niistä saatavan puna- ja valkoviinin aiheuttavan fyysistä ja henkistä pahoinvointia saman verran riippumatta altistuneen kokeneisuudesta tai viinisnobbailun kehitysasteesta. Kun menet ruotsinlaivalla Buffet-ravintolaan ja Stefan ei puhu suomea tahi englantia, itse et osaa ruotsiksi kiitostakaan sanoa, ja mädäntyneet paprikat sekä raaka liha odottavat jäähtyneenä "lämminruokalinjalla", voit harkita uimista kotiin. Jos seilaat Tallinkilla, todennäköisesti myös uit kotiin. Yökerhoon kun menee ja maksaa Coca-Colan 20 €:n setelillä, tarjoilija toteaa setelin kassaan laitettuaan siinä olevan liian vähän ja vaatii 3 € lisää.

Yhtiöt[muokkaa]

Ruotsinlaivaperinnettä pitävät yllä TallinkSilja ja Viking line. Näistä ensimmäinen pyörittää lisäksi seilaustoimistoa nimeltä Silja Line, jotta Sofi Oksanenkin voi taas käydä Virossa hyvillä mielin. Yhtiöissä ei muuten ole eroja kuin laivojen värissä. Kohtuuhintaisia ja järkeviä ajanviettotapoja saa metsästää yhtä tuloksetta joka yhtiön risteilyillä. Kaikkien yhtiöiden tukipilarina toimii vuodesta toiseen pyörivä pelikorttibisnes, jossa tyhmät matkustajat ostavat korttipakkoja, vaikka kotiin päästyään heivaavat pakan helvettiin, ja seuraavalla kerralla ostetaan taas uusi pakka. Näin on varmistettu rahaa tuottava noidankehä.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Alahuomautuksena onkin, että ihmisiä on kovin vaikea saada pysymään Ruotsissa.
  2. ei kuitenkaan tällä kertaa oluthanaa
  3. Ruokakulttuurillista integraatiota edesauttaa, että ruotsinlaivoilla on vertailujen mukaan objektiivisesti maultaan eniten kosteus- ja homevaurioita kärsinyttä pahvia muistuttavat cevichet ja ankanmaksat.