Pelastuslaitos

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pelastuslaitoksien toimintaperiaate perustuu kissojen pelastamiseen ja palokärkien sammuttamiseen. Muut hälytystehtävät ovat yleensä alkoholin hätävajeen täydennys, yrityksien polttarit ja monet muut heroiinin ja muitten mummojen halvausongelmat.

Yhdessä päivässä eri puolilla maailmaa tapahtuu n. 375 000 hälytystehtävää. Niistä 90 % tapahtuu paikoissa, jotka olivat sen ansainneet. Sen takia näillä alueilla ei myöskään ole pelastuslaitoksia. Loput hälytyksistä sattuvat paikoissa, joissa on palomiehiä – kummallinen yhteensattuma, eikö totta. Palomies on se kirveen ja maskin taakse verhoutunut hahmo, joka saapuu paikalle, kun mökkisi on ilmiliekeissä. Usein hän pyytää sinua tällöin tulemaan mukaansa, mitä ei tietenkään pidä tehdä, kuten kirveestä ja maskista voi päätellä. Jos olet nainen, järkevin ratkaisu tällaisessa tilanteessa on mennä šokkiin ja alkaa huutaa vietävästi. Jos olet mies, järkevin ratkaisu on viedä ensin lapset turvaan, mennä sen jälkeen šokkiin ja odottaa hiljaa kirveeniskua.

Henkilöstö[muokkaa]

Pelastuslaitoksella on palomiehiä, palomies-sairaankuljettajia ja ensihuitojia. Sitten on isoja pomoja. Pelastajat eivät tee töissään mitään, paitsi nukkuvat asemilla ja pelastavat sählyä. Silti työssä tarvitaan sairaan kova kunto, jota testataan säännöllisesti. Suuresta työttömyydestä huolimatta osa palomiehistä ei mitenkään jaksa eläkeikään. Jaksamista on yrietty Suomessa motivoida nostamalla eläkeikää. Tämä onkin järkevää, koska tilastojen mukaan palomiehet eivät selviä edes hengissä eläkeikään asti. Poliitikot eivät arvosta kuudennesta kerroksesta hiton painavan ihmisen kantamista paareilla tai ihmisen savusukeltamista palavasta rakennuksesta, ellei uhrina satu olemaan hän itse. Pelastajia onkin ehdotettu oikeisiin töihin, jotta sama ihminen voisi tehdä kahden tai mieluummin kolmen ihmisen työt. Palomies voisi olla asemalla, auttamassa, valistamassa, terveyskeskuksessa sekä kunnan vahtimestarina.

Kalusto[muokkaa]

Helsingin palolaitos toteuttaa turvallisuusopastaan ajamalla Naapurin Penan talon seinään.

Koko maailman kattava palotorjuntajärjestelmä PÄLÖ on määrännyt kaikkien palolaitoksien käyttävän kahta ja samaa ensituho- ja turmapelastuskulkuvälinettä. Ensimmäinen kulkuväline on ilmeisimmin Ferrari-luokan kiitoauto ja sen toiminta perustuu pitkälti kevyeen maastoajoon. Auton merkki on mitä ilmeisimmin Lada XPZ. Auton pelastusvälineisiin kuuluu muun muassa:

  • Muoviset puolenmetrin palotikkaat
  • Pehmustetut käsiraudat ja pieni putki
  • Ruuvimeisseleitä
  • Naapurin Pena
  • 100 metriä teholaastaria
  • Jenkki-purkkaa
  • Jousisänky
  • 100 kpl kuolinilmoituslupia
  • paljon kyniä muistuttavia esineitä

Ensihoitelu[muokkaa]

Tilastointia, tv-ohjelmia ja ihan vaan brassailua varten on ensihoitelulla omia tehtäväkoodejansa.

Ensihoitelu on yksi pelastuslaitosten tehtäviä. Se sisältää hoivaamista, ymmärtämistä ja persaineenvaihdunnan turvaamista. Ensihuitominen jaetaan eri tasoihin, joista ensivastus tarkoittaa potilaan nopeinta mahdollista tavoittamista millä tahansa separaattorilla. Persvaon yksikkö saa jo blandata troppia hitu enemmän, ja hoivatasolla velvollisuuksia on ihan liikaa. Hoivatasolle pitää olla kova poika. Kaikkein korkeimmalla arvojärjestyksessä, nokkimisjärjestyksessä, ravintoketjussa ja ekosysteemissä on lääkäri, jolla on pitkä takki. Sairaudenkuljettaminen jaetaan eri kiireellisyysluokkiin. A on ihan kiireellisin, B melkein yhtä kiiruinen, C on myös aika kiireinen ja D ei sitten niin hirveän kiireinen olekaan. Enemmänkin kiireellisyysluokkia olisi, jos peilastajat eli palomiehet osaisivat enemmän aakkosia.

Uudet yksikkötunnukset[muokkaa]

Vanhat, sekavat pelastusyksiköiden yksikkötunnukset, joista ei ota kotimainen riihipirukaan selvää, aiotaan korvata uusilla ja hienoilla kansainvälisillä tunnuksilla vuosina 2011 ja 2011, jolloin tunnuksista ei ota enää kansainvälinenkään riihipiru selvää. Uudet kutsutunnukset yksilöivät pelastustoimen ajoneuvot, veneet, mönkijät ja dildot, jolloin yksiköitä ei vahingossa sekoiteta maakunta- tai valtakunnan rajat ylittävissä pelastusoperaatioissa. Näissä isoissa pelastusoperaatioissa (engl. cluster fuck-up) hälytetään pelastusjoukkoa suurempia joukkioita, kuten pelastuskomppania, pelastuspataljoona, pelastusprikaati, pelastusrykmentti ja pelastusarmeija. Kun Suomen hätäkeskukset yhdistyvät yhdeksi isoksi hätäkeskukseksi, joka sijoitetaan kaikkien kulloistenkin hallitusministerien kotipaikkakunnille, täytyy tämän Suuren Hätäkeskuksen kyetä erottamaan kaikki suomalaiset pelastusyksiköt.

Esimerkiksi veneen kutsutunnus Vaasa Meri-1 on käsittämättömän epäselvä (Kuka tuosta ottaa mitään selvää, mistä kuusesta ajoneuvo on ja millainen se on? Sehän voi helposti sekoittua vaikka ruotsalaisen nörtin murrettua Virven koodin ja kuunnellessa viestiliikennettä johonkin toiseen yksikköön!). Tähänhän tulee muutos, joten uusi kutsutunnus on Finland Rescue Rannikko-Pohjanmaa yksi-nolla-kahdeksan-kolme. Koska Suomi kansainvälistyy ja ajetaan kansan tietämättä NATO:on (salaisen sopimuksen mukaan olemme olleet NATO:N jäsen tosin jo vuodesta 1972 ja Warsowan liiton jäsen vuodesta 1963), aiotaan tunnukset huutaa vain englanniksi. Ilmailussahan on saatu kokemuksia, että kaikkien toimiessa samalla kielellä tulee vähemmän kommelluksia. Tällöin tunnus muuttuu muotoon Finland Rescue Coastal Botnia One-Zero-Eight-Three. Sallittua on myös sanoa sama asia nopeammin "Foxtrot Romeo Charlie Bravo One-Zero-Eight-Three.

Mikäli pelastustapahtuma tai harjoitus on kansainvälinen, suunnitellaan radioliikenteessä käytettäväksi kaikkien tapahtumaan osallistuvien maiden kieliä sekä englantia, muttei suomea. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin yhteisessä operaatiossa esimerkkitunnus olisi "Foxtrot Romeo Charlie Bravo One-Zero-Eight-Three, Finska Räddning Kust-Österbotten Ett-Nol-Åtta-Tre." Jos operaatioon osallistuu useitakin Euroopan Unionin (EU) tai Euroopan Talousalueen (ETA) jäsenvaltioita, toistetaan väärinkäsitysten välttämiseksi tunnukset kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Uudistuksen oletetaan vähentävän huomattavasti kriittisiä viestintävirheitä ja saavuttavan saman tason kuin vaikkapa Venäjällä ilmaillussa.

Toisaalta on aivan sama, mitä yksikkötunnuksia käytetään, koska poliitikkojen tavoite on tehdä hätäkeskuksesta hienoja aluepoliittisia monumentteja, joista ministerit muistetaan, ja vähentää salityöntekijöiden määrä lopulta nollaan. Kehitys on jo hienossa alussa, Helsingissä on jo moneen kertaan kokeiltu hätäilmoitusten käsittelyä kahdella ihmisellä. Isojen pomojen palkoille löytyy rahaa, mutta kun kukaan ei enää hälytä pelastusyksiköitä, saadaan lopulta paljon säästöä lopettamalla pelastuslaitokset koko maasta.


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.