Rubens Barrichello
Hikipedia
Rubens Barrichello (suom. Ikuinen Kakkonen, s. 2.2. 1922) on brasilialainen autourheilija. Barrichello on Ferrarin hierarkiassa toiseksi korkeimmalla tasolla, heti Luca di Montezemolon jälkeen, joka antoi hänelle tehtäväksi sijoittua vähintään joka toisessa kilpailussa toiseksi Michael Schumacherin jälkeen. Barrichello ajaa tällä hetkellä Formula 2 -luokassa, jossa hän on toiseksi kokenein kuljettaja heti David Coulthardin jälkeen. Häntä luonnehditaan usein rankaksi, joskin tanakaksi ja nuukaksi pätkähukaksi, joka tuntee olonsa kotoiseksi seurassa, joka on rattoinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Barrichello syntyi kakkosluokan perheeseen, osoitteessa Tappiotie 2, Sao Paulo. Hänen isänsä oli Brasilian toinen valtiovarainministeri ja äiti historian toinen nainen, joka käytti hyväkseen äänioikeutta. Rubens syntyi kolmen lapsen perheeseen sekä toiseksi vanhimpana, että toiseksi nuorempana. Hänen vanhempansa käyttivät Rubensia hyväksi lapsuutensa aikana kaksi kertaa seksuaaliseen tyydytykseen.
Koulussa Barrichello oli luokkansa toiseksi paras. Hän sai matikasta luokkansa toisiksi parhaat pisteet (2 pistettä 200:sta). Ensimmäisen mikroaaltouuninsa Barrichello sai ollessaan toisella luokalla. Hän kävi ajamassa sillä joka toinen päivä mikroaaltoradalla. Kun hän toisen kerran ajoi autoaan, hän ajoi toisella kierroksella radan kakkosmutkassa pahasti ulos, minkä takia hän mursi kaksi luutaan ja joutui kahdeksi kuukaudeksi sairaalaan. Hänelle kävin näin kaksi kertaa ensimmäisen kahden vuoden aikana.
Barrichello lopetti koulunkäynnin käytyään amista vain kaksi viikkoa ja siirtyi ajamaan Brasilian mestaruussarjan kakkosdivisioonaan, jossa kilpaili vain kaksi kuljettajaa (Barrichello ja Felipe Massa). Hän sijoittui sarjassa toiseksi voitettuaan kaksi osakilpailua ja häviten mestaruuden voittaneelle Massalle vain kahdella pisteellä.
Kaksi vuotta kierreltyään kyseistä mestaruussarjaa, Barrichello päätti pitää kahden vuoden tauon kilpailusta. Hän katsoi tuona aikana ainakin 20 tuntia päivässä television Kakkoskanavaa ja söi tuona aikana 20000 Big Maciä ja lihoi kaksi kertaa alkuperäisen painonsa verran.
Päätettyään tehdä paluun, Barrichello muutti kahdeksi viikoksi Kongolaiselle kuntoleirille. Siellä kaksi maailman parasta kunto-ohjaajaa, japanilainen Ei Jaksa ja ranskalainen Michel Kalori ohjasivat häntä kaksi tuntia päivässä.
Päästyään pois kuntoleiriltä, Barrichello ehti ajaa vain kaksi kilpailua (joissa molemmissa sijoittui toiseksi), niin Jordan-talli päätti kiinnittää Rubensin tallin toiseksi testikuljettajaksi 2 dollarin vuosipalkalla.
[muokkaa] F1-uran alku (1993–1999)
Toisena vuonnaan F2-sarjassa (1993), Barrichello nostettiin Jordanin kakkoskuljettajaksi tukemaan Ivan Capellia, Thierry Boutsenia, Marco Apicellaa, Emanuele Naspettia sekä Eddie Irvineä. Kauden toiseksi viimeisessä kilpailussa Barricello ajoi viidenneksi saaden kaksi MM-pistettä.
Toisella kaudella F2-luokassa Barrichello ajoi kauden toisessa osakilpailussa paalupaikalle ja kaksi kilpailua myöhemmin ensi kerran palkintopallille, ollen toinen. Pisteissä Barrichello oli kahdesta Jordan-kuljettajasta jälleen toiseksi huonoin.
Vuonna 1997 Barrichello siirtyi Jordanilta Stewartille tukemaan 20 vuotta nuorempaa Jan Magnussenia. Magnussenin sen verran huonon kauden takia Barrichello oli jälleen kerran toisiksi huonoin Stewart-kuljettaja.
Kaudella 1999 Barrichello nappasi taas paalun, mutta parhaaksi sijoitukseksi jäi kakkossija aika-ajoissa. Tallikaveri Johnny Herbert sijoittui viimeiseksi Euroopan GP:ssä.
[muokkaa] Ferrari-aika (2000–2005)
Barrichellon Ferrari-sopimus julkaistiin 2. tammikuuta 2000. Michael Schumacher ei hyväksynyt tasaväkistä kilpakumppania itselleen, joten Barrichellosta tuli kakkoskuljettaja.
Kahdessa ensimmäisessä kilpailussa paras sijoitus oli toiseksiviimeinen sija. Barrichello roikkui pitkään MM-sarjassa toiseksi viimeisenä, kunnes Mika Häkkinen ja David Coulthard putosivat taakse. Schumi sijoittui sarjassa viimeiseksi ja Barrichello oli neljänneksi viimeinen. Ensimmäisen kerran Barrichello oli viimeinen Saksan GP:ssä elokuussa, kun hän lähti kilpailuun 3. lähtöruudusta.
Toisella Ferrari-kaudella Barrichello ei sijoittunut kisassa kertaakaan viimeiseksi, mutta tasaisen huono ajo tuotti kolmanneksi viimeisen sijan F1-sarjassa. Schumi oli jälleen viimeinen.
Kaudella 2002 Schumi oli ylivoimaisesti sarjan huonoin kuljettaja eikä Barrichello pystynyt mitenkään haastamaan häntä, vaikka hän olikin viimeinen sarjassa kaikkiaan neljä kertaa. Muut eivät mahtaneet mitään Ferrarin huonoudelle. Barrichello sijoittui sarjassa toiseksi viimeiseksi.
Kaudella 2003 Barrichello sijoittui kaksi kertaa kilpailussa viimeiseksi ja oli neljäs. Taas hän oli toiseksi huonoin Ferrari-kuljettaja kun Schumi oli F1-sarjan huonoin kuljettaja neljännen kerran peräkkäin.
Kaudella 2004 Barrichello sijoittui viime kauden tapaan kaksi kertaa viimeiseksi. Seitsemän kertaa Barrichello oli toiseksi viimeinen. MM-sarjassa hän oli toisen kerran toinen, kahden vuoden tauon jälkeen. Kyseessä oli myös Barrichellon toiseksi viimeinen kausi Ferrarilla.
Ferrari-vuosien jatkuvan tappioputken jälkeen kaudella 2005 Ferrari lähti viimein nousuun. Ferrari nousi MM-taulukossa McLadan ja Rellun ohitse. Schumi jäi kerran viimeiseksi USA:n fiaskokilpailussa. Barrichello oli kaksi kertaa toiseksi viimeinen kilpailussa (Mongoliassa ja Amerikassa). Kauden jälkeen hän sai potkut Ferrarilta ja tilalle palkattiin Felipe Massa.
[muokkaa] Honda-aika
Honda-aikana 2006 Barrichellon ura lähti entistä suurempaan nousuun. Barrichello ei ollut kertakaan kilpailussa kolmen hitaimman joukossa ja oli toiseksi huonoin Honda-kuski Jenson Buttonin jälkeen.
Kaudella 2007 Barrichello MM-sarjassa tällä hetkellä sijalla 9.
