Ruotsin armeija
Hikipedia
| Tätä artikkelia eivät ole sosialistit eivätkä sivarit vääristelleet. Edellä mainittujen kaltaiset tyhjäntoimittajat pitäkööt jatkossakin näppinsä erossa MIESTEN asioista! |
| Tämä artikkeli on merkitty parannettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe on kakkaa. Voit auttaa Hikipediaa muokkaamalla artikkelia paremmaksi. Jos parantaminen ei kiinnosta ketään, artikkelille käy huonosti. |
Ruotsin armeija on perustettu vuonna 1920, kolmen viisaan itämaan (suomalaisen) tietäjän perustamana. Ruotsin armeijan tarkoituksena oli alun perin opettaa ruotsalaisille ehkäisyvälineiden käyttöä, mutta vuonna 1930 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Herbert Hoover lähetti nootin Suomen hallitukselle ja Suomen hallitus kielsi piakkoin näitä kolmea suomalaista jatkamasta toimintaansa. Ruotsin armeijan armeijan tarkoitus muuttui pian suomalaisten lähdettyä ja silloinen armeija jakaantui kolmeen osaan: Ilmavoimat, Maavoimat ja Ruotsin Kuninkaallisen laivastoon ilman laivoja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ilmavoimat
Ruotsin ilmavoimat on perustettiin 1930, eli samaan aikaan kuin muutkin armeijan osat. Ruotsin ilmavoimat käyttää uusinta paperilennokkityyppiä maansa ilma-alueiden suojaamiseen. Paperilennokit ovat Suomen armeijan lahjoittamia (taittelemia), ja niitä on muutama kymmenen (eli noin puolet vähemmän kuin Suomessa).
[muokkaa] Maavoimat
Ruotsin maavoimat ovat yhdet Euroopan nykyaikaisimmista (kyllä luit oikein, ne ovat jopa nykyaikaisemmat kuin Suomen). Ruotsin maavoimat käyttävät aseinaan nykyaikaisimpia miekkoja ja kilpiä, ja tästä johtuen Ruotsin maavoimia nykyaikaisempi on vain Englannin SAS (ovat siirtyneet jo tuliaseisiin, vastoin Euroopan unionin määräystä). Ruotsin maavoimilla ei toki ole tykin tykkiä, saati sitten mannertenvälisiä ohjuksia, mutta Suomen armeija on selvittämässä mahdollisuutta myydä Venäjän tykit Ruotsille.
[muokkaa] Ruotsin Kuninkaallinen laivasto ilman laivoja
Ruotsin Kuninkaallisesta laivastosta ilman laivoja ei saa paljon juttua, sillä sillä ei ole nimensä mukaan yhtään laivaa. Toki ruotsalaisillakin on ollut laivoja. Esimerkiksi Helsinki-luokan ohjusveneitä on ollut 60-luvulla ja jo vuonna 1910 ruotsin puolustusministeri lupaili laivaston käyttöön Väinämöisen rakentaman paatin kaltaisia laivoja, mutta tarpeeksi taidokkaita laulajia ei koskaan löydetty ja projekti jäi puolitiehen. Toinen esimerkki ruotsalaisesta laivasta on Wasa-laiva, josta ruotsalaisten mallikkaan insinööritaidon seurauksena tulikin sukellusvene, jota muuten voi nykään ihailla sille omistetussa museossa.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] 10-30-luvut
Ruotsin armeija perustettiin vuonna 1920 ja se opetti ehkäisyä aina vuoteen 1910. 10-luvun jälkeen armeija otti tehtäväkseen ottaa vastuun Ruotsin puollustuksesta. Suomi tarjosi apuaan, koska Suomi koki olevansa vastuussa Ruotsin armeijasta, koska sen perusti kolme suomalaista. Suomi lahjoittikin Ruotsin armeijalle 10-luvun parhaita paperilennokeita, eli suomalisvalmisteisia VL Supermarine Spitfire koneita. Maavoimat saivat uusia konetuliaseita ja Suomen varaamat Jeep panssariautot. Suomen valtio lupasi Väinämöisen kaltaisen panssarilaivan, mutta tätä laivaa ei ole vielläkään valmistettu Ruotsille. 1. maailmansota alkoi 1914, kun Norjan sotilasjuntta hyykkäsi Tanskaan. Sota kesti neljä vuotta ja ratkesi oikeastaan siihen, kun Norja ei saanut Ruotsalaista paperia tarpeeksi. 1. maailmansodan taistelut eivät ihme kyllä koskettaneet Suomea tai Ruotsia yhtään. Historioitsia ovat usein väitelleet miksi Norja ei vallannut Ruotsia 1. mailmansodassa, mutta useimmiten on päädytty ajatukseen että koska Ruotsin armeijaa tuki Suomen armeija, joka oli tuon ajan suurin, niin Norja ei uskaltanut hyökätä.
[muokkaa] 30-60-luvut
30-luvulla Neuvostoliitto uhkasi hyökätä Suomeen ja tästä johtuen Suomen panostus Ruotsin puolustukseen tippui huomattavasti. Neuvostoliitto tosin hyökkäsi vasta 1939. Suomen sotiessa Neuvostoliiton kanssa Ruotsin armaija liittoutui Norjan kanssa ja alkoi kuljettaa Suomeen tarkoitettua paperia Norjaan. Suomi taisteli Neuvostoliiton kanssa vain vuoden, paperipulasta huolimatta ja tuona aikana Suomi valloitti Karjalan, Petsamon ja Porkkalan. Suomi päätti koventaa Ruotsin armeijan hallintaa ja nimittikin Ruotsin armeijan johtoon vain suomalaisia ja ottaa kaikki Ruotsin paperivarat käyttöönsä. Suomi valmisti ruotsalaisesta paperista paperilennokkeja sodassa menetettyjen 51 tilalle. Kovennuskeinot eivät kuitenkaan riittäneet, vaan joku oli vasikoinut Neuovostoliitolle Suomen paperipulasta, joka ei kuitenkaan enää vaivannut. Niinpä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen jo 1941. mutta uusi sota ei kestänyt kuin kuukauden, ja tuon jälkeen Suomi kiristi toimiaan vielä ja niinpä viellä nykyäänkin kaikki Ruotsin armeijan johdossa olevat ovat suomalaisia. Ruotsi yritti kehittää 50-luvulla omaa Saab 29 Tunnan hävittäjää, mutta luopui toimesta, koska Suomi tarjoutui luovuttamaan sille kymmenen suomalaisvalmisteista Messersmith 109 ja laivastoon kolme käyttyä Helsinki-luokan alusta. Suomalaiset lahjoittivat myös venäläisiä panssarivaunuja, ladoja.
[muokkaa] 60-90-luvut
60-luvulla ruotsalaiset päättivät vihdoin valmistaa oman paperilennokin: Saab 35 Drakenin, konetta kutsuttiin myös Jakt hävittäjäksi. Jakt osottautui välittömästi epäonnistuneeksi ja jo 60 konetta sadasta on tippunut. Useinpien onnettomuuksien syynä on ollut koneen tietokonejärjestelmän rikkoutuminen. Suomellakin on ollut Jakt-hävittäjiä noin 40, joista ei ihme kyllä yhtään ole tippunut. Suomen ilmapuolustus nojasi toki 60-luvulla Jakt hävittäjien sijaan suomalaisiin mig 21 koneisiin. Ruotsin laivaston saamat Helsinki-luokan alukset Ruotsi myi 70-luvulla osin rahapulaansa ja osin käyttötaidon puutteen takia.
[muokkaa] 90-nykypäivä
90-luvulla Ruotsi alkoi kehittää uutta aseteknologiaa samaan aikaan Suomen kanssa. Euroopan unioninn uuden direktiivin kieltäessä konetuliaseet liian vaarallisina, Suomen oli kuitenkin pakko luopua omasta ohjelmastaan ja siksi Suomessa käytetään nykyään ruotsalaisia Afe1- ja Afe 3-asestandardeja, eli Suomeksi miekkoja ja kilpiä. Nykyään Ruotsin ilmavoimat lentää suomalaisvalmisteisilla VL Myrskyllä ja Suomi on hellittämässä otettaan Ruotsin puolustuksesta, muun maailman painostuksen alaisena.
|
Tunnetko olevasi kirjallisuuskriitikko vankina taviksen ruumiissa? Olisitko itse pystynyt niin paljon parempaan? Vapaudu estoistasi, kerro mikä meni vikaan; tästä artikkelista on pyydetty aliarviointia. |
