Pronssi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pronssi
Bronze medal best.jpg
Редактировать этот файл
Alkuaineen tiedot
Kemiallinen merkki: Pr
Järjestysluku: 3
Sulamispiste: 2162 °C
Kiehumispiste: -20 K
Tiheys: 5,6 m/s

Pronssi on alkuaine, jota käytetään kuparin ja tinan valmistamiseen. Pronssi on hyödyttänyt ihmiskuntaa monin tavoin; siitä on tehty miekkoja, tykkejä ja kirkonkelloja. Pronssi on jalometalli koska se on yksi urheilukilpailujen mitaleista. Pronssi on luonnollisestikin pronssin väristä.

Historia[muokkaa]

Pronssia alettiin käyttää kun olympialaiset perustettiin. Sitä alettiin käyttää myös aseissa koska se oli kauniimpaa kuin aiemmin käytetty rauta. Pronssin etuna oli myös siinä epäpuhtautena oleva arsenikki, joka aiheutti viholliselle paljon pahemman myrkytyksen kuin ruosteisesta rautamiekasta tuleva verenmyrkytys.

Keskiajalla pronssia alettiin käyttämään tykeissä. Pronssin etuna on rautaan verrattuna pienempi kitka, joten pronssitykkejä oli helpompi liikutella. Pronssista tehtiin myös kirkonkelloja, mutta ne pistettiin piakkoin hyödyllisempään muotoon tykeiksi.

Käyttö nykyään[muokkaa]

Suurin osa nykyisestä pronssin tuotannosta menee mitalien valmistamiseen. Joidenkin maiden armeijoilla on yhä käytössään pronssitykkejä, joista ne joutuvat kuitenkin luopumaan SALT-sopimuksen velvoittamina. Pronssia käytetään myös turhiin patsaisiin ja muihin älyttömiin koriste-esineisiin. Suomessa tunnetuin esineen kantaja on Ronssi-Ruuskanen, joka kirkastui selvänäyn saatuaan, Hopea-Antiksi.