Pohjalainen luonteenpiirre

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suositeltu1.png

Star.svg
Tämä artikkeli on jostain käsittämättömästä syystä suositeltu sivu.
”Haluaksä turpahas?”
~Eteläpohjalainen sananlasku
Eteläpohjalainen lakeus toimii usein eteläpohjalaisen luonteenlaadun symbolina.
Vaikka Pohjanmaa käsitteenä kattaa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, tämä artikkeli pääasiassa käsittelee eteläpohjalaista luonteenpiirrettä, sillä puhekielessä ja käsitteistössä termi Pohjanmaa liitetään ensisijaisesti eteläpohjalaisuuteen.

Eteläpohjalainen luonteenpiirre on saavuttanut suomalaisessa kulttuurissa myyttisiä mittasuhteita. Eteläpohjalaisuuden mytologiaan liittyy käsitys siitä, että pohjalainen mies on rehellinen, suoraselkäinen, yritteliäs ja ehdottomasti aina oikeassa, vaikka onkin useimmiten väärässä. Ehkä näin on joskus ollutkin, mutta vuosia kestänyt sisäsiittoisuus on karsinut eteläpohjalaisen miehen geenistöstä nämä ominaisuudet.

Perinnetiedon mukaan kylän nuoret miehet lähtivät "riiausreissulle" naapurikylään sisäsiittoisuuden estämiseksi, mutta koska 1900-luvun alkupuolella ei vielä valmistettu Honda Civic -merkkisiä henkilöautoja, kylien välillä siirtyminen oli nuorelle miehelle käytännössä mahdotonta, sillä "mäkisen maaston" taittaminen jalan oli liian työlästä ja riskialtista. Siksi usein olikin tyytyminen serkkuun, tai mikäli naispuolisia serkkuja ei ollut, siskoon[1].

Edellä kuvatuista johtuen pohjalainen mies on menettänyt kykynsä olla aina ehdottoman oikeassa, ja onkin nykyään (omista harhaluuloistaan huolimatta) useimmiten väärässä!

Tässä artikkelissa käsitellään seikkaperäisesti eteläpohjalaista kulttuuria, jotta lukija saa kattavan kuvan siitä mitkä seikat ovat vaikuttaneet mytologian syntyyn.

Eteläpohjalainen mies sodassa[muokkaa]

Perinnetietämyksen mukaan pohjalainen mies on kunnostautunut sotatantereella useammassakin eri sodassa, joita Suomi on käynyt. Tunnettu tosiasia on, että yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää, mutta mikäli eteläpohjalaiselta kysyy, yksi eteläpohjalainen vastaa ainakin sataa suomalaista. Pikaisen laskutoimituksen mukaan suomalaiset olivat siis ylivoimaisen vihulaisen edessä, mikä johti Suomen vääjäämättömään tappioon.

Vapaussodassa valkoisten vastarinta oli historiankirjojen mukaan pitkälti eteläpohjalaisten peräänantamattomuuden varassa. Etelä-Pohjanmaa muodosti ns. valkoisten ydinalueen. Yleisen käsityksen mukaan valkoisten päämäärä oli estää työväestön sisällissodaksi laajentunut ay-lakko, mutta se oli pelkkä sivuseikka. ”Valkoinen”-termin syntyhistoria on todellisuudessa monisyisempi.

Kun vuonna 1918 ensimmäinen eteläpohjalainen saavutti lukutaidon, eteläsuomalaiselta kirkonherralta lainaan saatu aapiskukko paljasti, että jossain etelässä sijaitsee kylä nimeltä Afrikka, ja että siellä on neekereitä. Ja jos eteläpohjalainen mies jotain vihaa, niin ämmämäisiä miehiä ja neekereitä. Kaikista pahin on tietysti ämmämäinen miesneekeri! Ja aapiskukon kuvissa miesneekerit keekoilivat ämmämäissä hameissa, ja tanssivat, joka sekin on sinällään melko ämmämäistä touhua, notta perkele!

Eteläpohjalaiset paikallisen vallesmannin johdolla yksissä tuumin päättivät lähteä naapurimaanosaan kylätappelemaan neekereiden kanssa, olihan kylätappelu ja naapuriviha jo vuosituhansia ollut osa eteläpohjalaista kulttuuria. Siinä sivussa eteläpohjalaiset kukistivat punaisten yleislakon. Satapäisen eteläpohjalaislauman henkselien paukuttelusta lähtevä ääni kantautui virstojen päähän ja niin oli kova, että punaiset luulivat joutuneensa vastuttamattoman ylivoiman eteen. Punaiset hajaantuivat ja yleislakko kuivui kasaan. Jälkikäteen eteläpohjalaiset retostelivat piesseensä punaiset paljain käsin ja puukoin, vaikka eivät olleet koko yleislakosta kuulleetkaan. Helsinkiin saavuttuaan eteläpohjalaiset soutivat kirkkoveneellä Rostockiin.

Saksassa eteläpohjalaiset kuitenkin huomasivat, että olut on halpaa, ja sotaretki tyssäsi ikään kuin siihen. Näiltä ajoilta juontaa juurensa saksalainen aseveljeys ja jääkäri-termi, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Liikaa Jägermeister-viinaa juotuaan paikallisessa Bierhausissa, ottivat eteläpohjalaiset kontaktia paikallisväestöön ja voittivat saksalaiset henkselien paukuttelu –kisailussa. Sitäpä eivät nahkahousut tienneetkään, että henkselien paukuttelu on Etelä-Pohjanmaan pääasiallinen elinkeino, joten luonnollisesti eteläpohjalaisilla oli etu puolellaan. Eteläpohjalaisten suvereeni henkselien paukuttelutaito teki saksalaisiin niin syvän vaikutuksen, että lupasivat auttaa kun seuraavan kerran eteläpohjalaiset lähtevät kylätappelemaan.

Suomalaista votkaturismia vuoden 1939 malliin.

Käsitys eteläpohjalaisesta ylivertaisena korpisoturina vahvistui viimeistään talvisodassa. Historiankirjat väittävät, että venäläiset aloittivat sodan ampumalla itseään, mutta todellisuudessa Mainilan laukaukset ampuivat eteläpohjalaiset, koska epäonnistunut kylätappelureissu Afrikkaan oli jäänyt pahasti kaivelemaan ja eteläpohjalaiset ovat aina olleet hyviä isottelemaan. Onnistuivatpa eteläpohjalaiset maanittelemaan saksalaiset ryyppykaverinsa mukaan, ja näin toinen maailmansota sai alkunsa. Saattoipa asiaan vaikuttaa myös se, että etelä-pohjalaiset olivat saaneet tiedon, että Iivanalla oli lähes rajattomat viinavarastot, ja jollainhan halkopinojen raot oli tilkittävä.

Eteläpohjalaisten tappioksi kuitenkin koitui se, että eteläpohjalainen ei ollut tottunut hiihtämään mäkisessä maastossa, eikä pelkkä henkseleiden paukuttelusta lähtevä ääni ja isottelu riittänytkään karkottamaan vihulaista. Samalla puukoin varustautuneet eteläpohjalaiset saivat tuta nahoissaan millaista jälkeä uuden ajan ihme - ampuma-ase - sai vihollisen käsissä aikaan. Myös vihulaisen panssarivaunut harvensivat eteläpohjalaisten rivejä tuntuvasti. Pohjalaiset erehtyivät luulemaan vihollisen panssareita vain epätavallisen isoiksi pontikkapannuiksi, olihan poriseva pannu sen verran yleinen näky Etelä-pohjanmaan metsissä, ja usein sattui niin että panssarivaunut jyräsivät alleen pahaa-aavistamattomat etelä-pohjalaiset.

Koska eteläpohjalainen ei voi olla väärässä, yrittivät eteläpohjalaiset vielä toisen kerran, pidettyään pienen hengähdystauon, välirauhan. Näin sai alkunsa Suur-Suomi, joka ulottuu rantaruotsalaisten huviloilta Uralille. Siis ainakin mikäli eteläpohjalaiselta kysyy. Jatkosodan jälkeen Suomen hallitus päätti aidata koko Etelä-pohjanmaan, jotta eteläpohjalaiset pysyttelisivät omissa oloissaan ja etteivät saisi enempää vahinkoa aikaan.

Etelä-pohjalaiset eivät osallistuneet sotakorvausten maksamiseen, sillä viinaa Venäjällä oli jo aivan tarpeeksi omasta takaa ja byrokraattiset venäläiset eivät lukeneet henkseleiden paukuttelua sotakorvauksiksi.

Yritteliäisyys[muokkaa]

Eteläpohjalaisuuden myyttiin kuuluu oleellisena osana yritteliäisyys. Eteläpohjanmaalla yritteliäisyys kuitenkin liittyy siihen, että yritetään, vaikkei osatakaan ja yritetään olla vähän parempia kuin muut, vaikkei ollakaan. Yritteliäisyys on saanut Etelä-Pohjanmaalla alkunsa toisesta pohjalaisesta perusluonteenpiirteestä, kateudesta. Lisäksi eteläpohjalainen mies yrittää aina todistaa olevansa aina oikeassa, vaikka useimmiten onkin aivan väärässä! Eteläpohjalaisen yrittelijäisyyden polttoaineena toimii siis herraviha, ulkomaalaisviha, neekeriviha, EU-viha ja jo mainittu kateus. Näiden arvojen pohjalle onkin perustettu Keskustapuolue (ent. Maalaisliitto).

Käsitystä eteläpohjalaisten yrittelijäisyydestä kuitenkin tukee se, että Etelä-Pohjanmaalla on suurin yrittäjätiheys koko Suomessa. Tämä aiheuttaa verokarhulle kuitenkin jatkuvaa päänvaivaa: veroviraston herrat eivät vielä tähänkään päivään ole keksineet miten ja millä perustein henkseleiden paukuttelua voidaan verottaa.

Körttiläisyys[muokkaa]

Etelä-pohjanmaalla körttiläiset ovat sangen yleinen näky kylänraitilla.
Eteläpohjalaista kulttuuria on pitkän aikaa leimannut körtti-uskonto. Kuten edellä mainittiin, luku- ja kirjoitustaito saapui Etelä-Pohjanmaalle vasta vuonna 1918, eikä raamatuntulkinta sitä aikaisemmin ollut mahdollista. Körttiuskonto onkin sekoitus kiertäviltä kaupustelijoilta kuultuja Jeesus-kaskuja ja alkukantaista šamanismia.

Körttiuskontoa leimaa pidättyväisyys alkoholista, paitsi jos viinapulloa säilytetään halkopinon välissä. Siksi Etelä-Pohjanmaalla onkin paljon peltoja: kaikki puut piti kaataa, jotta kaikki viinakset saataisiin jemmattua. Körttiläisyyden ansiosta miehet pääsevät juomaan viinaksiaan sillä välin kun naiset kokoontuvat körtti-seuroihin veisaamaan.

Oikea syy naisten osallistumiselle ko. seuroihin on se, että se on ainoa foorumi, jolla pohjalainen nainen pääsee näyttämään, että hänellä on komeampi tanttu kuin naapurillansa, vaikka todellisuudessa ne ovat tietenkin kaikki yhtä rumia. Tantut, siis.

Körttiläisyyden eli herännäisyyden kattojärjestö on Herättäjä-yhdistys, joka järjestää joka vuosi aamu-unisille körttiläisille herättäjäjuhlat. Juhlissa vanhempi körttiväestö veisaa Siionin-virsiä samalla kun nuoriso juo puskissa salaa viinaksia.

Yleinen väärinkäsitys on se, että körttiläisyys on erittäin vanhoillinen uskonlahko. Päinvastoin, herätysliike on sangen vapaamielinen: körttinaisen on jopa lupa käyttää housuja hameen sijasta ja olla sukupuoliyhteydessä aviomiehensä kanssa.

Körttiläisyyden uskonasenne on kuitenkin vanhoillinen. Herännäisyys korostaa Jumalan suuruutta ja ihmisen pienuutta ja mitättömyyttä. Ei siis ihme, ettei körttiläisyys loppujen lopuksi ole saavuttanut kovin laajaa levinnäisyyttä eteläpohjalaisten keskuudessa. Sitä paitsi perinteikkäässä körttipuvussa ei edes ole henkseleitä.

Urheilu[muokkaa]

Puukko on monen eteläpohjalaisen sydäntä lähellä. Usein kirjaimellisestikin.
Kaikenlainen kisailu on aina ollut eteläpohjalaisen sydäntä lähellä, siksi urheilu on alueella erittäin suosittu harraste. Suosituimpia lajeja eteläpohjanmaalla ovat pesäpallo, paini, yleisurheilu, puukkohippa ja laskettelu. Laskettelulle eteläpohjalainen maasto antaakin erinomaisen puitteet, joten lajin suosio selittyy luontevasti.

Puukkohippa edustaa eteläpohjalaisuutta parhaimmillaan ja lajilla onkin Etelä-Pohjanmaalla pitkät perinteet. Puukkohippa on eräänlainen urheilun ja seuraleikin välimuoto. Puukkohippa on melko monipuolinen laji: sitä voidaan pelata joko kaksin- tai joukkuepelinä. Ennen vanhaan jopa järjestettiin kylien välisiä puukkohippaotteluita. Mainittakoon että puukkohippa poistui Etelä-Pohjanmaan koululiikunnan repertuaarista vasta vuonna 1985, opetusministeriön määräyksestä. Lajia harrastetaan silti laajalti vielä nykyäänkin: Eteläsuomalainen turisti voi Pohjanmaalla matkaillessaan jopa päästä omakohtaisesti tutustumaan tähän kiehtovaan lajiin.

Eteläpohjalaisten maanpuolustustahto on aina ollut kova, siksi pesäpallo nauttii alueella edelleen suurta suosiota, onhan laji oivallinen maanpuolustustaitojen kehittäjä. Lajin suosio on kuitenkin hiipumassa, sillä kranaatinheitin on syrjäyttämässä perinteisen tavan singota kranaatteja lyömäkeinoin.

Eteläpohjalainen taide ja kulttuuri[muokkaa]

Rehellisyyden lisäksi Etelä-pohjanmaalla osataan arvostaa myös naiskauneutta. Kuvassa vuonna 2008 Tangomarkkinoiden yhteydessä valittu uunituore Miss Pohjanmaa, Maiju Väli-Könni, 19, perinnepuvussaan.

Kulttuuri ja taide on Etelä-Pohjanmaalla jäänyt hyvin primitiiviselle tasolle. Seinäjoella sijaitsevan Jouppilanvuoren luolastoista on löytynyt alkeellisia luolamaalauksia, jotka esittävät nykytutkijoiden mukaan eteläpohjalaisen esi-isää, neandertalinihmistä, paukuttelemassa henkseleitään ja isottelemassa olemattomilla saavutuksillaan.

Viime vuosisadoilta ainoa todiste jonkinlaisesta taiteen tapaisesta on Lapualaisooppera, joka kertoo Etelä-Pohjanmaan perustajan Vihtori Kosolan yrityksestä tehdä etninen puhdistus Suomessa. Lapuanliikkeen tavoitehan tunnetusti oli kyyditä jokainen ei-eteläpohjalainen itärajan tuolle puolen. Yritys kuitenkin epäonnistui surkeasti, koska eteläpohjalainen on luonteeltaan kärsimätön, eikä jonotus itärajan rekkajonoissa näinollen ottanut sujuakseen.

Pääasiallinen luovuuden muoto tänä päivänä Etelä-Pohjanmaalla on EU-tukiaislomakkeiden täyttäminen.

Vuonna 2002 Etelä-Pohjanmaalle perustettiin Etelä-Pohjanmaan yliopisto, jonka tarkoituksena on tutkia ja vaalia eteläpohjalaista kulttuuria. Etelä-Pohjanmaan yliopistossa on opiskelijalla valittavissa neljä eri pääainetta: pesäpallotiede, henkseleidenpaukuttelutiede, painitiede ja uhotiede. E-P:n yliopistossa on yksi ainut tiedekunta, Oikeassa Olemisen Tiedekunta, josta kuitenkin valitettavasti valmistuu lähinnä väärässä olevia maistereita, koska harvemmin E-P:n yliopistoon hakeutuu opiskelemaan kukaan Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta. Harvojen halukkaiden pääsyä vaikeuttaa Pohjanmaan ympärille rakennettu, jo mainittu korkea riista-aita. Riista-aidaksi viranomaiset sitä kutsuvat, vaikka kaikkihan tietenkin tietävät, mitä varten se on rakennettu; se on niitä harvoja asioita, joita eteläpohjalainen tietää.

Nimitys riista-aita juontaa juurensa valtioneuvoston 12.3.2005 säätämään lakiin, jonka mukaan aidan ulkopuolella tavatun, taajamaan eksyneen eteläpohjalaisen saa kuka tahansa luvanvaraisen aseen omistaja ampua. Kesä- ja heinäkuun vaihteessa eteläpohjalaista ei kuitenkaan ole lupa ampua, koska eteläpohjalainen on tällöin kiimassa.

Seinäjoella järjestetään vuosittain Provinssirock luonnonkauniissa Törnävän puistossa. Kuvassa puisto ennen ja jälkeen festivaalin.

Laki koettiin tarpeelliseksi, koska edellisenä talvena, huonosta satovuodesta johtuen aidan ulkopuolella roskiksia tonkivista eteläpohjalaisista tuli varsinainen riesa. Hajuhaittojen lisäksi aidan välittömässä läheisyydessä asuvilta asukkailta tuli jatkuvia valituksia henkseleiden paukuttelusta aiheutuvasta meluhaitasta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain n. 600 puukkoseppää, jotka ovat valmistumiseensa mennessä menettäneet keskimäärin 5,4 sormea, mediaanin ollessa kuusi ja vaihteluvälin 2-10. Tästäkin etelä-pohjalainen löytää retostelemisen aihetta: harvapa sitä onnistuu laskemaan desimaalilukuja sormillaan!

Kaikenkaikkiaan eteläpohjalaiset ovat kuitenkin melko musikaalisia: Seinäjoella järjestetään joka vuosi kulttuuritapahtuma Tangomarkkinat, joka tarjoaa loistavat puitteet ulko-eteläpohjalaisille vetää viikon verran viinaksia asuntovaunussa ja paikkakuntalaisille oivat mahdollisuudet vetää ulko-eteläpohjalaisia turpaan. Humalaisen örinän lisäksi tangomarkkinoilla saattaa myös kuulla tangoa.

Lisäksi alkukesästä Seinäjoella järjestetään erityisesti nuorison suosima musiikkitapahtuma Provinssirock, joka tarjoaa loistavat puitteet ulko-eteläpohjalaiselle vetää viikon verran viinaksia teltassa ja paikkakuntalaisille oivat mahdollisuudet vetää ulko-eteläpohjalaisia turpaan. Humalaisen örinän lisäksi Provinssirockissa saattaa myös kuulla myös lisää humalaista örinää.

Tunnettuja pohjalaisia[muokkaa]

Vesa Keskinen retostelee usein omistavansa Etelä-Pohjanmaan, ellei koko maailman suurimman kyläkaupan.

Myyttinen pohjalaisuus kulminoituu usein tunnettuihin pohjalaisiin, joista on tullut koko Suomen yhteistä kansankulttuuria. Tunnetuimpia lienee Vihtori Kosola, Antti Isotalo, Rannanjärvi, Timo T.A. Mikkonen, Vesa Keskinen ja Paavo Väyrynen, joka perusti Keskustapuolueen entisen Maalaisliiton raunioille ja presidenttinä ollessaan ajoi Suomen EU:n jäseneksi epähuomiossa. Väyrysen alunperäisenä tarkoituksena oli vain kupata EU:lta lisää maataloustukiaisia, mutta toisin kävi. Tukiaishakemuksen täytti Paavon assistentiksi palkattu siskontytär, jonka tarkoitus oli ruksata hakemuksesta kohta "en halua että tietoni luovutetaan suoramarkkinointiin" mutta ruksasikin epähuomiossa kohdan "Tahdon samalla liittyä EU:n jäseneksi". Näin Väyrynen sai kaikkien eteläpohjalaisten jyväjemmareiden vihat niskaansa. Siksi Väyrynen totuutta vääristellen väittääkin nykyään olevansa peräisin Kemistä, Lounais-Lapista.

Ehkä tunnetuin eteläpohjalainen on Juha Mieto. Miksi, sitä ei kukaan tiedä, koska Miedon puheesta ei saa mitään tolkkua.

Perinteisiä pohjalaisia sananlaskuja ja kaskuja[muokkaa]

Sananlasku- ja kaskukulttuuri on kehittynyt hyvin pitkälle, johtuen pääasiassa siitä seikasta, että ensimmäiset televisiolähetykset alkoivat näkyä Etelä-Pohjanmaalla vasta vuonna 1998. Tällöin koko Etelä-Pohjanmaa kerääntyi vallesmannin tupaan seuraamaan Saksan olympialaisia. Eteläpohjalaisen rikas sielunmaisema onkin parhaiten tallentunut erilaisiin sananparsiin ja kaskuihin, joista alla on ehkäpä tunnetuimpia esimerkkejä. Etelä-Pohjanmaalla matkaillut eteläsuomalainen on hyvinkin saattanut paikallisväestöön tutustuessaan kuulla ensimmäisen.

Sananlaskuja

  • Haluaksä turpahas?
  • Moon meiltä ja muut on meirän krannista, jos vain olis kranni.
  • Mä kysyyn notta haluaksä turpahas?
  • Ooksä homo ja haluaksä turpahas?
  • Tavallista meinattihin teherä, mutta priimaa pakkaa tulemahan
  • Hätäälemällä ei tuu ku eteläpohojalaasia kakaroota
  • On se EU vain yks perkele, notta perkele!
  • Notta perkele!
  • Notta johan!
  • Notta!
Juhannuksen yöttömänä yönä eteläpohjalaisilla on tapana kerääntyä sankoin joukoin juhannuskokkojen ympärille, luonnollisesti perinnepuvuissaan.

Kaskuja

  • Yli-Soinin muori meni sekatavarakauppahan ostamahan uuret kerittimet. Siihenkös kauppias sitten tokaasi, notta "onkos Yli-Soinin rouva tullu ostamahan uuret kerittimet?" Muori siihen tokaasi ykskantahan notta "Perkelettäkö se sulle kuuluu, notta perkele!"
  • Ala-Jaskarin Antti ja veljensä Matti olivat melekomoosen kovia viinamäen miehiä. Kerran kupin ottamisen lomas niillä tuli kylän raitilla räkkyä siitä kumpi pääsöö riiaamaan Yli-Könnin komiaa fröökynää. No, vallesmanni ja kirkkoherra sattuuvat sopivasti kohrille ja rupesivat toppuuttelemahan poikia. Kirkkoherra tokaasi, notta "Soo, soo, poijaat, mitäs te ny tolla tavalla rupiatte tukkanuottasille turhanpäivääsestä asiasta." Antti oli tunnetusti pahansisuunen ja hyvä suustansa ja tokaasi rovastille, notta "Perkelettäkö se sulle kuuluu, notta perkele!"
  • Väli-härmäläänen Keski-Vakkurin Pentti joutuu aika useen tukkanuottaasille kylillä ollessansa ku ny ei varsinaasesti kuppihinkaan sylykeny. Kerran tuli sen verran paha räkky erään ylistarolaasen kans, notta Pentti jouruttihin puukko seljäs kiirättämähän Seinäjoen keskus-sairaalahan. Ensiapulääkäri kysääsi Pentiltä notta "Ka, ka, taasko sillä Pentillä on puukko seljäs." Pentti kimpaantuu ja kiskaasi puukon seljästään ja iski sen lääkärin lapaluiren välihin. "Ny se on sun seljäs, notta perkele", Pentti tiuskaasi.

Tiesitkö että…[muokkaa]

Kansantanhuperinne on edelleen voimissaan Etelä-pohjanmaalla. Kansantanhua varten on tapana pukeutua perinnepukuun. Kuvassa kansantanhuesitys Seinäjoen keskuskadulla vuonna 2007.
  • Etelä-Pohjanmaan korkein kohta on Jouppilanvuori, jonka korkeus on 118 metriä merenpinnasta?
  • Etelä-Pohjanmaan matalin kohta on 118 metriä merenpinnan alapuolella ja sijaitsee sattumalta Jouppilanvuoren kupeessa?
  • Seinäjoen vaakuna on Suomen rumin?
  • jos Grönlanti sulaisi, merenpinnan korkeus nousisi kuusi metriä, ja koko Etelä-Pohjanmaa (Jouppilanvuorta lukuun ottamatta) peittyisi meren alle? Ja sekös harmittaisi.
  • jos kaikki eteläpohjalaiset paukauttaisivat henkseleitään yhtä aikaa, se vastaisi 5,4 kertaisesti Nagasakiin pudotetun ydinpommin tuhovoimaa.
  • pisin aika, jonka eteläpohjalainen on ollut kehumatta itseään, on 3:47,56? Ennätys on ollut vuodesta 1957 asti Jorma Ala-Könnin hallussa, ja hän kehuskelee sillä jatkuvasti.
  • suurin nopeus jolla Honda Civic –merkkinen henkilöauto on ajettu kännissä siltakaiteeseen Etelä-pohjanmaalla on 215 km/h?
  • pienin koskaan mitattu promillemäärä alkoholia veressä eteläpohjalaisella on 0,9?
  • Etelä-Pohjanmaalla on maailman suurin eteläpohjalaisuustiheys koko maailmassa?
  • Juha Mieto on Etelä-Pohjanmaan tunnetuin muusikko? Mikäli Lauri Tähkää ei lasketa...

Viitteet[muokkaa]

  1. Jarmo Yli-Jaskari (1998): Sukurutsasta kansantanhuun - eteläpohjalaisuus kautta vuosisatojen