Pylkönmäki

Hikipedia

Pylkönmäki(engl. Asshill) oli alkuperäiseltä nimeltään Persepuro, mutta häveliäisyysseikat saivat aikaiseksi sen, että liitukaudella vuonna 1914 puro lapioitiin umpeen ja ylimääräisestä täytemaasta tehtiin mäki, johon asujaimisto ja irtaimisto pakkosiirrettiin. Uuden nimen keksimiseksi tasavallan keisari Nikolai Sinebrychoff määräsi nimikilpailun, johon vastauksia tuli n. 2 kpl. Molemmissa ehdotuksissa, jotka ovat kunniapaikalla Pylkönmäen kotiseutumuseossa, ehdotettiin nimeksi Persepuroa. Toisessa sekavalla käsialalla kirjoitetussa santapaperinpalassa tosin lukee "Persepuuro". Pylkönmäki kuuluu samaan benelux-yhteisöön Karstulan ja Multian kanssa. Pylkönmäellä aurinko viipyy iltataivaalla puolisen tuntia, joten enimmäkseen nähdäkseen mitään asukkaiden on poltettava suuria koksitynnyreitä saadakseen osakseen valoa ja lämpöä. Tynnyrit toimitetaan ilmateitse ja pudotetaan laskuvarjolla sovittuun paikkaan.

Sisällysluettelo 1 Pylkönmäen löytyminen 2 Pylkönmäen unohtaminen 3 Pylkönmäen ilmasto 4 Pylkönmäen elinkeinot 5 Pylkönmäen tulevaisuus 6 Pylkönmäki poliittisena piilopaikkana

[muokkaa] Pylkönmäen löytyminen

Pylkönmäen löysi vuonna 1980 tutkimusmatkailija Paavo Väyrynen puoliksi vahingossa. Väyrynen uhmasi kohtaloaan ajelemalla vihreällä Lada Niva- maasturillaan tien sivuun jossakin Saarijärven-Karstulan rajamailla ja käänsi rattia jyrkästi länteen. Noin viikon ajon jälkeen hän saapui Pylkönmäen kirkonkylään. Väyrynen käännytti pakanalliset pylkönmäkeläiset omaan uskontoonsa ja saikin mahtavan äänisaaliin seuraavissa presidentinvaaleissa. Jos Pylkönmäen antamat äänet olisivat ratkaisseet vaalituloksen, Väyrysen valinta presidentiksi olisi ollut varma. Toisaalta Pylkönmäki on havaittu ulkoavaruudessa. Marsilaiset ovat kaukomikroskoopeillaan havainneet jo 1960-luvulla Pylkönmäellä älyllistä elämää lähinnä havumetsien muodossa. Marsilaisten laatima raportti on pääosin salainen ja sitä säilytetään Pentagonissa Yhdysvalloissa. Raportin käännöksen luotettavuutta on usein arvosteltu voimakkaasti, koska pätevää kääntäjää marsilaisten kielelle maailmasta on ollut erittäin vaikeaa löytää.

[muokkaa] Pylkönmäen unohtaminen

Väyrysen poistuttua Pylkönmäeltä siellä ei ole käynyt tiettävästi kukaan ulkopuolinen. Väyrysen maasturin renkaanjäljet on tosin museoitu, jotta voitaisiin säilyttää todisteet ulkopuolisesta vierailusta pitäjässä. Auton näkeminen aiheutti voimakkaan kansanliikkeen ja kuntalaiset ryhtyivät yleisesti vaatimaan maantietä, mutta mistä sen vetäisi?

[muokkaa] Pylkönmäen ilmasto

Pylkönmäki kuuluu kesäisin lauhkeaan vyöhykkeeseen ja talvella subtantarktiseen ilmastovyöhykkeeseen. Kesällä keskilämpö on helposti yli +0 Celsiusastetta ja talvella on vähän kylmempää. Pylkönmäelle paistava ilta-aurinko on useimmiten puolipilvinen. Koksitynnyrit aiheuttavat paikallista ilmaston lämpenemistä, joten Pylkönmäellä tavataan kalkkarokäärmeitä ja papukaijoja. Vesi -ja suoalueilla Pylkönmäen alligaattori on varsin tavallinen näky.

[muokkaa] Pylkönmäen elinkeinot

Paavo Väyrysen henkilökultin palvonta työllistää välittömästi 10 tupailtatoimihenkilöä. Pääosin pylkönmäkeläiset työllistyvät karhu -ja susitaloudella. Pylkönmäellä on monia vauraita karhu -ja susi-isäntiä vähän samaan tapaan, kuin Lapissa on poroisäntiä. Alueen alligaattorit ovat sitä vastoin rauhoitettuja, vaikka ne mielellään ihmisten kimppuun käyvätkin.

[muokkaa] Pylkönmäen tulevaisuus

Pylkönmäen loppumista on ennustettu useilla foorumeilla. Tämä on tarpeetonta, sillä Pylkönmäki ei häviä mihinkään. Siinäkin tapauksessa, että mannerlaatta repeäisi kahtia, jäisi Pylkönmäki jommalle kummalle puolelle. Pylkönmäen peruskallio on tukevaa laatua, eikä tulivuorenpurkauksia ole ilmaston lämpenemisestä huolimatta odotettavissa.

[muokkaa] Pylkönmäki poliittisena piilopaikkana

Pylkönmäen syrjäisestä sijainnista johtuen siitä on vähitellen tullut suosittu piilopaikka monille poliittisille pakolaisille. Pylkönmäen vaikeakulkuiset rämesuot ovat turvapaikkoina monille sellaisille henkilöille, joiden taival muutoin johtaisi Haagin sotarikostuomioistuimeen. Viimeisin kuuluisa kansainvälisen luokan etsintäkuuluutettu henkilö oli Saddam Hussein, joka kuitenkin pidätettiin naapurikunta Karstulan puolella. 1990-luvulla sekä Slobodan Slobodan Milocevic'sta että Kauko Juhantalosta on olemassa varmat havainnot Pylkönmäellä.