Pelle Hermanni

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
Naziflag.gif
Natsit rakastavat tätä artikkelia.
Palle-Hermann Göring vuonna 1944 (arkistokuva)

Pelle Hermanni (s. 23. toukokuuta 1923 Rosenheim, Baijeri, Saksa – k. 7. lokakuuta 1979 Telajärvi, Suomi), syntyjään Palle-Hermann Wilhelm Göring, oli suomensaksalainen sirkusklovni. Hän tuli tunnetuksi 70-luvulla paitsi viihdyttäjänä, myös brutaalina sarjamurhaajana jolla oli taipumuksia kaikkiruokaisuuteen. Yleisradio teki Pelle Hermannin elämästä ja murhatöistä kertovan dokumenttisarjan jota esitettiin Pikku Kakkosessa vuosina 1982–1988. Sarjassa Hermannia näytteli Tenho Saurén.

Nuoruusvuodet[muokkaa]

Palle-Hermann Wilhelm Göring syntyi Marienbadin hoitolassa Rosenheimissa, Baijerissa vuonna 1923. Hänen isänsä Heinrich Ernst Göring toimi pääkonsulina Helsingissä, josta palasi Saksaan jäätyään eläkkeelle vuoden 1926 tienoilla. Vuonna 1928 viidenvanha taapero Palle-Hermann liittyi Hitler-jugendiin, ja myöhemmin palveli SS-joukoissa toisen maailmansodan aikaan saavuttaen SS-Oberscharführerin sotilasarvon. Itärintamalla vuonna 1944 Palle-Hermannin komppania motitettiin useaksi kuukaudeksi, ja muonavarojen ehdyttyä nälkiintyneet sotilaat päätyivät hyödyntämään vaihtoehtoisia ravinnonlähteitä.

Ammusten, veden ja vessapaperin loputtua komppania antautui neuvostosotilaille tammikuussa 1945, ja Palle tovereineen marssitettiin Siperiaan vankileirille loppusodan ajaksi. Leirillä olot olivat ankeat, pakkotyö raskasta ja muona olematonta. Selviytyäkseen miehet usein päätyivät hyödyntämään vaihtoehtoisia ravinnonlähteitä.

Palle-Hermann laskettiin viimein vapaaksi vankileiriltä keväällä 1946, ja KGB tarjosi hänelle kyydin Suomen rajalle. Muutaman päivän vaelleltuaan hän asettui asumaan Kuusamoon, työskennellen satunnaisesti rahtaajana, ahtaajana ja lahtaajana. Olot sodanjälkeisessä Suomessa olivat ankeat, kyläkaupan hyllyt tyhjät ja vatsa kumisi tyhjyyttään. Nälissään Palle-Hermann meni töihin ruumishuoneelle, ja päätyi hyödyntämään vaihtoehtoisia ravinnonlähteitä.

Ura sirkuspellenä[muokkaa]

Pelle Hermanni uransa kukoistuskaudella

Vuonna 1959 Palle-Hermann vieraili kylään saapuneessa Sirkus Hepokatissa. Sirkuslaisen ura vaikutti hänestä tavattoman hohdokkaalta ja huolettomalta. Iltahämärissä sirkusalueella kävellessään hän hetken mielijohteesta murtautui Sirkus Hepokatin klovnin, Pelle Miljoonan, asuntovaunuun. Vailla sen kummempaa suunnitelmaa Palle-Hermann ruhjoi kuoliaaksi puoliksisammuneen, humalaisen pellen käteensä sattuneella valurautaisella separaattorilla. Teostaan hämmentyneenä hän paloitteli uhrin ja hävitti todisteet. Kun katoaminen huomattiin, Palle-Hermann esittäytyi sirkustirehtöörille saksalaisena ammattipellenä, ja hän sai kiinnityksen Sirkus Hepokatin klovnin virkaan.

Seuraavan 20 vuoden ajan Palle-Hermann kiersi ympäri Suomea Pelle Hermannina. Työ oli raskasta mutta palkitsevaa, ja Hermanni tuli hyvin toimeen muiden sirkuslaisten kanssa. Hänestä tuli poikkeuksellisen läheinen ystävä taikuri Marxin kanssa, ja hänet nähtiin usein vokottelemassa ennustajaeukko Sylviaa. Vuonna 1968 Hermannin äiti Franziska Tiefenbrunn karkasi Itä-Saksasta Suomeen poikansa luo. "Äitiliini" kiersi sirkuksen mukana paistaen kaikille pannukakkuja, joita syötiin mansikan mollukoiden kera.

Pelle Hermannin show Sirkus Hepokatissa oli suhteellisen suosittu 60–70-luvuilla. Esityksen rekvisiittaan kuului muunmuassa näköpuhelin, ilmassa leijaileva käkättävä Kepakko ja kälkättävä lehmänkallo. Pelle Hermanni päivitteli usein asioiden tilaa hokemalla "Voi änkeröinen!", "Was Zum Teufel!", "Gott im Himmel!" ja "Se on ihan mahoton tuo kepakko!"

Pelle Hermannin pimeä puoli[muokkaa]

Päällisin puolin elämä näytti vihdoinkin hymyilevän Palle-Hermann Göringille. Menneisyys kuitenkin painoi miehen mieltä, ja hän koetti karkoittaa masennusta ahmimalla ämpärikaupalla pannukakkuja, munkkeja, mansikanmollukoita, suklaapatukoita, lihamurekkeita, ämpäreitä ja kaljaa. Tämän seurauksena Hermanni paisui muodottoman ylipainoiseksi, ja Sylvia-neidin kiinnostus miestä kohtaan sammui kokonaan. Tämä ajoi Hermannin yhä syvemmälle masennukseen.

Pelle Hermannin pimeä puoli

Ennen pitkää asioiden karmiva laita valkeni Hermannille – äitiliininkään pannukakut eivät vetäneet vertoja ihmislihalle, jonka makuun hän oli päässyt nuoruusvuosinaan. Pikku hiljaa hän palasi kannibalismin pariin; soluttautuen sirkuksen ihmismassoihin, napaten palan kankkua sieltä, palan pohjetta täältä. Suupalat eivät pitkään pitäneet Hermannia kylläisenä, ja pian hän alkoi kaapata ihmisiä – useimmiten lapsia – asuntovaunuunsa. Sisään houkuttelu oli helppoa; ketäpä ei olisi kiinnostanut ihka aidon pellen asunto. Pahaa-aavistamattomien uhrien astuttua asuntovaunuun Hermanni pläjäytti oven lukkoon ja survoi näiden kallot tohjoksi Kepakolla. Ruumiit hän paloitteli sirkkelillä, ja säilöi kimpaleet pakastimeen.

Kiinnijääminen ja kuolema[muokkaa]

Usean kymmenen uhrin katoaminen ei jäänyt KRP:ltä huomaamatta, eikä tarvittu Sherlock Holmesia huomaamaan että katoamisia tapahtui aina Sirkus Hepokatin saapuessa paikkakunnalle. Vuonna 1979, sirkuksen vieraillessa Telajärvellä, KRP ja Karhuryhmä murtautuivat Hermannin asuntovaunuun tämän suorittaessa esitystään sirkusteltassa. Etsiviä kohtasi järkyttävä näky; yhteensä kolmenkymmenen uhrin isovarpaat löytyivät suuresta arkkupakastimesta, sängyn alla oli sekalainen kokoelma friteerattuja sisäelimiä ja ruokakomero oli pullollaan viinietikassa ja hunajaliemessä marinoituvia aivoja.

Karhuryhmä rynnäköi sirkustelttaan ja ampui Hermannina pitämäänsä epäiltyä kertakäyttösingolla persauksille. Ihrankappaleiden sataessa yleisön niskaan tämä osoittautui kuitenkin virhearvioinniksi; onteloammuksen uhri oli sirkusnorsu Noora. Hermanni oli muutamaa minuutta aiemmin päättänyt esityksensä ja oli vetäytynyt sirkusareenan taakse juomaan pontikkaa.

Räjähdyksen säikäyttämä Hermanni yritti paeta paikalta viemärikaivon kautta, mutta jäi kaivon suulle auttamattomasti nalkkiin. Karhuryhmä nouti Panssarisisusta makkaratikkuja ja HK:n sinistä, valeli änkyröivän pellen bensiinillä ja nakkasi perään tulitikun. Ylenpalttisen läskipitoinen Hermanni paloi lähes 700°C liekillä yli kolme vuorokautta.

Pelle Hermanni on haudattu Telajärven kirkonkylän hautausmaalle. Hautakivessä lukee muistokirjoitus "Voi änkeröinen! Se on ihan mahoton tämä helvetti!"

Sirkuspelle Hermanni -TV-sarja[muokkaa]

Pian Hermannin kuoleman jälkeen Yleisradion ohjelmavastaava Kurpo Purakka alkoi suunnitella Pelle Hermannin elämästä, urasta ja surmateoista kertovaa dokumenttisarjaa. Käsikirjoittajaksi palkattiin isolla rahalla kielenkääntäjä Juice Leskinen. Leskinen kirjoitti käsikirjoituksen kaikkiaan 512 jaksoon, ja pääosaa esittämään palkattiin Tankki täyteen -sarjasta tuttu Tenho Saurén. "Sirkuspelle Hermanni" oli synkkä, toiminnantäyteinen kauhusarja täynnä verta ja suolenpätkiä.

YLEnpalttinen väkivallalla mässäily hirvitti aluksi Yleisradion päättäjiä, mutta noin vuoden päivät kestäneen väittelyn, nahistelun ja selkäänpuukotusten jälkeen sarjaa alettiin näyttää Yle TV2:n Pikku Kakkosessa. Yhden jakson kesto oli noin 15 minuuttia.

Sarja päättyi 90 minuutin pituiseen finaalijaksoon, joka esitettiin TV2:ssa jouluaattona 1988. Päätösjakso sai 1,2 miljoonaa katsojaa, ja oli vuoden katsotuin TV-ohjelma.

Triviaa[muokkaa]

  • Pelle Hermannin velimies Nasse Heinrich Göring tunnetaan paremmin nimellä Nasse-setä.
  • Pelle Hermannin kaksi aviotonta poikaa, Jussi Halla-aho ja Jussi Halla-aho, ovat molemmat tunnettuja politiikkoja ja kansanedustajia.
  • Pelle Hermannin komppaniaa varten oli oma ilmahälytysmerkki; Johann Straussin Radetzky-marssi "Padada-padada-pa-pa-daa, Pa-dadadada-da-da-daa, tradada-tradada-trdadada-da-daa, tradada-tradada-trdadada-da-daa..."

Katso myös[muokkaa]

Lastenohjelmia
Hyvät: Smurffit - Pikku Kakkonen - Pingu (suomen kielellä) - Myyrä
Huonot: Pokémon - Turtles - Harry Potter - Puuha-Pete - Staraoke
Arveluttavat: Tohtori Sykerö - Postikaija-Pete - Teletapit - Himpulat - Alfred J. Kwak
Pelottavat: "Muumit" - Postimies Pate - Pelle Hermanni - Varokaa heikkoa jäätä
Hahmoja: Muumit - Kaapo ja Late - Jyrki Laaksonen - Neponen - Eila-mummu - Rami Saarijärvi - Ransu Karvakuono - Luikuri Tattinen - Rölli