Quantimil Krabola

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia-logo-en.png
Bruuu-hhuuu-hu-uttokansantulo! Wikipedian niin kutsutut "asiantuntijat" eivät ole kirjoittaneet tästä aiheesta (vielä) yhtään mitään!


Tohtori Krabola poseeraa suosikkirevolverinsa kanssa.

Quantimil Krabola (s. 13. helmikuuta 1874 Viipurissa, k. 1959 Raivolassa), henkilääketieteen tohtori ja telekinesian tutkimuksen pioneeri. Krabola saavutti varhaisissa tutkimuksissaan niin merkittäviä edistysaskeleita telekinesian alueella kesäkuussa 1904, että Krabolan mukaan itse Saatana koki asemansa uhatuksi ja tarjosi Krabolalle sopimusta, josta ei voinut kieltäytyä. Krabola kuitenkin viisaasti kieltäytyi tästä sopimuksesta.[1] Koskaan ei saatu täyttä varmuutta, sanoiko arvostettu tohtori sen tosissaan, vai laskiko hän leikkiä. On myös arveltu, että ehkä Krabola ei sittenkään kieltäytynyt sopimuksesta, mutta halusi kuitenkin kehuskella julkisesti tapauksella.

Vaikka Krabola hämmästytti tieteellisillä saavutuksillaan, hän oli pohjimmiltaan vaatimaton mies. Hän suosi käytännöllisiä ja hyödyllisiä sovelluksia, osittain osoittaakseen niillä tieteenalansa hyödyllisyyden maailmalle. Eräs varhaisimmista Krabolan keksinnöistä olikin katatonisensori, jonka tarkoitus oli pelastaa katalepsiaan taipuvaisia ihmisiä tulemasta elävältä haudatuksi. Krabolan ansioihin voidaan laskea myös hänen tarkan intuitionsa avulla aavistamansa neurogravitoni, jota hän tosin alkuun kutsui henkikosketushituseksi, mutta myöhemmin myönsi nimityksen turhan pitkäksi ja epätieteelliseltä vaikuttavaksi. Krabolalla oli myös taipumus uurastaa uskomattoman kauan yhtäjaksoisesti ja uupumatta, nälän tunteen unohtaen. Ehkä osittain siitä syystä Krabola pysyi hoikkana koko ikänsä.

Krabola ei ollut aivan esimerkillinen tieteentekijä siinä mielessä, että hänen muistiinpanonsa olivat usein sekavia lappusia, joissa ei aina ollut edes päivämäärää tai otsikkoa. Suuri osa mahdollisesti kallisarvoisista muistiinpanoista menikin tulipesän sytykkeiksi roskien mukana, kun Krabolan perikunta ei nähnyt niissä mitään arvokasta. Krabola luotti enemmän muistiinsa, ja piti täsmällisten kirjallisten muistiinpanojen tekemistä liian usein varsinaista tutkimustyötä keskeyttävänä ja hidastavana pakkorutiinina. Suurelta osin tästä syystä Krabola ponnistuksineen jäi myöhempien seuraajiensa varjoon.

Viitteet[muokkaa]

  1. Kuha. Tohtori Krabolan telekineettinen testilaboratorio. http://www.youtube.com/watch?v=Umhspc8sP3Y