Renessanssi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Urbinon herttua on länsimaisen sivistyksen kevätkauden kunniaksi pukeutunut pirteän punaiseen samettikasukkaan, johon tuo linjakkuutta valkea, pellavainen kaulus. Päässään ennakkoluulottomalla herttualla on kasukan sävyyn istuva samettipäällysteinen yöastia milanolaiseen tyyliin.

Renessanssi eli retroantiikki oli Pohjois-Italian kuulujen muotitalojen 1400-luvun alussa lanseeraama muotisuuntaus, joka pyrki kierrättämään noin tuhannen vuoden takaista huippumuotia uusin sovelluksin. Renessanssi on vaikuttanut suunnattomasti länsimaiseen muotiin. Suuntauksen perimmäisenä originaattorina pidetään Matti Klingeä.

Renessanssin synty ja kukoistus[muokkaa]

Kuten niin monet muotisuuntaukset, renessanssikin alkoi alun perin pienen piirin vaihtoehtokulttuurina 1300-luvulla trendikkäissä italialaiskaupungeissa kuten Firenze, Ravenna, Pisa ja Rimini. Esimerkiksi uusantiikkimaista vaihtoehtokulttuuria viljellyt ja hillittyä, joskin aistikasta punaista hiippaa käyttänyt firenzeläinen Dante Alighieri oli eräs alkuperäisistä renessanssityylin esiraivaajista. Kuten tavallista, häntä pidettiin vallitsevan, mutta mielikuvituksen osalta jo köyhtyneen ja valtavirraksi muuttuneen kirkollisen muotisuuntauksen taholta kiusallisena tyyppinä ja karkotettiin kaupungista osana Giorgio Armanin ja Medicien ankaraa välienselvittelyä.

Päättäväinen ja energinen Leonardo taas on trimmannut partansa ja kulmakarvansa vastaamaan renessanssiajan ihannetta epähygieenisestä täipesästä.

1400-luvulla Italian muotisuunnittelijat saivat uusia eksoottisia vaikutteita, kun idästä saapui lukuisia kreikkalaisia muotiguruja ennakkoluulottoman värisine tunikoineen ja antiikin taidetta ja arkkitehtuuria käsittelevine teoksineen. He lähtivät Bysantin Konstantinopolista vuonna 1453 vastalauseena turkkilaisten kaupunkiin tuomalle turbaanityylille, jota pitivät naurettavana. Lisäksi Italiassa vielä samaan aikaan vaikutti useita nerokkaita ja ennakkoluulottomia suunnittelijoita, kuten Leonardo da Vinci, Michelangelo Buonarroti ja Filippo Brunelleschi, joiden rohkeat leikkaukset ja perspektiivin taju mullistivat kaupunkivaltioiden catwalkit. Renessanssista tuli valtavirtaa viimeistään silloin, kun paavi Julius II hankki itselleen viimeisen muodin mukaisen kasukan saadessaan uutta huippumuodikasta rakennustyyliä edustavan Pietarinkirkon samaan hintaan. Kuvaan kuului myös yleismaailmallinen ilmiö, jossa edeltävää muotisuuntausta pilkattiin. Sitä alettiin nimittää ”muodin keskiajaksi” ("Siis oikeesti, miten ne kehtasi pukeutua tuommoisiin ryysyihin? Ja pitää vielä näytteillä maalauksia, joissa ei edes oo perspektiiviä tai signeerausta!")

1500-luvun loppua kohden renessanssityyli alkoi trenditietoisessa Etelä-Euroopassa tehdä tilaa uhkealinjaisemmalle ja rohkealle barokille, mutta samaan aikaan renessanssimuoti pääsi vasta toden teolla vauhtiin Pohjois-Euroopassa. Tästä etelän elävät saivatkin hyvän aiheen naljailla pohjoisen junteille. ("Siis vastauskonpuhdistus on nyt SE juttu. Toi on siis niiiiin last century!")

Ilmiöt[muokkaa]

AristotleBackhandsPlato.jpg
Renessanssi
Henkilöt

Renessanssin helvetillisin
Renessanssin tappavin
Renessanssin espanjalaisin
Renessanssin koppavin
Renessanssin rohkein
Renessanssin viriilein
Renessanssin tumpeloin
Renessanssin puolalaisin
Renessanssin katu-uskottavin
Renessanssin kieroin
Renessanssin mannertenvälisin
Renessanssin puhdasoppisin
Renessanssin mahtipontisin
Renessanssin tylsin
Renessanssin homeopaattisin
Renessanssin rikkiviisain
Renessanssin suomalaisin
Renessanssin ruotsalaisin
Renessanssin koukeroisin
Renessanssin paras

Ilmiöt

Humanismi
Kirjapainotaito
Uskonpuhdistus
Suuret löytöretket

Renessanssi-ihminen[muokkaa]

Trendikäs renessanssi-ihminen[1] oli 1400-luvulla sitä, mitä metroseksuaali on 2000-luvulla – ja enemmänkin: renessanssi-ihmisellä näet oli muitakin lahjoja kuin kyky omistaa tarpeeksi rahaa muotivaatteiden hankkimiseen. Tavallisimmat näistä olivat yleensä (kuva)taiteellinen lahjakkuus sekä vankka matemaattis-luonnontieteellinen ja humanistinen osaaminen. Taso on kuitenkin sittemmin laskenut.

Kapitalismi[muokkaa]

Renessanssityyliin kuului luksuksen ja nautinnollisen elämäntyylin tavoittelu. Tällaiseen tietysti tarvitaan jonkin verran rahaa. Mutta ne, joilla rahaa oli, antoivat sen näkyä. Rap-artistien bling-bling -krääsä on nappikauppaa 1400-luvun genovalaisen porvarin rinnalla. Uusi, nouseva kapitalismi oli uuden ajan megatrendi, jota hypetettiin ankarasti. Kaikki sai alkunsa muutaman rikoksella rikastuneen ahneen italialaisen suvun hämäristä koronkiskuripuuhista. Kun kaupungin neuvosto laillisti nämä puuhat, syntyi maailman ensimmäinen moderni pankkilaitos. Toimintakonsepti on pysynyt samanlaisena näihin päiviin saakka.

Iltaisin esimerkiksi Firenzen jetset järjesti lennokkaita bileitä, joissa nautittiin virvokkeista, seurasta ja (tanssilattialla) viimeisimmistä hiteistä, joissa alkoi jo kuulua huippumodernin polyfonian vaikutus. Pakollinen osa sukujuhlia olivat yleensä aina erilaiset salamurhat ja verilöylyt, joiden kautta sukujen sisälle rakennettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja pyrittiin lahjomaan riittävä määrä kardinaaleja.

Uskonto[muokkaa]

Jumala alkoi vähitellen mennä pois muodista, mutta toisaalta esimerkiksi Saksassa Martti Luther ja Karl Lagerfeld toivat markkinoille uuden, ajan hengen mukaisesti ”tuunatun” tai ”pimpatun”[2] Jumalan sekä Luther pour l’homme -partaveden, jota tohtori itse naukkailikin melko usein.[3] Katolinen kirkkokaan ei halunnut jäädä osattomaksi kaikesta hauskasta, vaan uudistui trendikkääksi ryhtyen aktiivisesti harjoittamaan nepotismia, murhia, korruptiota, sodomiaa ja hurskastelua.[4] Myös kirkon tärkeimmät rakennukset, kuten paavin vaatekomero, uusittiin muodinmukaisiksi.

Renessanssin vaikutukset[muokkaa]

Voidaan liioittelematta sanoa, että renessanssi mullisti eurooppalaisen muotimaailman ennakkoluulottomalla ja vitaalisella tavalla. Koska renessanssityyli on niin järjettömän kallista ja epäkäytännöllistä, muotimaailma odottaakin innokkaasti retrorenessanssia.[5]

Viitteet[muokkaa]

  1. Siis mies: uomo universale
  2. kalvinistien käyttämä termi
  3. Väkeväarominen ja nopeasti päihdyttävä partavesi ei ainakaan lieventänyt uskonpuhdistajan antisemiittisiä kannanottoja.
  4. Keskiajalla kirkko oli harjoittanut sodomiaa vain vähän
  5. eli retro-retroantiikkia

Katso myös[muokkaa]

Tulevaisuudentuote.svg.png edeltäjä:
Keskiaika
Maailman kaudet
1494-1703
seuraaja:
Valistusaika