Rääkkylä

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.
Rääkkylä
Raakkylan.jpg Rääkkylä sijainti.png
vaakuna sijainti
Rääkkylä verkossa
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi 1874
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa
699,76 km²
425,95 km²
Väkiluku
- väestötiheys
2 762 (Eilen)
6,5 as/km² (Toissapäivänä)
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 19,5 % 
Kunnanjohtaja Yrjö Eronen
Kunnanvaltuusto
paikkaa
Rääkkylän kirkko
”Riihimäki, Lahti, Kouvola, Mikkelj - Kouvola, Mikkelj. Housuissa nyt seisoo valtava kikkelj, Lentävä Kalakukko!”
~Rääkkylän äijä Esa Pakarinen

Rääkkylä on eräs kunta Karjalassa. Rääkkylän kylällä syntyi vuonna 1917 J. Karjalainen. Rääkkylän musiikkiliikkeet kilpailevat keskenään tuotostaan. Tästä syystä ihmiset riitaantuvat siellä. Rääkkylän metsässä kaikuu niin paljon, että meteli lähtee. Valitettavasti metsä toimii Suomen armeijan yleisenä pommituspisteenä. Myös pervonäyttelijä Esa Pakarinen on kotoisin Rääkkylästä. Myös Rääkkylän hotellissa on levyautomaatti, joka aiheuttaa talvisin paljon lumivyöryjä läheisiltä rinteiltä.

Historia[muokkaa]

Rääkkylän nimi juontuu pikäaikaisesta eläintenrääkkäysperinteestä. Ensimmäisen rääkkäjän nimi on jo unohtunut., mutta vuosiluvun (1874) vanhat ämmät muistavat vieläkin. Aluksi rääkkääminen oli vain miesten touhua, mutta naisasialiikkeen ansiosta naisetkin saivat oikeuden mm. keittää eläviä kissoja ja hakata koiria lapiolla. Perinnettä ylläpidettään vuosittaisilla Kiusaus Folk -festivaaleilla, joilla rääkätään useita eläimiä, jopa hevosia.

Yhteydet[muokkaa]

Linja-auto matkalla Rääkkylästä Kuopioon.

Rääkkylästä lähtee 2 tietä. Toinen menee Kiteen Alkoon ja toinen Liperiin. Tiet ovat aika huonossa kunnossa ja Liperiin mentäessä täytyy auto nostaa hirsistä tehtyyn lauttaan, joka vie melko turvallisesti perille (noin 6 hukkumatapausta vuodessa). Kuopiosta kulkee Rääkkylään linja-auto kolme kertaa viikossa ja Joensuusta kerran viikossa. Rääkkylän keskustassa on myös juna-asema. Joskus Rääkkylän asukkaat päättävät lähteä matkalle, mutta valitettavasti junat ajavat vain aseman ohi.

Rääkkylän johto[muokkaa]

Rääkkyläläiset elivät Suomen presidentin vallan alla Kekkosen valtakaudelle saakka. Tuolloin Rääkkylän hallitsijaksi nimitettiin Esa Pakarinen ja kansanjohtajaksi Rölli.

Hallitsijat[muokkaa]

  1. Esa Pakarinen (1956 - 1965)
  2. Paula Koivuniemi (1965 - 2006)
  3. Jukka Poika (2006 -)

Johtajat[muokkaa]

  1. Rölli (1956 - 1975)
  2. Mikko Alatalo (1975 - 1982)
  3. J. Karjalainen (1982 - 1987)
  4. Juice Leskinen (1987 - 1995)
  5. Kirka (1995 - 2005)
  6. Väliaikainen yhteishallinto (2005-2006)
  7. J. Karjalainen (2006 - 2007)
  8. Mopopoikien kansanliittouma (2007 - )

Puhetapa[muokkaa]

"Tervetulloo Riäkkylään! Siun kannattaa käyä vaik tuoll."

on tietenkin tämä rääkkylän murre.

Tässä muutamia esimerkkejä:

”On se nii upea levy, et minä tein se oikee viinaa juomallaa. Minä kuulkaa sano, että Länne-Jukka kuuluu jokaiseen suomalaiseen kirjahyllyy korttipakan ja jallupullon välii. Oon kuulkaas pojjat tehny se iha itte ja suurella vaivalla! Haluuttex kuulla, ku minä meni maalle mun mökkii ja siellä minä se sitte tein. Sil levyl o esimerkiks mun näkemys täst kuulusast kansanlaulust Piupali paupali. Et kannattaa ostaa toi mu levy. Minä tein sen, ku oli aikoinaa sellane kännipäine, vanha ukko, ku Länne-Jukka, jolt mä kuulin noi laulut vuonna 1946. Oltiin molemmat kännis kai.”
~J. Karjalaisen kommentti Lännen-Jukka-levystä
”Onks päässäs vikkaa?”
~Rääkkylän virallinen motto
”Kyllähä nuo mehät on nii hyviä kaikummaa. Et en mie ees tajjuu, kui noi nii hyvi raikkuu. Kyllä niissä vaa o nii hyvä huuttaa.”
~Tyypillinen kommentti
”Kyl toi Tarja Halone on nii hyvä pressa. Et kyl minä ainaki sitä sit äänestän. Kyl se sitte pääsee.”
~Kommentti Tarja Halosesta
”Mitä musiikkii täälki sit oikee soitetaa!? En minä ainakaa tommost paskoo kuuntele. Paa sit ny vaik toi Uusi Kissi. Mut kyll niitäki sitte on parempia musiikkeja, ku toi. Paa se pois nyt.”
~Musiikkikritisointia
”Tuol o tänä iltan kuulemma karaoke ja disko. Ajattelix sinä mennä vähä' vetämää sinne lauluu, koska minä ainakin ajatteli.”
~Jotain musiikkihöpinää
”Liippari! Ei kellee!”
~Normaalia puhekieltä

Rääkkylän vesistöt ja kalat[muokkaa]

Rääkkylän pohjoisosassa sijaitsee reilusti järviä ja lampia. Yksi järvien keskittymistä on Varpasalo, johon on jopa saatu muuttamaan ihmisiä. Varpasaloon matkaa 2 kertaa päivässä (aamulla ja illalla) lautta, jonka reittiä suunnitellaan jatkettavaksi vielä naapuripaikkakuntiin. Rääkkylän vesistöistä saa myös hyvin kaloja, erityisesti särkikaloja. Varpasaloon on muodostunut kalastajakylä, jossa asuu lähinnä vanhoja kalastajaukkoja, jotka tuovat iltaisin saaliinaan keskimäärin 3 särkeä (ja vesiheinää). Joka sunnuntai yksi ukoista ottaa kaikki viikon kalat ja vie ne Rääkkylän torille myyntiin. Rääkkylän vesistöjen puhtauden arvosana on aika hyvä tai joskus tyydyttävä. Rääkkylän vesistöt ovat kyllä päässeet rehevöitymään paljon.

Salpalinjat[muokkaa]

Monin puolin Rääkkylää kiertää vanhoja salpalinjauksia sekä niihin liittyviä rakennelmia. Salpalinjat olivat ahkerassa käytössä maailmansodissa, jolloin niitä korjattiin ja laajennettiin perusteellisesti. Vanhimmat salpalinjat on rakennettu jo vuonna 1533, eli ennen Rääkkylän perustamista. Tuolloin Rääkkylän alue koostui läheisten kuntien metsistä. Kun Rääkkylä perustettiin, salpalinjoita laajennettiin vielä enemmän ja ne päättyvät toisten kuntien puolella. Nykyisinkin Suomen armeijan sotilaat harjoittelevat paljon salpalinjoilla. He kokeilevat esim. suojautumista pommilta.

Rikollisuus Rääkkylässä[muokkaa]

Rääkkylä on myös tunnettu sen huimasta rikollisuuden määrästä vuonna 2013 on tapahtunu eniten rikoksia rääkkylässä kunnan historiassa mm. mopopojat ovat rassanneet kentät piloille ja ajelleet niin sanottua pillurallia ja niin edespäin

Muuta[muokkaa]

J. Karjalainen bändinsä kanssa Rääkkylän keskustassa.

Jos Rääkkylään tulee katsomaan nähtävyyksiä, niin kannattaa käydä katsomassa Esa Pakarisen patsasta, joka sijaitsee Pakarisen syntymäpitäjässä aivan Rääkkylän keskustan tuntumassa. Keskustassa sijaitsee myös Rääkkylän kirjasto, joka on panostanut viime aikoina tietokirjallisuuteen ja siellä on laajennettu kirjamäärää koko ajan. Sintsi taas on yksi Rääkkylän parhaista paikoista, koska ihmiset tykkäävät viettää siellä paljon aikaa ja siellä on Rääkkylän suurin leikkipuisto. Rääkkylän keskustassa on myös ruokaravintola, jossa soi musiikki koko ajan ja kovaa. Rääkkylän keskusta koostuu aukiosta, jonka ympärillä on kaikki eri kaupat, ravintolat, palvelut ja muut sellaiset. Hotelli taas tarjoaa hyvät palvelut omien sanojensa mukaan ja ilmaiset konserttiliput, mikäli konserttia on.

Rääkkylässä on (ihme kyllä) korkea työttömyys.

Riäkkyteatteri ja muut juhlat[muokkaa]

Musiikkiesitys eräässä kesäjuhlassa.

Rääkkylässä sijaitsee mysö Riäkkyteatteri. Se avattiin jo vuonna 1707 ja on siitä lähtien yrittänyt tarjota kunnolla viihdettä. J. Karjalainen sulki Riäkkyteatterin toistaiseksi vuonna 1950, kun se oli naapurikuntalaisten hyökkäysuhan alla, koska he väittivät, että Rääkkylän "paskaviihde" olisi ruvennut näkymään jo heilläkin. Riäkkyteatteri oli suljettuna yli 5 vuotta, kunnes Esa Pakarinen avasi sen peruskorjauksen jälkeen vuonna 1955. Nykyisin teatteri näyttää paljon draama- ja komedianäytelmiä. Teatteri on suosittu kesäaikaan ja siellä vierailee paljon turisteja.

Juhannus on Rääkkylässä suuri juhla, jolloin rääkkyläläiset järjestävät ns. "Valoisan yön juhlat", joissa ihmiset tanssivat ja pitävät hauskaa läpi yön. Kesällä järjestetään myös paljon muita juhlia, joissa esiintyy paljon musiikkia. Keskitalvella Rääkkylän asukkaat juhlivat talvea rakentamalla suuren lumilinnan ja muuta sellaista, leikkivät talvijuttuja sekä polttavat keskitalven kokon, jonka ympärille he kerääntyvät. Uutena vuotena Rääkkylässä järjestetään ns. ilotulitukseksi kutsuttu tapahtuma, jossa ammutaan pari roomalaista kynttilää ja papaattia.