Pello

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Pello.


”Olen polvillani elämän edessä, Pellon kaupungin ja metsän välissä”

~A. W. Yrjänältä tilattu mainoslaulu katsottiin realistiseksi onnistumiseksi
Pellon rautatieasema. Matkustajina tällä kertaa puita.

Pello (ruots. Pellå) on jokivarsikylä Suomen ja Ruotsin rajalla Lapin läänissä. Kylää halkoo Tornionjoki ja sen vasenkätinen ranta on Ruotsin miehittämä. Neuvotteluja Pellon liittämiseksi kokonaisuudessaan Suomeen on käyty vuodesta 1809, mutta mitään lopullista läpimurtoa neuvotteluissa ei olla vielä tähän päivään mennessä saavutettu. Pellon demilitarisointi vuonna 1945 tuli hoidetuksi samalla, kun Lappiin tykästyneet saksalaiset piti väkisin häätää pois. Sen koommin Pellon kunnan alueella ei metsästyskivääriä järeämpää asetta ole luvanvaraisesti ollut. Demilitarisoinnin myötä ruotsalaiset ovat uskaltautuneet jalkautua Suomen puoleiseen Pelloon. Viinakauppa on ollut todellinen löytö ruotsalaisille joen tämänpuoleisella rannalla. He käyttävät sen palveluja edelleen varsin ahkerasti.

Poikkinainti[muokkaa]

Poikkinainnin tulos?

Pellossa naidaan poikittain. Ulkopuolisille tämä käsite on pitkälti mystinen, mutta pellon matkailuesitteissä poikkinainti mainitaan aivan kunnianarvoisana asiana. Tiedemiesryhmä Unescosta on aloittamassa selvitystyön, mitä tämä tosiasiallisesti tarkoittaa, jotta sitä voitaisiin turhanpäiväisesti suojella nyky-yhteiskunnalta (vaikkakin eräät asiantuntijat ovat sitä mieltä, että yhteiskuntaa tulisi todennäköisemin suojella siltä). Yleinen harhaluulo on, että poikkinainti liittyy jotenkin ruotsalaisen ja suomalaisen naimisiinmenoon. Tämä on kuitenkin täysi valhe. Ne jotka luulevat, että tämä on totta, voivat halkaista päänsä ja katsoa, onko siellä mithään.

Kulttuuriosio[muokkaa]

Matkailijan tärkein varuste Pellon rajantakaiselle puolelle matkatessa.

Kerran Ruotsin Bollnäsistä saapui Suomeen muuan Timo K. Mukka asettuen Pelloon taloksi. Timo K. Mukka ryhtyi kirjoittamaan kirjoja, jotka nostivat Pellon fundamentalistisen yläluokan mellakoimaan kirjailija Mukkaa vastaan sillä seurauksella, että tämä häädettiin kotoaan. Kun Timo K. Mukka vuosikausia ennenaikaisen kuolemansa jälkeen rehabilitoitiin virallisesti, ryhtyivät pellolaiset palvomaan Timo K. Mukkaa omana poikanaan. Tällöin jopa Pellon kunnankirjastoonkin hankittiin Timo K. Mukan kirjoja.

”Pellon kuntahan käyttäytyi sikamaisesti, varsinkin sen yläluokka, mikäli nyt Pellon kohdalla sellaisesta voidaan puhua. Yksimielisillä päätöksillä Timo K. Mukka häädettiin asunnostaan. Nyt ne palvovat häntä, samat ihmiset. Sietämätöntä nähdä. Sietämätöntä nähdä!”

~Erno Paasilinna Maarit Tastulan haastattelussa v. 1996

Tapauksessa ei kuitenkaan sinänsä ollut mitään erikoista, sillä Pellossa tunnetusti eletään kuin pellossa.

60-luvulla Ruotsin hävittyä Suomelle jääkiekossa pellolaiset ajoivat autolla Ruotsin puolelle ja näyttivät persettä ikkunasta. Tästä käytännöstä kuitenkin luovuttiin, koska huomattiin, että ruotsalaiset alkoivat häviämään Suomi-Ruotsi pelit tahallaan. 60-luvulla Ruotsin Pellå oli Ruotsin suosituin matkailukohde. Erityisesti jääkiekon MM-kisojen aikaan.

Paikallinen jalkapallojoukkue Pellon pallo on tehnyt Suomen sarjojen ennätyksiää siinä, kuinka paljon pelejä joudutaan siirtämään liian huonossa kunnossa olevan kentän takia.

Murre[muokkaa]

Kunnallisvaakuna

Pellossa, kuten muuallakin länsirajalla, puhutaan murretta, jossa tukithaan hoo melkhein joka paikhaan. Ruåtsin puolela tämä tunnethaan meänkielenä. Hoon paikka on tarkoin määritelty, mutta ulkopaikkakuntalaiset eivät sitä voi oppia. Tässä kuitenkin pari nyrkkisääntöä: eli hoon voi tukkia melkhein joka reikhään ja rakhoon, kuten nokhaan, korhvaan, silhmään. Jopa vithuunki tai pilhuun, mutta ei persseeseen. Sinne se hoo ei yksinkertaisesti sovi. Hienovaraisesti sen saa kylläkin ujutettua anaahliin, jos välttämättä haluaa tai tarve vaatii. Jos kuitenki päätät tunkea hoon vithuun, muista että vithuunkhaan ei mahu kahta hoota enempää.

Pellolaiset tunnetaan juuri murteensa vuoksi ulkopaikkakunnilla pelholaisina, mikä nimityksenä on toki väärin, joskin ymmärrettävissä. Pellolaiset menevät Pelhoon mutta asuvat Pellossa.