Puolustusvoimat

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Puolustusvoimat.gif


”Armeija on paras paikka, armeija on iloinen, armeijassa viihdyt vaikka koko vuoden kesäisen”
~seinäkirjoitus Porin prikaatin sotilaskodin wc:ssä
Osa artikkelisarjasta
Armeija

Käsitteitä

Asevelvollisuus
Aselaji

Puolustusvoimat
Sota
Sotilaspoliisi
Syväjohtaminen
Tykkimies

Henkilöstöä
Alokas
Jääkäri
Panssarijääkäri
Aliupseerioppilas
Korpraali
Alikersantti
Tinasotilas
Kapiainen
Puolustusvoimien ylipäällikkö

Kalustoa
F/A-18 Hornet
Helikopteri
Ohjus
23 Itk 61 "Sergei"
Rynnäkkökivääri
Tankki
Ohjusvene Hamina
Miinalaiva Pohjanmaa

Vaihtoehtoja
Siviilipalvelus
Vankila

Puolustusvoimat eli puolusteluvoimat on 6-12 kk kestävä miesten sotaleikkikoulu, jossa tervehenkisistä ja väkivaltaa kaihtavista nuorukaisista tehdään psykologiselta kehitykseltään uhmaikään taantuneita tappajia, eli miehiä. Jokaisella suomalaisella miehellä on perustuslaissa määritelty yleinen maanpuolustusteluvelvollisuus. Tämä ei suinkaan tarkoita, keskivertoupseerin velvollisuutta, vaan oikeutta puolustella maata ase tanassa oletettua vihollista vastaan. Sotatilassa maanpuolustusvelvollisuus tarkoittaa pakkoa tappaa ihmisiä, jos tälläinen määräys saadaan esimiesten taholta. Suomen puolusteluvoimien ylipäällikkö on Presidentti. Puolusteluvoimien ylipäällikön feminiininen sukupuoli on tuottanut ongelmia puolusteluvoimien sovinististen perinteiden ylläpidon jatkuvuudelle. Sama ongelma tuli eteen, kun naiset päästettiin puolustelemaan maataan 1900-luvun lopussa, jolloin avoimen sovinistiset ajatusmallit oli piilotettava sukupuolineutraaliin käsitteistöön.

"Tee työtä, jolla on tarkoitus" puolusteluvoimissa

Käänteispsykolgia ja puolusteluvoimien tehtävä tänäpäivänä

Oolannin sodan tuhoilta eivät välttyneet ristelijätkään.

"Tee työtä, jolla on tarkoitus" -lause on tyyppiesimerkki käänteispsykologiasta, jossa todellinen asiantila käännetään päinvastaiseksi. Puolusteluvoimat joutuvat turvautumaan käänteispsykologiseen mainontaan, koska sen olemassaololle nykylaajuudessa ei ole olemassa reaalisia perusteluja. Nyky-yhteiskunnan turvallisuusuhat ovat luonteeltaan ensisijaisesti sellaisia, ettei niihin voi sotilaallisesti vaikuttaa (esim. puhtaan veden riittävyys, ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristöpakolaisuus[1]).

Militaristiset tahot oikeuttavat puolusteluvoimia myös toisella tunnetulla lauseella: "Maassa on aina puolusteluvoimat, joko omat tai vieraat". Ahvenanmaan esimerkki demilitarisoituna vyöhykkeenä todistaa tämän käsityksen oikeaksi. Kyseiselle saariryhmälle kohdistuu jatkuvasti hyökkäyksiä, josta hyvänä esimerkkinä on Bomarsundin linnoituksen[1] tuhoaminen vuonna 1854. Myös Islanti ja Costa Rica kärsivät jatkuvasti vihamielisten valloittajien miehityksestä.

Puolusteluvoimien tarkoitus ja oikeutus

Urhoollisten sotilaiden työn jälkiä. Tällaisen toiminnan työllisyysvaikutuksia ei tule väheksyä, sillä korjattavaa on.

Puolusteluvoimien tarkoitus ei koskaan ole pelkkä maan puolustelu, vaan olennaisesti myös sodan uhan ja mahdollisuuden ylläpitäminen. Sota onkin militaristien mielestä jännittävää, miehuullista ja urhoollista toimintaa, josta on tehty lukuisia korkeatasoisia elokuvia, kuten Rambo, Predator ja Tuulen viemää[2]. Myös populaarimusiikissa sotaa muistetaan ihailla, mistä esimerkkinä Suomen 2008 euroviisuehdokkaan, Teräsbetonin, laulu "Missä miehet ratsastaa". Monien naisten mielestä Suomea pitää puolustaa, koska miehet näyttävät niin sööteiltä uniformuissaan ja koska arvonimet kuulostavat hyvältä. Väkivalta ja hävitys lisäävät myös tehokkaasti taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia, kun yhteiskunnallinen infrastruktuuri on rakennettava uudelleen. Lisäksi sosiaalidarvimismia kannattavat militaristit uskovat, että sota karsii huonoa geeniperimää arialaisesta verestämme.[3]

Asepalveluksen arkirutiinit: taistelijan tutkinnon sisällölliset vaatimukset

Suomalaisen asepalveluksen kovan ytimen muodostavat sellaiset arkisilta vaikuttavat toiminnot, kuten muodossa käveleminen, siivous, sängyn petaaminen, kenkien kiillottaminen ja aseiden eroottinen hyväileminen, eli puhdistus. Sitten kun alokas oppii kävelemään, syömään, siivoamaan ja kiillottamaan kenkiään, voidaan aloittaa laajamittaisen tappamistoiminnan harjoittelu. Sotilas oppii aselajistaan riippuen nykyaikaisen tappamisen perusmuodot, esimerkiksi rynnäkkökiväärin, jousipyssyjen, kranaattien, sinkojen, ritsojen, miinojen, nuijien ja konekiväärien oikeaoppiset käyttötaidot.

Turvallisuuden militarisointi

Suomen puolusteluvoimien moderni "sotaharjoitus Ihmissusi"

Turvallisuus-käsitteen militarisointi tarkoittaa käsitystä siitä, että turvallisuus on aina jotain, johon voidaan vaikuttaa pyssyillä ja aseellisen uhan ylläpitämisellä, eli uhittelulla. Sosiaalipsykologinen tutkimus on osoittanut kiistattomasti, että mitä enenmmän aseita on läsnä, sitä turvallisemmalta olo tuntuu. Esim. lapsiperheen kannattaa laittaa ladattuja aseita, sinkoja, kranaatteja ja miinoja seinilleen esille, sillä tämä tuo lapsille tunteen turvallisuudesta ja välittämisestä. Asevarasto on tunnetusti kaikkein turvallisin ja rauhallisin paikka nukkumiseen.

Nokkimisjärjestys eli hierarkia

Armeija noudattaa toimissaan aina tiukkaa hierarkiaa eli nokkimisjärjestystä. Tämä käytäntö on lainattu kanoilta, joilla on selvä sosiaalinen järjestelmä koskien siemenien nokkimista. Puolusteluvoimien hierarkia tarkoittaa monimutkaista järjestelmää, jossa kaulusmerkki kertoo sen kenen pitää tervehtiä ensin toista osapuolta ja kuka määräilee ketäkin kulloistenkin päähänpistojensa mukaisesti.

Armeijan hierarkia on maa- ja ilmavoimissa seuraava: alokas, jääkäri, korpraali (korppi), alikersantti (m*lkku), kersantti (Karoliina), ylikersantti (ylikessu), vääpeli (komppanian äiti), ylivääpeli (paha äitipuoli), vänrikki (vässykkä), sotilasmestari (master of puppets), luutnantti (lutka), yliluutnantti (ylempi lutka), kapteeni (koukku), majuri (majava-peräkärry), everstiluutnantti (ev.lut.skr.), eversti (everest), prikaatinkenraali (briketti), kenraalimajuri (kerma), kenraaliluutnantti (kenraalin lutka) ja kenraali (eli gaylord).

Väkivalta

"Ei, ette pääse Sotkuun. Ulos."

Puolusteluvoimien ajattelutavan mukaan konfliktien selvittelyssä rationaalinen keskustelu, neuvottelu ja diplomatia ovat yliarvostettuja ja tehottomia keinoja. Tähän ajattelutapaan kuuluu käsitys, jonka mukaan väkivalta on aliarvostettu konfliktien ratkaisukeino. Kun kerran arvokkaita sotaleluja ylläpidetään, niin niillä pitää saada myös leikkiä. Sota on militarististen tahojen (Kokoomus) mukaan ensisijainen tapa ratkoa riitoja, eikä sodan merkitystä pitäisikään tällaisena väheksyä, sillä sen toimivuus on todistettu moneen kertaan ihmisen historian aikana. Yleisesti tunnustettu tosiseikka onkin, että jos väkivalta ei toimi, sitä ei ole käytetty tarpeeksi paljon.

Militarismi

Sven Dufva ase tanassa

Militarismin käsietteellä viitataan yleisesti sotahenkisyyteen, sodan himoon, sodan vaatimusten korostamiseen yhteiskunnassa ja sotilaallisten arvojen kannattamiseen. Suomalaiset armeijan käyneet miehet ovatkin yleensä verrattain militaristisia kannattamiensa arvojen puolesta. Myös valtiona Suomi on erittäin militaristinen, eli sotahimoinen, sillä valtaosa suomalaisista miehistä suorittaa aseellisen palveluksen, koska ei kieltäytyäkään uskalla, ja on valmis tappamaan, jos joku ihminen jolla on metallimerkkejä kaulassa, heiltä sitä epäkohteliaalla äänensävyllä pyytää.

Aivopesua lökäpöksyille

Puolustusvoimien kasvatustyö

Puolusteluvoimat ovat ylpeitä omista aivopesumenetelmistään suomalaisten sotilaiden kasvatustyössä, eli militaaripedagogiikassa. Aivopesu tarkoittaa propaganda- ja opetustoimintaa, jota käyttämällä yksilö saadaan luopumaan rationaalisen ajattelun malleista ja omaksumaan uusia, irrationaalisia poliittisia ja sosiaalisia ajattelutapoja ja vakaumuksia.[4]

Myös sivistyneen ihmisen perusarvot, hyvyys, totuus ja kauneus, ovat haitallisia puolusteluvoimien tekemälle kasvatustyölle. Tämän vuoksi aivopesun keskeisiä tavoitteita on juurruttaa sotilaaseen uudet perusarvot, pahuus, valheellisuus ja rumuus - arvot jotka paremmin sopivat puolustusvoimien kasvatustavoitteisiin. Puolusteluvoimien on turvauduttava toiminnassaan aivopesuun, koska valitettavasti ihminen ei luontaisesti pidä murhaa moraalisesti oikeutettuna toimintana - varsinkaan massamuotoisena ja järjestelmällisenä toimintana. Ihmisen geneettisellä manipuloinnilla toivotaan tulevaisuudessa ratkaistavan tämä ongelma.

Puolusteluvoimat miesten kasvatuslaitoksena - aivopesun tunnusmerkkejä

Sotilaat ovat tunnettuja siististä ja yksilöllisestä pukeutumisestaan.
  • Ulkoisen identiteetin kieltäminen: Suomen sotilaalle tärkeintä ei ole se mitä hän ajattelee, vaan se miltä hän näyttää! Vaatteet, pyssyt ja patit miehen tekevät! (omaa persoonaa edustava vaatetus, hiustyyli, korut yms.)
  • Militaristisen identiteetin rakentaminen: Et ole insinööriopiskelija Matti Virtanen, vaan Suomen armeijan sotilas, alokas Virtanen!
  • Eristäminen ulkomaailmasta: Ei jatkosodassakaan kokoaikaa kotiväelle oltu poraamassa! Helevetin lökäpöksyt! (kielto soittaa läheisille ja tuttaville alokasajan ensiviikkoina ja pitkät kaudet ilman loman mahdollisuutta)
  • Totaalinen käyttäytymisen kontrollointi: Virtsasuihku katkeaa nyt, alokas Virtanen! (ilmeet, eleet, wc-käyttäytyminen, vartalon hygienia, vartalon asento, liikkumistapa, hiustyyli, korut)
  • Totaalinen ajattelun kontrollointi: Ajattele aivan vapaasti juuri sitä, mitä sinulle sanotaan!

Nationalismi

"Kansallishimo"

Jos maanpuolustelija saa kuolla kunnialla, hän päätyy Hietaniemen hautausmaan sankarihautoihin.

Nationalismi viittaa isänmaallisuuden liioittelevaan muotoon, seksuaalissävytteiseen kansalliskiihkoon eli kansallishimoon. Nationalismin mukaan on oikeus ja velvollisuus tappaa isänmaan puolesta aina, kun siihen suodaan mahdollisuus. Nationalismin mukaan oma maa ja kansallisuus on aina parempi ja arvokkaampi kuin muiden maiden vastaava, koska näin on kerran arvovaltaiselta taholta sanottu. Muiden valtioiden asukkaat eivät ole yhtä työtelijäitä, suomalaisia, rehellisiä ja isänmaallisia kuin suomalaiset. Tämän takia heitä saa sodissa tappaa. Sodassa tappaminen onkin romanttista, miehuullista ja urhoollista sankaruutta, heroismia, kun rauhan aikana se on murha tai tappo.

Politiikka, etnisyys ja rotuopit

Nationalismi ei ole vain poliittista, vaan myös etnistä ja rodullista. Siihen liittyvät sellaiset jalot isänmaalliset ajatusmallit, kuten oman kulttuuriperinnön kritiikitön ihailu ja toisten vastaavien halveksunta. Toisten maiden puolustusvoimien toiminta on terrorismia, omien maanpuolustusta. Oma toiminta on oikein, koska se on omaa ja muiden toiminta väärin, koska he ovat terroristeja. Tällainen logiikka on täysin aukotonta ja virallisen doktriinin mukaista.

Propagandasota

Ampumahiihtäjät harjoittelevat

Suomen puolusteluvoimat aivopesee voimakkaasti nationalismin ideologiaan, sillä tähän aatteeseen uskovaisten määrä muuten vähenisi yleisen sivistystason kohoamisen myötä. Aivopesua nationalistiseen ideologiaan tarvitaan myös, jotta puolusteluvoimat voisivat oikeuttaa olemassaoloaan 2000-luvulla sivistysvaltioiden (jopa Ruotsin) vähentäessä asevarustelumenojaan. Suomen puolusteluvoimat ottivatkin tässä propagandasodassa tunnuslausekseen amerikkalaisen näyttelijän ja National rifle assosiationin (NRA[2]) johtajan Charlton Hestonin sanat "From my cold dead hands", joka voidaan vapaasti suomentaa sanoilla "Näpit irti meidän pyssyistä". Tämä uusi elokuvallisempi slogan korvaa vanhan "Tee työtä, jolla on tarkoitus" -lauseen.

Puolusteluvoimien suhde aseistakieltäytyjiin

Maanpuolusteluvelvollisuus käytännössä

Sodan tavoite, Karl von Clausewitzin mukaan vastustajan alistaminen omaan tahtoon, saavutetaan helpoiten modernien teknologisten innovaatioiden avulla

Jokaisella suomalaisella miehellä on maanpuolustusvelvollisuus, joka voidaan suorittaa armeijassa aseellisena tai aseettomana. Jos henkilö ei halua opetella pyssyillä ammuskelemista maata puolustaakseen, eli tappaakseen, on hän porukan petturi, luuseri, nynny tai mikä pahinta; ämmä (militaristit eivät pidä yleensä naisista). Aseistakieltäytyminen on militaristisessa retoriikassa keskeisin pelkuruuden muoto, kun esimiesten käskyjen noudattaminen ilman omaa harkintaa edustaa rohkeutta ja itsenäisyyttä.

Siviilipalvelusrangaistus

Armeijasta kieltäytyminen johtaa 13 kk:n mittaiseen siviilipalvelusrangaistukseen eli siviilipalvelukseen. Jos henkilö ei suostu armeijaan eikä siviilipalvelukseen eli sivariin, hänet laitetaan mielipidevankina vankilaan kuudeksi kuukaudeksi. Tästä Suomi saa moitteita Amnesty Internationalilta. Siviilipalvelukseen pyrkiville oli ennen pakollista läpäistä ns. vakaumuksen tutkinta. Puolusteluvoimat ei ole ottanut vielä kantaa siihen, pitäisikö armeijaan meneville henkilöille suorittaa vakaumuksen tutkinta. Tässä tutkittaisiin se onko armeijaan pyrkivä "aivan normaali", eli onko hän kiinnostunut terveellisellä tavalla tappamisesta, tuhoamisesta, väkivallasta ja alistamisesta.

Keskustelu aseistakieltäytyjien asemasta sodan aikana

Siviilipalvelusmiesten sodanaikaista asemaa ei ole laissa määritelty ja tämä onkin herättänyt keskustelua armeijaa kannattavien ja kritisoivien välillä. Militaristiset tahot haluaisivat aseistakieltäytyjät sodan aikana eturintamaan miinoja polkemaan. Toinen suosittu näkemys on, että aseistakieltäytyjät kohtaisivat sodanaikana tavanomaisesti käytettävissä olevan kuolemantuomion. Kumpikaan näistä näkemyksistä ei ole vielä saavuttanut aseistakieltäytyjien suosiota. Melko tiukkapipoista porukkaa...

Trivaa

Puolustusvoimat tunnettiin aikaisemmin lyhenteestä SA-INT Joka tarkoittaa: Saatanasti Aamuja, Itäisen Naapurin Tähden[5]

Katso myös

Viiteet

  1. Ympäristöpakolaisongelmaan voidaan vaikuttaa sotilaallisella voimalla, eli tappamalla sisään pyrkivät pakolaiset, mutta tällainen toimintatapa ei ratkaise varsinaista ongelmaa, eli niitä syitä jotka ajavat ihmisen pakolaisiksi, vaikkakin vähentää pyrkijöiden määrää konkreettisesti.
  2. Tuulen viemää on klassikkoaseman saavuttanut romanttinen sotaelokuva, jossa sota toimii romantiikan kontekstina, ei pääasiallisen huomion kohteena. Tämän vuoksi se harvemmin mainitaan näissä yhteyksissä.
  3. Vaikkakin sitä verta kyllä vuotaa ihan yhtä lailla niin tummasta kuin vaaleastakin...
  4. Irrationaalisten ajatusmallien omaksumisesta on muutenkin hyötyä nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kokoomuksen hallituskaudella tämä auttaa ymmärtämään valtapolitiikan peruslinjauksia.
  5. Vaikka "Int" onkin lyhenne Intendentuurista, huolto ja ylläpito-osaston nimike. Mutta kuka tästä välittää?

Aiheesta muualla