Rotary-toiminta
Hikipedia
Rotaryt ovat pikkukaupunkien ja suurten kirkonkylien kylätoimikuntia, joiden kokouksissa on pukupakko. Paikalle ei mielellään saisi tulla tuontiautolla. Toiminta rahoitetaan Lions-clubien tapaan veroluontoisilla vapaaehtoismaksuilla; pääosa tuotoista menee illanistujaisissa syntyvien kiinteiden kulujen kattamiseen. Rotaryjen touhut ovat aika kaavamaisia ja liturgia on jäyhempää ja yksivakaisempaa kuin Leijonien keskuudessa, mutta periaatteet ovat hyvin samankaltaisia. Rotaryt ovat keskinäisesti hyvin sosiaalisia ja keskinäisesti toisilleen lojaaleja niin kauan kuin veljellä menee hyvin. Arkielämässä heitä tapaa enimmälti kauppayritysten ja pankkien johtajistoissa, mutta tällöin he esiintyvät hyvin vaatimattomasti ja kainosti. Hyvyyden jalostaminen pääsee irti vasta tämän hienon harrastuksen puitteissa.
[muokkaa] Onks kello hyvin, näkyyks rotari?
Rotary-klubit edellyttävät olemassaollakseen tiettyjä infrastruktuurisia puitteita, joten niiden olemassaolo aivan pienissä kunnissa ei ole mahdollista. Pienessä kylässä oleva rotari ei saa riittävästi osakseen auttavaa ja itsetuntoa pönkittävää taustatukea, joten hänen on turvallisinta sijoittua vähintään kymmenentuhannen asukkaan pikkukaupunkiin tai kirkonkylään, jotta voisi riittävän hyvin erottua edukseen. Rotaryjen sydämen suuruus näkyy yhteisöllisenä osallistumisena siivoustalkoisiin, joita esimerkiksi ovat leikkikentän haravointi, paikallisen joululehden julkaiseminen ja vaihto-oppilastoiminnan kaikinpuolinen tukeminen ja ylläpitäminen. Lisäksi rotarit ovat määräävässä asemassa useimmissa vapaapalokunnissa, joten paikallisen palolaitostoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen on viime kädessä rotareiden koordinoiman taloudellisen avun varassa.
[muokkaa] Julkinen rotaari
