Pink Floyd

Hikipedia

Pink Floyd (s.6. syyskuuta 1943) on progressiivista rockia soittava soolo-artisti.

[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus

Pink syntyi äidille nimeltä Mother ja isälle nimeltä J.A Pinkerton jossain päin Isoa-Britanniaa. Pinkin isä oli sodassa ja kuoli noin neljäätoista kuukautta ennen Pinkin syntymää Anzion taistelussa natsien pommikoneiden takia. Niinpä Pink tämän tajuttuaan alkoi rakentaa seinää itsensä ja muiden välille, kuten selviää Pinkin läheisen ystävän Douglas Adamsin julkaisemasta kirjasta, joka käsittelee Pinkin elämää. Pinkin äiti oli muusikko, joka soitti yhtyeessä nimeltä The Architectural Abdabs.

Pink vietti lapsuutensa äitinsä hoidettavana, mutta hän päätti rakentaa muuria lisää, kun hänen kouluopettajansa olivatkin skotteja.

Pink Floyd ei ollut vielä menettänyt toivoaan, vaan solmi koulukavereiden kanssa suhteita ja alkoi seurustella. Pinkin ollessa teini-iässä hänen äitinsä kuitenkin kielsi häntä menemästä rientoihin koulutovereidensa kanssa. The Architectural Abdabs oli juuri erottanut Pinkin äidin liian LSD:n käytön takia. The Architectural Abdabsin johtohahmo Polly Samson uskoo, että ylisuojelevuus Pinkiä kohtaan johtui hänelle niinä aikoina puhjenneesta skitsofreniasta.

Pinkin antamista haastatteluista käy ilmi, että hän oli tuohon aikaan masentunut ja turhautunut maailmaan.

[muokkaa] Rock-ura

Pink meni naimisiin ja hänestä tuli kuuluisa rocktähti vuonna 1967. Muuri hankaloitti hieman Pinkin ja hänen vaimonsa kommunikoimista, ja niinpä Pinkin vaimo rupesi pettämään Pinkiä ja lopulta jätti hänet. Pink muurasi seinän umpeen ja sulkeutui sen sisälle. Kun Pinkin äiti, joka oli aina tukenut poikansa muurarinhanketta, kuuli tämän, hän tajusi, ettei ollut itse mennyt poikansa luokse muurin sisälle. Hän julkaisi sooloalbumin The Madcap Laughs.

Pink piti levytystaukoa muurin sisällä, kunnes tajusi, että se oli yksinäistä elämää. Hän koetti huutaa muurin isäpuolelta, mutta hänelle ei vastattu. Pink Floyd julkaisi kuitenkin monta albumia muurin sisältä, muun muassa progressiivista rockia edustavan eeppisen teoksen, joka koostui viidestä kappaleesta. Viime tingassa Pink näki lehtijutun äidistään, jolle päätti saman tien myös omistaa albuminsa. Jutun otsikkona oli "KANNABIS HEART MOTHER", ja levyn nimeksi tuli Atom Heart Mother. Pink on selittänyt nimeä sillä, että hän ei halunnut levyn nimeksi jotain niin tylsää kuin "Kannabis", vaan hän halusi olla space rock, ja laittoi siksi levyn nimen ensimmäiseksi sanaksi jotain asiaan kuulumatonta. Levyn suurin hitti, Mother Floydille osoitettu Shine On You Overprotective Mum, tunnettiin rock-maailmassa laajalti. Kolme lyhyempää kappaletta "Is", "There-Anybody '68" ja "Fat old sun out there" yrittivät ottaa yhteyttä kuuntelijoihin, mutta tuloksetta; Pink ei saanut progerockin sanomaansa viestitettyä kuulijoihin muurin takaa. Levyn viimeinen kappale kertoi aamupalasta ylhäisessä yksinäisyydessä, keikkatauolla ja muurin sisällä. "Televisiosta tuli pelkkää p***aa. Puhelimeenkaan ei vastattu (´yllätys yllätys´)", kertoo Floydin omaelämäkerta.

Pink oli menettänyt kaiken toivonsa, ja sävelsi tulevalle albumilleen neljä blues-vaikutteista kappaletta, pelottavan intron sekä pitkän eepoksen. Vältellessään kaikin voimin tekemästä Vera Lynnin We'll Meet Againin kaltaista kappaletta hän löysi fanien rakastaman entistä minimalistisemman tyylinsä. Vuonna 1973 Floyd teki levyn, jota ei koskaan julkaistu, koska se oli hänen mielestään liian iloinen eikä sopinut hänen senaikaiseen elämäntilanteeseensa. Albumin rankasti bootleggatut kappaleet kertoivat yhteiskuntamme ja maailmamme mahtavimmista puolista; selvämielisyydestä, stressittömyydestä, järkevämielisyydestä, ajattomuudesta, kotiin palaamisien runsaudesta, syntymästä, rahattomuuden ilosta, pasifismistä, funk-jammailusta, järkevyydestä sekä maailman iloisesta aurinkopuolesta ja syntymisestä.

Kuten tiedetään, toisessa maailmansodassa taistelleet brittisotilaat saapuivat kotiin vuonna 1975. Pink Floyd muisti isänsä kuolemaa sodassa ja julkaisi hänen kunniakseen albumin Wish You Were Here vuonna 1975. Tämän jälkeen ahdistunut Floyd piti pitkää keikkataukoa. Lopulta tuottajat suostuttelivat Pinkin tekemään yhteistyötä brittiläisartisti Roger Watersin kanssa, ja he saivat vuonna 1977 tehtyä levyn Animals, jonka kappaleet olivat pääosin Watersin säveltämiä. Levy oli monille faneille ja kriitikoille pettymys. 1978 julkaistu Britannialle vihainen ja nihilistinen sotatuleekuitenkin-albumi The Final Cut oli jo käytännöllisesti katsoen Watersin sooloalbumi.^[1] Se oli Animalsia suositumpi, mutta Pink Floydin suosio alkoi pikkuhiljaa laskea. Silloin tuottajat järjestivät Pink Floydille kuukauden ajaksi lääkärinpalvelut ja mainostivat, että Pink tekee kohta paluun. Hoitojen avulla Pink saatiin taas jaloilleen, ja hän tajusi, että elämän ja keikoilla soittamisen täytyy jatkua. Hoidot jatkuivat parisen vuotta, ja niissä Floyd sai ilmeisesti jonkinlaista huumaavaa ainetta, jonka avulla hän jaksoi keikkailla. Pinkin mielenterveys alkoi kuitenkin pikkuhiljaa horjua, ja hänelle puhkesi skitsofrenia. 1979 Pink mm. sävelsi "kappaleen" nimeltä "Several Species of Small Furry Animals Gathered Together in a Cave and Grooving with a Pict", julkaisi studioalbumin ohessa livealbumin yli kymmenen vuotta vanhoista tarttuvimmista hiteistään ja lakkasi soittamasta niitä keikoilla sekä kertoi olevansa fasisti.

Pink Floydin hallusinaatio loppui 28. 5. 1980. Selväpäisenä Pink Floyd julkaisi yhden studio- ja yhden livealbumin. Pink Floyd ei ollut enää Roger Watersin kanssa yhteistyössä, ja hän jaksoi kuin ihmeen kaupalla keikkailla. Pink eli yhä muurin sisällä, ja häntä vaivasi ajatus siitä, oliko hän itse ollut syyllinen kaikkeen, ja oliko muuri ollut pakko rakentaa. Vuonna 1993 Pink haastoi joitakin hänelle väärin tehneitä ihmisiä oikeuteen, koska halusi itse selvittää, onko syyllinen. Tuomarin päätökseksi tuli, että Pink Floyd olisi velvollinen murtamaan muurin. Tuomio pantiin täytäntöön 30. maaliskuuta 1994. Pink Floydin uusin levy The Division Bell sisälsi avoimempia kappaleita ja mursi muurin. Pink Floydin elämäntarina päättyi kuitenkin varsinaisesti jo oikeudenkäyntiin, omaelämäkerta ei kerro sen jälkeisistä tapahtumista The Division Belliä, Pink Floydin uran dénouementiä lukuun ottamatta.

Erinäisten tietolähteiden mukaan Pink on vuoden 2005 konsertin jälkeen muuttanut Liverpooliin. Mukaansa hän otti tytön, joka sopii hänen maailmaansa. "Siellä he yhä laittelevat toisessa huoneessa koneita kuntoon", arvioi paikallislehti The Amazing Pudding.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Ja mainio osoitus hänen mielenmaailmastaan; yhteiskunta- ja ihmisvihaa, pessimismiä, maailman pöyristyttävyyden ilmaisua, oman vajaavaisuudentunteen projisointia.

	ONKO SIVISTYKSESSÄSI AUKKO?
	Tämän sivun vitsi perustuu siihen, että se on kirjoitettu käsittelemänsä henkilön tai aiheen tyylillä parodisin tavoittein. Mikäli et tajua tätä sivua, johtuu se todennäköisesti siitä, että olet sivistymätön barbaari, joka ei tiedä mistään mitään. Ehkäpä sinun kannattaisi lukea enemmän Wikipediaa.