Platon

Hikipedia

”Kiviäkin kiinnostaa”

~Platonin kehittämä Kivivertaus on yhä tunnetuimpia ja arvostetuimpia filosofioita

Platon oli yksi antiikin Kreikan lupaavimmista filosofinaluista, joka lueskeli filosofiaa aamunkoittoon asti. Kunnes paikalle tuli, kas, sulkapallokuningas ja sanoi hänelle: "Huhuu, se on liha joka puhuu." Platon aloitti vapaapainin harjoittelun ja menestyi kohtalaisesti, kunnes törmäsi katsomossa istuneeseen Sokratekseen, jolla oli helvetinmoinen parta. Tästä innostuneena Platon halusi kasvattaa samanlaisen ja päätti palata filosofian kimppuun. Hän puhui parin vuoden kuluessa kaiken, mitä länsimaisesta filosofiasta nyt ylipäätään voi sanoa. Myöhemmät yrittäjät ovat olleet tästä harmissaan, mutta heitä lohdutti, että Platon ei onneksi kirjoittanut kaikkea sanomaansa muistiin.

Sisällysluettelo 1 Filosofia 1.1 Tulkintoja 2 Muu vaikutus 3 Teokset 4 Katso myös

[muokkaa] Filosofia

Filosofina Platon ehti kirjoittaakin silti monista aiheista. Tyyliltään hän oli näytelmäkirjailija, joten hänen kirjoituksensa ovat pääasiassa vuoropuheluita. Ajatuksen tähän hän oli saanut vapaapainijan urallaan, jolloin oli huomannut, että useimmat vastustajat voi yksinkertaisesti kysellä uuvuksiin. Hän harjoitti tätä kirjoituksissaan ja tappoi useita aikalaisiaan ja historiantutkijoita loputtomalla höpinällä.

Platonin tavaramerkki, kuluneet sandaalit ja vanha lakana, riittivät ajamaan vastaväittäjät ja puhekumppanit karkuun jo ennen kuin Platon ehti edes avata suutaan. Tästä harmistuneena hän joutui puhumaan lähinnä vuohille ja itselleen. Kun hän huomasi näiden molempien (erityisesti jälkimmäisen) suunnattoman ylivertaisuuden muihin olentoihin nähden, Platon kehitti teorian ideaalista ideasta ja typerästä rahvaasta. Idea oli täydellinen ja typerä rahvas vain idean haalea kopio. Koska vuohille puhuminen ja itsekehu eivät vielä antiikin Kreikassa olleet järin hyväksyttävää toimintaa, Platon vaihtoi itsensä tilalle opettajansa Sokrateen. Sokrateksen kuolema sattuikin juuri sopivaan aikaan, sillä näin Platon pystyi aloittamaan koko länsimaisen filosofian tärkeimmän projektin: Sokrateksen oikeudenkäynnin puolustuspuheiden kirjoittamisen. Tähän päivään mennessä Sokrateksen sanomisten eri variantteja on tehty jo toista tuhatta.

Platonin kirjoittamat vuoropuhelut olivat sen verran kalliita tuotantoja, ettei Kreikan amfiteattereilla ollut varaa ostaa niihin esitysoikeuksia. Suurin osa dialogeista oli sisällöltään melko perinteistä perhedraamaa, mutta Platonin hillitön parta ja vuohillepuhujan maine ovat saaneet tutkijat hakemaan niistä joitakin syvempiä merkityksiä. Nykyoppineet yhdistävätkin suuressa viisaudessaan nämä satuilut "filosofiseen analyysiin".

[muokkaa] Tulkintoja

Esimerkiksi Platonin kuuluisin tragedia, Daylight – paniikki tunnelissa on tarina luolaan sidotuista vangeista, jotka katselevat varjoja seiniltä. Sitten viisain kaikista hahmoista (eli todennäköisesti Platon itse tai Sokrates) käy ulkopuolella ja huomaa, että kyseessä on elokuvateatteri eivätkä tapahtumat ole totta. Muut elokuvankatsojat eivät tietenkään usko sitä, koska ovat koko elämänsä ajan tutustuneet Ridge Forresterin vaiheisiin (jotka ovat muuten hyvä esimerkki Platonin loputtomasta ja äärettömän rasittavasta vuoropuhelusta).

"Filosofiseen analyysiin" sidottuna tarina lakkaa olemasta hauska ja viihdyttävä. Se muuttuu jotenkin sellaiseksi, että se elokuvateatterin ovellakin käynyt henkilö on katsomassa toista elokuvaa – vähän kuin Matrixissa. Tästä tietysti päädytään siihen, että jokaisen ihmisen tulisi asua luolassa ja kaikki on tosi EVVK, koska kaikki on harhaa.

Toinen myöhemmissä tulkinnoissa siistitty teos on Valtio, jossa Platon suorasanaisesti kuvaa, kuinka diktatuuri on paras ja kehittynein idea, mitä ihmiskunta ikinä tulee keksimään. Diktatuurin ideana on tarjota hallitsijalle (järkisielulle) iankaikkinen elämä. Kirja aloitti ihannevaltiosarjan, jonka myöhempiä osia ovat raapustelleet esimerkiksi John Locke ja Karl Marx. Erityisesti Marxin yhteisomistusajatus on Platonille paljon velkaa, vaikkakin Platonin Valtiossa yhteisomistettiin ainoastaan naisia ja lapsia. Hirveistä ajatuksista ja rasismista huolimatta nykytutkimuksessa Platonin Valtiota pidetään huomattavasti sivistyneempänä ja tärkeämpänä kuin Das Kapitalia tai Mein Kampfia – lähinnä kai siksi, että Platon ei (ihan) ehtinyt käytännön sovelluksiin.

[muokkaa] Muu vaikutus

Platon ja hänen opettajansa Sokrates kilpailivat partansa pituudesta. Platon kritisoi voimakkaasti Sokrateen parran olemusta. Toisaalta suurin osa Platonin parran olemuksesta ovat suoraan plagioituja Sokrateen parran olemuksesta. Toisaalta Sokrates(kaan) ei itse kirjoittanut ylös juuri mitään, joten on luultavaa, että suurin osa Sokrateen parran olemuksesta on Platonin käsitys Sokrateen parran olemuksesta, joka taas on heijastettu Platonin oman parran olemuksen kautta. On myös esitetty, että osa Platonin parrasta olisi itse asiassa Sokrateen, mutta tätä ei voida varmistaa. Lisäksi voidaan olettaa, että ainakin osa Sokrateen parrasta on Platonin itsensä siihen lisäämää, opettajansa kunniaksi.

Platon keksi myös platonisen suhteen, joka on sellainen tapa harrastaa seksiä sihteerin kanssa, että vaimo ei suutu. Tämä oli todella suuri keksintö, ja sitä sovelletaan Suomessakin joka päivä.

[muokkaa] Teokset

Julkaistut

• Pidot
• Krapula-aamu
• Valtio
• Sokrateen puolustuspuheita I–XXXIV

Julkaisemattomat

• Koko maailman suullinen historia
• Koko maailman suullinen filosofia, sen historia ja tulevaisuus
• Suullinen suhteellisuusteoria ja kaiken teorian esiaste
• Puhuttu elämän tarkoitus ja kuoleman jälkeinen elämä
• Kvanttimekaniikan suulliset perusteet alkemisteille

[muokkaa] Katso myös

• leivän käsite
• Sokrates

	Filosofisia haihattelijoita
	Sokrates - Platon - Aristoteles - Goa Tze - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - John Locke - George Berkeley - Martin Heidegger - David Hume - Jean-Jacques Rousseau - Voltaire - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein