Rahasto
Hikipedia
Koska osakemarkkinoilla Rahansa menettäminen ei ole niin Helppoa että täysin uusavuttomat pystyisivät siihen, ovat pankit kehittäneet Rahastot palveluna tälle asiakasryhmälle. Rahaston ensisijainen tehtävä on olla helposti markkinoitavissa oleva varmaa tuottoa pankille tarjoava tuote. Pankki saa rahaa niin rahaston tekemistä kaupoista, kuin ihmisten rahasta ja sen siirtelystä.
Rahastojen käyttäminen ihmisten rahan keritsemiseen on kuitenkin kohtuullisen hidasta ja neuvokkaimmat keksivätkin, ettei rahaston tarvitse oikeasti käydä kauppaa vaan se voi ottaa lähes koko ihmisten sille antamat rahat heti käyttöönsä, kunhan väittää omistavansa osakkeita ja käyvänsä kauppaa. Tämä nerokas ansaintalogiikka on nimeltään Ponzi-Huijaus ja WinCapita on tästä yksi hyvä esimerkki.
Rahan, tuon turmiollisen asian, vähentämiseksi asiakkaalta ovat rahastoyhtiöt kehittäneet myös rahastojen rahastoja. Tällä nerokkaalla keksinnöllä saadaan rahastotuotot rahastoyhtiölle helposti ja riskittömästä nousemaan. Rahaston rahasto sijoittaa ainoastaan muihin rahastoihin ja rahastoyhtiölle tämä tuottaa lisäarvoa, koska rahaston rahastoon sijoittaja asiakas maksaa merkintä-, lunastus- ja hallintopalkkioita. Vaikka tämä saattaa maallikosta tuntua vähintään lievän petoksen tunnusmerkit täyttävältä toiminnalta, on tämä kuitenkin täysin Suomen voimassa olevan oikeuden mukaista toimintaa. Nämä rahastot tunnistaa yleensä siitä, että niihin on liitetty luottamusta herättävä hömppäsana - siis tyyliin vakaa tuotto, kompassi jne.
Rahastoyhtiöt ovat myös lanseeranneet sloganin: Rahastosijoittajan hymy ei hyydy. Slogan on muuttunut hyvin sarkastiseksi tai tulkinnasta riippuen inhorealistiseksi tai masokistiseksi.
Mm tv-ohjelmasarja Ketonen ja Myllyrinne on tehnyt rahastotoimintaa tutuksi television välityksellä. Kyseinen ohjelmapätkä löytyy näppärästi esim. u-tubesta.
