Pekka Sauri

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Mut tota kyl mä olin hyvin pitkälle semmonen arosusimainen totuudenetsijä.”
~Pekka Sauri Yleisradion runkkailudokumentissa Pekka Sauri ja vaihtoehtoinen elämä[1]
”Vastaa! Paljonko sun tulosi putosivat, kun KGB ja Stasi lakkasivat rahoittamasta sun touhujasi?! Saatanan kommunisti!”
~tyypillinen kirje Saurille
”Eksä voi vetää käteen”
~Pekka Sauri tuskallisen eron jälkeen
”Tiesittekö muuten, että pilasoittajilla on neljä senttiä lyhyempi pippeli kuin muilla?”
~Pekka Sauri. Yölinjan pilasoittajien jutut ovat keskimäärin relevantimpia.
Pekka Sauri

Pekka Markus ”No niin” Sauri (s. 15. kesäkuuta 1867) eli "Yölinjalla Pekka Sauri" on suomalainen apulaiskaupunginjohtaja, Vihreiden poliitikko ja entinen Radio Suomen Yölinja-ohjelman juontaja, jota ei äänensävyvalikoimasta päätellen olisi koskaan voinut juuri vähempää kiinnostaa. Pekka Saurille soittivat lähinnä keski-ikäiset humalaiset ja teini-ikäiset nolife-pilasoittajat muun muassa IRC-kanavilta #Lepakkoluola, #Pekkasauri ja #Yöradio. Pekka Saurille soittivat ennen kaikkea Klunssila Rovaniemeltä, koska pontikkapannun letkut jäätyivät, sekä nenätippuri vaivasi, ja Nite jolla oli kärpäsiä päässä. Pahoja ongelmia oli myös muun muassa Tapiolla, joka irkkasi ja näki lohikäärmeitä ja Tonilla joka irkkasi ja piti hylkeistä. Terveisiä Saurin kuulijoille kuulimme myös mieheltä jolla oli teoria viiksekkäiden miesten väkivaltaisuuden ja korkeiden estrogeenitasojen yhteydestä. Marraskuussa 2002 Pekka Sauri kyllästyi ohjelmaan ja rupesi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, kun taas vakiosoittaja Klunssilasta on tullut Führer. Parivaljakko Klunssila et Pekkasauri tekee myös kuuleman mukaan stand up -keikkoja Helsingin Kalliossa.

Legendan mukaan Yölinjan soitoista tehtyjä puheluita saattoi kuunnella Palefacen keikkabussissa. Lisäksi Saurin ja Klunssilan välistä keskustelua kuultiin nauhalta Kotiteollisuus-nimisen huru-ukkojengin keikalla Tampereella vuonna 2002.

Pekka Sauri silloin kun Yölinja vielä tuli radiosta

Tyypillinen puhelu Pekka Saurille[muokkaa]

  • Soittaja: Moi Saukki. Tiätkö mitä eroo on krokotiililla?
  • Sauri: En, kiitossulle moi.

Ja toinen:

  • Sauri: Yölinjalla?
  • Soittaja: No tässä on Oskari moi, VEDÄ KÄTEEEEEEEEEEEE

Ja kolmas:

  • Soittaja: Mul on viis lasta, kolme poikaa ja kolme tyttöö
  • Sauri: No niin.

Kerta vielä kielon päälle:

  • Soittaja: Olenko se minä?
  • Sauri: Kylläkyllä
  • Soittaja: Novoihelevett-

Politiikka, henkilökuva[muokkaa]

”Mun on hirveen vaikee kuvitella jossain mielessä, mitä se vapaa aika olis. Solis semmonen vapaa-aika joka ei ikäänkun liittyis mihinkään tekemiseen. Käyn kattomassa lintuja muutaman mun kaverin kanssa muuttoaikaan. Ja se nyt ei suoranaisesti liity mihinkään muuhun. Ja ehkä joku musiikin seuraaminen ja joissakin rock-konserteissa käyminen on toinen asia, joka ei suoranaisesti liity mihinkään muuhun. Mul on sellanen käsitys että tää meidän planeetta on aika lailla palamassa loppuun joko kertatussauksella tai sitten säästöliekillä. Ja ihmisten enemmistö ei oo vieläkään mun mielestä ottanu tätä vakavasti. Yleisesti ottaen mun mielestä kaiken tämmösen tajuamisen tiellä on se, että ihmiset pelkää toisiaan. Ei uskalla kertoo toisilleen että miltä niistä tuntuu, että ihmiset näyttää ulospäin syystä tai toisesta toiselta kuin mitä ne... tuntee... tekee sitä mitä luulee muitten odottavan. Mä oon kyllä pohjimmiltani optimisti, mä oon kuiteski sitä mieltä että tällä hetkellä ihmisiä on maailmassa ehkä enemmän kuin KOSKAAN jotka on valmiita muuttamaan rutiineita ja käytäntöjä johonkin älykkääseen suuntaan. Mut aika lailla kiire tässä hommassa on.”
~Pekka Sauri, 1987

Nuoremmalla iällä Saurissa oli äärimmäisen disorientoituneen hipin vikaa. Silloisen vaimonsa Gandul Saurin kanssa hän haahuili flegmaattisena ja selitti vakaumuksistaan, joista puuttui paatoskin ja jotka siten sulautuivat osaksi sitä kaikista masentavinta idealistivastakulttuurin edustajan tyyppiä, jonka degeneraatioennuste on sössöttäväksi perheenisäksi ja hengellisyyskäsitys linssikeiton ryystäminen ryijymaton alla. Nuori Sauri ei ollut vakituisissa töissä – Vihreiden johtotähti hänestä tuli vasta näistä harhailuista raportoimisen aikoihin, silloin '87 – ja piti absoluuttisen turhana tyhjäntoimittajana, joka ei ollut saanut vielä pelleiltyä edes hyväntahtoisia pelleilyitään mielenterveysavussa tai politiikan sympaattisemmissa siivissä, vakavamielisiä puheita elämänvalinnoistaan. Puheita kuunteleville saleille. Hän, niin hän julisti todella vedottomalla äänellä, asui mieluummin yhtä hönttien kaverien kanssa vaimoineen ja nuorine lapsineen, kuin normaalissa ydinperheessä, hän eli mieluummin vailla vakituista työtä, hän söi mieluummin ”kasvis- kuin lihapainoitteista” ravintoa. Vittu hurraa mitalin paikka. Jos tahotaan tehä pätkätöitä, ja asua yhteisössä – niin sehän on kiva sillon. Mitä varten antaa vasiten vittumainen kuva kun kaveri Sauli tolloilee ärsyttävä perkl...

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]