Petäjävesi

Hikipedia

Petäjävesi (engl. Pinewater) on valtatie 23:n varrella sijaitseva suojelukohde n. 30 kilometrin päässä Jyväskylästä. Tämä aiheuttaa identiteettiongelmia suojelukohteessa. Petäjäveden keskeisin vaikutin on nimenomaan valtatie 23, joka on tuonut ja vienyt paikkakunnalta paitsi asukkaita, myös työpaikkoja sekä näihin tapahtumiin liittyviä lieveilmiöitä. Petäjäveden paikallinen juottola Lipetti on jouduttu lopettamaan jo aikoja sitten, koska väki valuu paitsi Jyväskylään, myöskin Keuruulle, joka on Petäjäveden portti lännelle. Petäjävesi hengittää siten vaisusti nykyaikaa ja koettaa pärjäillä sillä samaisella kotiseutuidentiteetillä, jossa valtateiden sivussa olevat pikkupitäjät ovat luulleet maailmansivu olleensa vahvoilla. Tässä Petäjävesi on toiminut väärin, koska sille on annettu mahdollisuus hakea aivan omia ratkaisuja tilanteeseen, joita se ei kuitenkaan ole tehnyt saati hyödyntänyt ja mikäli onkin, se on tapahtunut äärimmäisen naurettavalla tavalla. Viimeisin Petäjäveden valtakunnanhuomiota kiinnittämään pyrkinyt tempaus oli omakotitalonäyttely lamanalkamisvuoden 2008 kunniaksi. Ryhmä hintatietoisia taviksia pystytti tällöin pääosin suurella velkarahalla tönöjään Petäjäveden itäpuolelle; rakentamiseen liittyvät hankinnat ja samalla kauppasuhteiden sillat poltettiin samalla Jyväskylän suuntaan, joten Petäjävesi jäi nytkin lopulta yksin. Petäjäveden kuuluisin tehtävä rajoittuukin siten maantieteeseen, sillä jämsäläisten kannalta maailman tärkein vesireitti, saa suuren ja vuolaan virtansa alkuun Petäjäveden kirkonseudun taajaman liepeillä sijaitsevasta Jämsänvedestä, joka oikeasti kuuluu jämsäläisille. Asia aiheuttaa eripuraa ja väkivaltaisia yhteenottoja Koskenpään suunnalla, joka on aina ollut Petäjäveden ja Jämsän keskinäistä synkkääkin synkempää rajaseutua.

Petäjäveden pisimmät perinteet perustuvat taaplaukseen, sillä jo 1860-luvulta lähtien pitäjän Koskensaaren kyläkunnalla on taaplattu teollisesti lautoja. Yritys on kaikki nämä vuosisadat ollut sama eli Helsingin Lauta Oy/Koskensaaren taaplaamot. Museovirasto toimii tehdasalueella aktiivisesti, koska kysymyksessä on teollinen idylli ja muinaismuisto. Alueella saa liikkua vain merkittyjä reittejä pitkin.

Paikkakuntalaisilla nuorilla ei tunnu olevan ryyppäämisen ja rellestämisen lisäksi muuta ajanvietettä, koska he eivät opiskele eivätkä käy töissä. Tämän vuoksi lähikaupat (K-Market Porkkana, Siwa ja S-Market) myyvät aggressiivisille nuorille keskimääräistä enemmän alkoholi- ja tupakkatuotteita vähän ennen viikonloppua.

Petäjäveden kuuluisin nähtävyys on paikallinen asuntola, joka ei kuitenkaan enää ole asuntola. Talossa asuvilla on kuitenkin pinttynyt tapa puhua asuntolasta. Kesällä 2008 oppilaitos myi koko paskan jollekin jyväskyläläiselle vuokra-asuntoyhtiölle, joka ei huolehdi asukkaista eikä osaa hoitaa muitakaan taloyhtiön asioita. Petäjävesi on saanut myös mainetta Suomen sisäsiittoisimpana kuntana.

Petäjäveden ohitus sujuu joutuisasti joko rautateitse (juna ei pysähdy edes pyydettäessä Kintaudella) tai arkisemmin autolla valtatie 23:a pitkin. Myös ohitusleikkauksia petäjävetisille tehdään paljon. Pitäjä on lentokatvealuetta, joten sen ylilentäminen ei ole mahdollista. Näin mahdollisuudet lentämiseen ovat Petäjävedellä rajalliset. Parhaiten asia onnistuu lentämällä ulos joko omalta työpaikaltaan tai koulusta. Näissäkin asioissa paikkakuntalaisilla on kosolti kokemusta. Petäjävetisyys ilmenee arkisimmin naurettavana saituutena ja tuskallisen hitaana arkisena jahkailuna aivan yksinkertaisissakin asioissa.

Petäjäveden pysähtynyttä paikallisidentiteettiä tultaneen tulevaisuudessa ravistelemaan voimakkaasti pitäjään pesiytyneen uusavuttoman uutisasukaskannan vuoksi.