Rautavaara

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Rautavaara.


Tämä artikkeli käsittelee erästä Suomen kuntaa, jos tunnet tuoppisi jäljet tai omistat korttipakan. Saatoit sittenkin etsiä samannimistä suomalaista muusikkoa
Rautavaara (kansan suussa Raatavuara)
vaakuna sijainti
www.rautavaara.fi
Lääni Itä-Suomi
Maakunta Savo
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1800 jotakin
Kuntaliitokset {{{kuntaliitokset}}}
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
paljon metsää km²
82% km²
18% km²
Väkiluku
- väestötiheys
1386 (6.9.2005)
0,00000000001 as/km² (9.6.2004)
Työttömyysaste {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero 39 % 
Kunnanjohtaja Unto Murto
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}
Puut ovat saaneet elää Rautavaaralla vuosien varrella rauhassa asukkaiden vähyyden takia. Kuvan puu oli 241-vuotias, kun se kaadettiin.
Rautavaaran parhaiten hoidettu tie on onnistuttu pitämään suhteellisen tasaisena ajettavana.
Rautavaaran tunnetuin nähtävyys eli metsäkartano houkuttelee vuosittain useita kymmeniä kävijöitä.
”No onhan siellä Siwa.(Siwa sulkenut ovensa 2016) Ja S-marketti.”
~Rautavaaralainen

Rautavaara (ruots. Järnfara) on Pohjois-Savossa sijaitseva kunta.

Sijainti

Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savon koillisessa osassa.

Asukasluku

Nykyisin Rautavaaralla asuu vähän ihmisiä. Nuoria ja lapsia asukasväestöstä on 5 prosenttia, työikäisiä aikuisia 21 prosenttia sekä eläkeläisiä ja vanhuksia loput 74 prosenttia. Rautavaaralaisten yleisin kuolinsyy on itsemurha heti kaverin puukotuksen jälkeen.

1999 Rautavaaralla syntyneiden lapsien määrä oli runsaat 24. Kuolleita oli noin 300. Suurin osa rautavaaralaisista on miehiä koska väestörakenne on vinoutunut. Rautavaaralaisten miesten on usein vaikea löytää itselleen tyttöystävää jos ei tyydy karvaiseen eskimonaiseen tai lapista karanneeseen poroon. Yleisin elämänkumppani rautavaaralaisessa kodissa on pölynimuri, jonka kanssa perheen pää jakaa niin ilot kuin surutkin.

Maasto

Rautavaaran pinta-alasta noin 76 prosenttia on metsää, 18 prosenttia järviä ja muita pieniä vesialueita, 4 prosenttia suota ja niittyjä sekä 2 prosenttia rakennuksia, teitä ja asuinalueita.

Merkittävyys

Rautavaara on ollut 1800-luvulla merkittävä kunta suuren malmin tuotantonsa takia. Tällöin Rautavaaralla oli paljon teollisuustoimintaa ja myös asukkaita oli enemmän.

1900-luvulla malmin tarve muualla Savossa väheni kuihduttaen teollisuuden Rautavaaralla. Asukasluku väheni roimasti, sillä nuoret rautavaaralaiset muuttivat pois ja vanhat yksinkertiasesti kuolivat.

Nähtävyydet

Rautavaaralla on useita hienoja nähtävyyksiä Lähde?. Rautavaaran suurin ja onnistunein markkinointi on https://paskovaara.wordpress.com se kertoo paikallisten aborginaalien rahan käytöstä

Siwa

Rautavaaralla Siwa on "yllättävän lähellä", sillä kirkonkylälle ei ole matkaa kuin vain (kylästä riippuen) 10-20 kilometriä.

Eerontori

Rautavaaralla on myös toinen kauppa, nimittäin S-market Eerontori. Tuoreus, laatu ja hinta yhdistyvät mainoslauseen mukaisesti myös Rautavaaran S-marketissa, sillä maitoa saa 1,5:llä eurolla varsin tuoreena: viimeinen käyttöpäivä on vasta seuraavana (tai sitä seuraavana) päivänä!

Hautausmaa

Hautoja Rautavaaralla sitten riittääkin. Muista varoa itikoita.

Metsäkartano

Metsäkartanolla, jolla todennäköisemmin käyt Rautavaaran matkallasi, markkinoidaan Rautavaaraa muualle Suomeen.

Luonnonkelkkarata

Rautavaaran kunta käytti 1990-luvulla useita miljoonia markkoja saadakseen tehtyä erään mäen kupeeseen luonnonkelkkailuradan. Radalla pidettiin vuonna 1998 luonnonkelkkailun MM-kisat. Kyseessä olivatkin urheilulajin ensimmäiset ja myös viimeiset MM-kilpailut: kelkkailijoita ja katsojia oli nimittäin yhtä paljon.

Rautavaaran harrastelijateatteri

Rautavaaran harrastelijateatteri on toiminut jo useamman vuoden ajan saaden joka kerta paikallislehti Pitäjäläiseltä hyvät arviot. Teatteri onkin kerännyt enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Lehtolampi ja Hautajärvi

Kyläläiset voivat käydä uimassa ja kalastamassa Rautavaaran kahdella "biitsillä" ympäri vuoden, paitsi talvisin, ellei pilkkimistä lasketa. Keväisin molemmat järvet ovat täynnä kiihottuneita rupikonnia, joten uimisesta voi jäädä aika ällöttävät muistot. Kesäisin etenkin Lehtolampi on täynnä nuijapäitä, jotka ovat valmiina imemään jaloistasi itselleen ravintoa sekä kiihottuneita peruskoululaisia, joten uimisesta voi jäädä aika ällöttävät muistot. Syksyisin vesi on hyytävän kylmää, joten silloinkaan pulikointi ei jää mukavien muistojen joukkoon.

Pitäjäläinen

Pitäjäläinen (kansan suussa Pitäjäläene) on Rautavaaralla ja sen naapuri"kaupunki" Nilsiässä ilmestyvä paikallislehti. Kesäkuussa 2008 lehdestä julkaistiin extra-paksu julkaisu, joka käsitti runsaan kahdeksan sivun verran kylän asioita ja uutisia.

Triviaa

  • Rautavaaran alkuperäinen nimi oli Paskovaara, mutta nimi muutettiin kaiketikin kunnan imagon takia Rautavaaraksi.
  • Rautavaara on hallinnut Suomen korpeentuneimman kunnan titteliä 1950-luvulta lähtien, kun listausta alettiin tekemään.

Kunnanjohtajat

Rautavaaraa johtaa kunnanvaltuuston lisäksi kunnanjohtaja, joka on valittu vuodesta 1991 saakka.

  • Joni Jorpakko, 1991-1994
  • Mauri Maajussi, 1994-1998
  • Erkki Erämies, 1998-2003
  • Matti Maantallaaja, 2003-2004
  • Taneli Torppanen, 2004-2007
  • Joonatan Junttinen, 2007-2010
Pohjois-Savon paikkakuntia
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä