Pianisti

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suositeltu1.png

Star.svg
Tämä artikkeli on jostain käsittämättömästä syystä suositeltu sivu.

Pianisti, tuo pitkänäppi,
kannessa kun auki säppi,
iskee sinne sormen, toisen,
aiheuttaa kauhun moisen.

Pianisti on tulevaa riippuvuutta etukäteen ilmaisemaan käytetty termi henkilöstä, jolle voidaan jopa maallikkotasolla diagnosoida lähes mikä tahansa alkuvaiheessa oleva addiktio.

Valkea kosketin[muokkaa]

Sanan matemaattinen etymologia selvinnee yhtälöstä pian + nisti – n = pianisti, missä ensimmäinen termi, pian, viittaa aikamuuttujaan, toinen, nisti, ilmentää addiktiosuuntausta, ja kolmas, n, tietyn perusjoukon vähentävää osuutta kyseiseen tendenssiin. Tällä viitattaneen useimmiten asiaan kytketyn hoitohenkilöstön määrään, millä pyritään vähentämään pianistin taipumuksellisuutta addiktioonsa. Tähän voidaan käyttää myös oheislaitteita kuten pakkopaitaa. Tämä selittää muun muassa, miksi Beethoven, joka oli aikansa tunnetuin pianisti, käveli useimmiten kädet selän takana kaupungilla liikkuessaan eikä koskaan tervehtinyt muita ihmisiä, joilla oli siihen puolestaan pakonomainen tarve.
Pianoforte eli fortepiano, kannellinen versio. Sanotaan siivekkyyden vuoksi myös flyygeliksi. Pianistin addiktion välikappaleista merkittävin. Kansi on yleensä auki, koska pianistin täytyy varmistaa, ettei siellä ole mitään asiaankuulumatonta kuten norsuja. Avonaiseen flyygeliin on myös miellyttävämpää oksentaa, kun raskasta kantta ei tarvitse nostaa pois tieltä.

Musta kosketin[muokkaa]

Yleisin addiktio pianistien elämässä on pianismi, johon sovellettuna edellä esitetty yhtälö on tietysti pian + ismi = pianismi. Tämä viittaa selvästi pianistien yleiseen taipumukseen rakentaa addiktiostaan filosofinen instituutio tai aatesuuntaus ja hankkia kannattajia, muita pianisteja, n-ryhmään kuuluvien haittatekijöiden vaikutuksen vähentämiseksi. Useista ajan ilmiöistä tulee pian ismejä, kun niiden popularisointia on kuunneltu tarpeeksi kauan, esimerkiksi rock-reversalismi (takinkääntö), polymorfinismi, eufeminismi.

Ilmiön laajuudesta[muokkaa]

Koska piano on pianistien tärkein itseilmaisun väline, on syytä käsitellä muutamia siihen liittyviä perusasioita.

Piano on lyhennelmä sanakombinaatiosta pianoforte (sav. hilijee-kovvoo). Se kuvaa pianistin kyvyttömyyttä olla hiljaa pyydettäessä. Lopussa volyymi on aina vähintään korviasärkevä. Myös muotoa fortepiano esiintyy mutta vähemmän kuin aiemmin esitettyä muotoa pianoforte, koska mainitusta syystä pianistilla on taipumus jatkuvaan volyymin kohottamiseen. Tämä taipumus on selvästi havaittavissa usein jo lapsissa, jotka jostain käsittämättömästä syystä saavat istahtaa esimerkiksi vieraisilla ollessaan pianon ääreen.
Pianisti saa aina kompulsorisen soittopuuskan nähdessään avatun koskettimiston. Huomaa mustien kosketinten valkeita pienempi määrä. Niitä voi luulla lakritsiksi ja jopa nielaista. Epätasa-arvoisen erimääräisyyden vuoksi on pitkään koetettu saada määrät tasatuksi kosketinapartheid-komitean toimesta.
Tästä syystä useimmissa pianoissa onkin lapsilukko. He eivät yksinkertaisesti voi olla pimpauttamatta sen aivan liian houkuttelevia koskettimia eli tangentteja. Jo pelkästään niiden dikotominen väriskaala koetaan henkisesti pakottavaksi, ja pimpauttamisesta moitteen saanut yleensä puolustautuukin väittämällä halunneensa vain tietää, lähteekö mustista myös ääni. Musti ei välttämättä ole edes paikalla, joten kyseessä on selkeä hätävalhe – ihan kuin pyydettäessä lupaa käydä vessassa vaikkei mitään hätää olekaan. Pitää vain päästä pois ikävästä kahvipöytäseurasta, jossa aikuiset jaarittelevat esimerkiksi edellisillan konsertista, jossa pianisti soitti Schubertin Kakka-fantasian ennen kuulemattomalla tavalla (kuinkas muuten?).

Kuuluisia pianisteja[muokkaa]

Olli Mustonen[muokkaa]

Olli Mustonen pianismin kourissa. Vain korvatulpat tai kannettavan musiikkisoittimen omaavat soittajat ovat voineet jäädä samaan tilaan sairauskohtauksesta kärsivän taiteilijan kanssa. Levollisista ilmeistä päätellen esiintymisjännitystä potevat kuoropojat eivät kalliiden soitinten onneksi ole vielä paikalla.

Sairastui pianismiin jo lapsena kuten useimmat muutkin, jotka on etsintäkuulutettu kansainvälisissä konserttimainoksissa. Soittaa nimensä mukaan vain mustia koskettimia. Mustonen ei kiinnijäämisen pelossa jää koskaan soittamaan samaa pianoa pitkäksi aikaa, sillä CIAO (Central Intelligence of Antipianist Organisations) ajaa häntä takaa. Tämä vuoksi hän kiertää maailmaa ja joskus poikkeaakin siellä ollakseen kuten ilmeestäkin näkee enimmäkseen muissa maailmoissa varmistuttuaan ensin, ettei CIAO:n väkeä ole paikalla. Koska Suomessa CIAO:n edustus on vahva, ei Mustosta täällä juuri näy.

Lang Lang[muokkaa]

Avonainen pianonkansi ei tunnu hätkähdyttävän pianismikohtauksessa irvistelevää Langia. Vaakatasoon nähden noin 45 asteen kulmaan nostettu kansi tekee pianon soittokoneistosta helpon maalin isopäisellekin oksentajalle.

Tämä kiinalainen pianisti on pianisminsa lisäksi syyllistynyt oman kulttuurinsa musiikin pettämiseen. Hän soittaa lähes yksinomaan länsimaisen pianismin mukaista musiikkia. Asiaa lievittääkseen hän kuljettaa mukanaan vanhaa raihnaista isäänsä, joka vain haluaisi riippumattomana levätä kotona riippumatossa (perinteistä kiinalaista levitaatioparadoksia noudattaen) mutta joutuu konserteissa usein soittamaan poikansa esiintymisen päätteeksi jotain perinnesoitinta isoisänsä isoisoisoisoisoisän kotiseudulta vihastuneita esi-isiä lepyttääkseen, etteivät he peräti kiroaisi nykymenoon sortunutta Langia.

Vladimir Ashkenazy[muokkaa]

Vladimir Ashkenazy konsertissa pianistisen aberraation aiheuttaman ulkonäköpoikkeaman vaikutuksen alla.

Tämä venäjänjuutalainen hybridikansalainen piileskeli CIAO:ta pitkään muun muassa Islannissa, jonne loikkasi ohikulkevasta neuvostoliittolaisesta laivasta kesälomamatkalla Kamtšatkan niemimaalle 1972 tiettävästi suoraan putoamatta mereen. Pitkän pianistiuransa aikana hän on jäänyt kiinni vain kerran, kaikkien suureksi yllätykseksi Suomen Savosta, Ristiinan seudulta, missä hän väitti omistavansa kesämökin. Ennen vieroitukseen siirtämistä saamansa rauhoituspiikin vaikutuksen alkamista hän kuitenkin karkasi jonkin savolaisen silmänkääntötempun turvin eikä ole sen koommin näyttäytynyt. Piileskelee kuulemma usein orkesterinjohtokorokkeella tekeytyen kapellin mestariksi.

Franz Liszt[muokkaa]

Pääartikkeli: Franz Liszt
Liszt pianon ääressä lisztomaniakohtauksen jälkeisessä katatonisessa tilassa taudin liszteerisen vaiheen edettyä patologiseksi. Myöhemmin Gregor Mengel eristi liszteria-bakteerin, mutta terapian kehittäminen lisztomaniasta kehittyvän vaarallisen pianismin hoitamiseksi on yhä kesken.

Kaikkien konserttipianistien isänä pidetty Franz Liszt ei ollut toki ensimmäinen addiktioitaan julkean julkisesti markkinoiva pianisti, mutta hänen aikaansaannoksiaan on, että pianon kantta alettiin konserteissa pitää auki ja kohti kuulijoita käännettynä. Sittemmin älyttiin kääntää koko piano. Hänen soittonsa oli niin addiktoivaa, että sen seurauksena syntyi ennen tuntematon massahysteriasairaus, lisztomania, jonka diagnosoi tri Heinrich Heine, runonsa säveltäjille menettänyt onneton hyväksikäytetty sävelnikkaroinnin uhri.

Liszt oli itsevarmuudessaan niin julkea, että poisti konserteistaan muut soittajat, ja esitti yksin jopa tuntien mittaisen resitaalin tuntien vain pianisminsa autuuden. Hänen pianomotoriikkansa on sittemmin ollut muille varoittavana esimerkkinä massaliszteerisen kosketinaddiktion vaaroista. Kiertueidensa aikana Liszt ehti saastuttaa sangen monta pianoa eri puolilla Eurooppaa ja jopa Venäjällä. Kahdeksan vuoden konsertoinnin jälkeen hän oli kuitenkin jo niin pahasti liszterissä (taudin parantumaton vaihe), ettei enää kyennyt laajoihin matkoihin, mikä pelasti pianot Suomessa toistaiseksi ja näin ehkäisi laajemmat painismiepidemiat meillä 1800-luvulla.

Berliinissä 1841 Liszt piti 10 viikon aikana 21 konserttia, joissa hän esitti 80 teosta, näistä 50 ulkoa, mistä syystä hän Chopinin tavoin sairastui keuhkotautiin ja kuoli jo vuonna 1886. Onkin esitetty, että liikaa ulkoa soittaville pianisteille kehitettäisiin älyvaate, joka älyäisi mennä heidän puolestaan sisälle pianisti mukanaan ulkoa soittamisesta aiheutuvien terveyshaittojen vähentämiseksi. Samalla voisi konserttihuoneen ikkunat luukuttaa tai kokonaan poistaa, ettei ulkoa soittaminen olisi teknisesti mahdollista. Nykyaikaisissa konserttisaleissa näin enimmäkseen onkin, mutta ulkoa soittaminen jatkuu edelleen, nyt vain ilman nuotteja, mikä saattaa aiheuttaa pohjakosketuksia rallien vaikeimmissa notkelmissa.

Pianistin mahdollisuudet parantua[muokkaa]

Robertin kehittämän pianomotoriikan kehittämislaitteen osa, jonka aiheuttaman rannevamman avulla hän vapautui pianinismista.

Robert Schumann oli esilisztomaaninen pianisti, joka osoittautui sadomasokistiseksi suutariksi. Milloin vain ehti nikkaroinniltaan, hän kiirehti Claran lähdettyä matkoihinsa pianon ääreen kosketinkuumeessaan. Hänellä oli itse rakentamansa oheislaite, jonka hän liitti pianon oratorioväylään, kun muiden silmä vältti. Tämän avulla hän väänteli soittaessaan sormiaan mitä luonnonvastaisimpiin asentoihin. Tämän itsekidutuksen seurauksena hän ei lopulta saanut sormiaan taipumaan koskettimille ja kykeni luopumaan orastavasta pianismistaan ilman ulkopuolista apua terveydestään piittaamattoman Claran jatkaessa julkeaa pianismiaan eri puolilla Saksaa DAS:ia (Deutsche Antipianistische Sonderkommandon) jatkuvasti paeten. Näin pianisti voi itsekin niin halutessaan vaikuttaa mahdollisuuksiinsa parantua itseään ja sitä kautta muita uhkaavasta pianismiin sortumisen vaarasta.

Pianisti nykyajassa[muokkaa]

CIAO:n pianoansa valmiina sieppaamaan sen ääreen istuutuvan pianistin. Huomaa terhakka hammasrivistö, joka iskeytyy pianistin käteen heti, kun käsi osuu koskettimiin, ja alhaalta tuolin läpi iskeytyvä jalkioksi naamioitu kolmikärki, joka estää pianistia nousemasta tuolista, jos sormiansa ei toimi. Kansi on valmiina auki, jotta pianisti voidaan tuoliin piilotetun katapultin avulla sinkauttaa pianon sisään asennettuun kuljetuslaatikkoon. Pianoansan muumipeikon kuonoa muistuttavan takaosan ja siihen profiloituvan kannen on tarkoitus alitajuisesti rauhoittaa pianistia ennen ansan laukeamista.

Nykyaikana, kun mikään ei enää ole kuin ennen, siis pelkästään hyvin, vaan hyvin huonosti tai lievimmillään vain huonosti, pianisteja ei suinkaan hoideta asianmukaisissa vieroituslaitoksissa, kuten Robert Schu(h)mannia aikoinaan, vaan on perustettu kokonaisia pianismiin ihmisiä opettavia epäterveellisiä ja kalliita oppilaitoksia, joissa pianistit voivat harjoittaa, harjoitella ja harjaantua kohtalokkaassa pianismissaan jopa maailmanluokan tasossa täydelliseen epätäydellisyyteen ja aloittaa törkeän pianisminsa esittelyn maailmalla siihen tarkoitukseen erikseen rakennetuissa kammottavissa ikkunattomissa halleissa, joissa kuulijoina on onnettomia, moraaliarvoiltaan raiteiltaan suistuneita, sivistyneitä ja karkeakulttuuria rakastavia ihmisiä, joiden estetiikkataju on kääntynyt täysin päälaelleen. Ei voi kuin ihmetellä tämän maailman menoa ja moraalista rappiota.

Kyseisen rappiopianismin seurauksena CIAO:lla riittää tekemistä pianisteja jahdatessaan. Liity CIAOon ja auta hädänalaisia pianistien omaisia! Sinua tarvitaan tässä ihmiskunnan tärkeimmässä addiktion torjuntatyössä. Kauan eläköön CIAO ja sen pyyteettömät agentit, jotka jatkuvasti henkensä vaaralle alttiiksi asettaen kiertelevät konserttitilaisuudesta toiseen sietäen korviahuumaavaa pianon kilkutusta etsiessään kenet onnettoman he kenties voisivat pelastaa pianismilta tässä mustien ja valkoisten koskettimien maailmassa.

Loppuyhteenveto[muokkaa]

Kaikki hyvä on mennyt ja paha, paha pianismi saanut suuren vallan. Onneksi vielä sentään on olemassa barokin sivistynyt, jalostunut muoto, rokki, joka ylläpitää maailman eettis-esteettis-moraalista Atlas-jättiläisen selkärankaa hänen kannatellessaan maapallomeriammettamme suorastaan pianistisen tyhjyyden päällä näin estäen sitä syöksymästä mustan koskettimen aukkoon ja katoamasta iankaikkiseen pianistiseen kadotukseen.