Pillunpäre

Hikipedia

Tätä artikkelia ei suositella kenellekään, ei varsinkaan sinulle.

”	Painu pois paha pershenki, tule vilpoinen vituke, painimeksi pillun päälle, rohtimeksi raon etehen	”
~Vitukkeen panosanat

Pillunpäre

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	perhekunta
Pääjakso:	päät
Alajakso:	alapäät
Luokka:	päreet
Lahko:	pillunpäreet eli vitukkeet

Pillunpäreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin puutteelliset, eivätkä miehet yleensä suorittaneet "esipesua" ennen lauteille istumista. Lauteet siis suorastaan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita. Koska bakteereita ei muinaisina aikoina tunnettu, uskottiin pillunpäreen estävän erilaisten pahojen henkien, kuten hammaspillun pääsyn synnytyselimiin.

[muokkaa] Tutkimus

Vitukkopuu

Varhaisin maininta pillunpäreistä eli vitukkeista on jo Tacituksen Germaaniassa. Siinä mainitaan, kuinka fennien naiset joessa kylpiessään jättävät rannalle vatteittensa lisäksi myös päreitä. Ensimmäinen pillunpäreisiin liittyvää kansanperinnettä systemaattisesti kerännyt tutkija oli Kristfrid Ganander. Gananderin tallentamassa kertomuksessa Akka joka poltti päreensä mainitaan ensimmäisen kerran vitukkeen panosanat. Myös rannikon vatsakummuista on löytynyt vitukkeiden jäänteitä.

[muokkaa] Valmistus

Pillunpäreet tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.

Sanonta "Tuhannen pillun päreiksi" on syntynyt luonnollisesti, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu pillunpäreiksi."Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", on varmasti ollut tuttu sanonta metsissä eri puolilla Suomea.

[muokkaa] Terminologiaa

Puu, josta vitukkeita vuoltiin oli nimeltään vitukkopuu. Vitukkopuista koostuva metsä on nimeltään vitukko. Vitukkeita voitiin vuolla myös persikkopuista, mutta tällöin niitä täytyi ensin keittää lipeässä vuorokausi pershengen pois ajamiseksi ja sanoa vitukkeen panosanat: Painu pois paha pershenki, tule vilpoinen vituke, painimeksi pillun päälle, rohtimeksi raon etehen.