Pomppulinna

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Codini o' pombulinnani.”
~Ge Wanha Gananlafcu
Pomppulinna

Keskiajalla kehitetty suosittu puolustusjärjestelmä, pomppulinna, kehitettiin pomppimaan. Pomppulinnat näyttävät melko lailla tavallisilta linnoilta, paitsi että kun vihollinen hyökkää, voi linna pelkän kiehuvan öljyn kaatamisen ja nuolikuuron lisäksi väistellä vihollisten katapulttien sinkoamia kiviä ja murskata vihollisiaan alleen.

Ensimmäiset tunnetut pomppulinnat kirjoitti muistivihkoonsa Leonardo da Vinci. Da Vincin pomppulinnassa oli kirahvin näköinen ulottuvuus, pomppimisen mahdollistava jousi, ilmatyynyt ja CD-soitin. Myöhemmällä iällään da Vinci laittoi lisävarusteiksi myös konekiväärit, joilla voitaisiin käsitellä helikoptereiden hyökkäyksiä.[1]

Miten eroaa tavallisesta linnasta?[muokkaa]

Normilinna[muokkaa]

Lauma verenhimoisia idiootteja rynnistää vain murskautuakseen pomppulinnan alle!
”Kun aloin rakentaa linnaa suolle, he sanoivat että ei kannata. Ensimmäinen upposi suohon, rakensin toisen, sekin upposi suohon, rakensin kolmannen, joka paloi ja upposi suohon...”

Normaalit linnat eivät pompi, ne eivät väistele ja murskaa vihollisia, vaan kun valtava parvi vandaaleja tai gootteja hyökkää linnan kimppuun sienistä saamansa taisteluvireen voimalla, linna vain seisoo paikallaan ja vandaalit hyökkäävät päin, hyökkäävät päin, hyökkäävät päin... kunnes lopulta joko psilosybiini loppuu tai kunnes vandaaleiden raadot muodostavat niin korkean keon, että jäljelle jääneet verenhimoiset villit pääsevät aseitaan heiluttaen ja huutaen vyörymään linnan muurien yli nuolisateessa.

Normilinna joudutaan usein rakentamaan useita kertoja, koska linna joko murskaantuu pahoin hyökkäyksessä, sen kivirakenteet palavat tai se yksinkertaisesti uppoaa suohon.

Pomppulinna[muokkaa]

Pomppulinnan tieteellinen ominaisuus on pomppiminen. Linnan sisällä bodarit vääntävät suuria jousia, ja kun valtava määrä jännitettä on kerätty, kaikki alkavat hyppiä ja kiljua. Tämä näkyy ulospäin linnan vavahteluna ja kuuluu iloisena musiikkina ja kiljuntana. Kun tätä on jatkettu tarpeeksi, lopetetaan hyppiminen ja kiljuminen ja vapautetaan jännite. Tämän seurauksena linna pomppaa ja murskaa viholliset alleen ja upottaa NÄMÄ suohon!

Viitteet[muokkaa]

  1. Leonardo da Vinci varusti siis linnaansa sotimaan myös omia keksintöjään vastaan, vaikka hänen muistivihkojensa koneita ei koskaan rakennettu eikä tunnistettu tietyksi esineeksi, ennen kuin joku muu oli keksinyt ne. Huomioikaa se, että da Vinci teki tämän useita viikkoja (jopa kuukausia) ennen kuin kukaan muu keksi kyseiset keksinnöt!