Paltamo

Hikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jos etsit tervavenettä, niin opettele hölmö kirjoittaamaan.
”Ei kaet siinä...”
~Takametsien mies
Paltamo
Paltamo vaakuna.jpg Paltamo sijainti.gif
vaakuna sijainti
www.tervavene.fi
Lääni Oulun lääni
Maakunta Kainuu
Seutukunta mannermainen
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1984
Kuntaliitokset Mistä vetoa, että Kajaani syö tämänkin ennen vuotta 2012?
Pinta-ala
- maa
1 139,10123 km²
{{{maapinta-ala}}} km²
Väkiluku
- väestötiheys
- väestönkasvu
- väestöennuste
- 0–15-v.
- 16–64-v.
- yli 64-v.
3998 
4,3 as/km² 
ei kasva % 
(1.1.2030)
6 %
26 %
23 %
Työttömyysaste 0 % (2009)
Kunnallisvero 19,75 kiinteistövero 0,7 % (12.4.1973)
Kunnanjohtaja Eino Leino
Kunnanvaltuusto
SMP, LVI, IFK, RKP, SSS
12 paikkaa
10

Paltamo (ruots. Paddamö (suom. rupikonnasaari), engl. Baltimore, lat. Ranainsulae) on Suomen kunta joka sijaitsee valtatie 22:n varrella, Kiehimäjoen suulla Oulujärven rannalla. Sen rajanaapureita ovat Kajaani, Puolanka, Sotkamo ja pari muuta pikkukylää. Paltamo tunnetaan parhaiten Eino Leinon synnyinpitäjänä. Asukkaita Paltamossa vipeltää hieman yli neljä tuhatta ja on näin ollen Suomen 239. väkirikkain kunta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Paltamo perustettiin vuonna 1963, jolloin Oulujärven usvaan eksyneet, Kajaaniin Oulusta, myyntireissulta palailevat nousuhumalastaan hilpeät tervakauppiaat kopsahtivat veneellään Kiehimäjoen suulla sijaitsevalle karikolle. Oulussa hyvän tervatilin tehneitä matkalaisia harmitti, kun he eivät päässeet tuhlaamaan rahojaan Kajaaniin tanssiravintola Marilyniin, joten he avasivat paikalle oman baarin, Villikissan[1], jonka ympärille kehittyi nykyinen Kiehimän kylä eli Paltamon kirkonkylä. Humalassa remuavan joukkion jäljiltä Paltamoon syntyi joukko nimensä puolesta testosteronin katkuisia kyliä, kuten Mieslahti ja Melalahti sekä Kivesjärvi. Vastavetona jo 350 vuotta aiemmin perustettu Paltamon seurakunta aloitti Paltamon raittiusseuran toiminnan edistääkseen alueen raittiutta ja siveyttä sekä vähentääkseen sukupuolielimistä johdettuja paikan nimiä.

1970-luvun loppuvuosina joukkoon tummaan liittyi vielä topparoikka, joka oli juuri viimeistellyt Kontiomäen ratapihan rakennustyöt. Samaan aikaan kirkonkylälle avattiin ensimmäinen kauppa, Siwa. Ketju laajeni pian myös Kontiomäelle. Viimeinen niitti nykyisen Paltamon kehityksen arkkuun lyötiin 1980-luvun lopun kasinotalouden vuosina, kun kylään avattiin Alkon myymälä ja Nesteen huoltoasema.

[muokkaa] 21. vuosisadan Paltamo

Kainuun kuntien joukossa Paltamo tekee merkillisen poikkeuksen; Paltamossa on hyvä asua ja elää. Tulotaso on hyvä ja kiitos mainetta niittäneen viestintälukion, koulutustaso poikkeuksellisen korkea.

[muokkaa] Elinkeinot ja talous

Kainuun kunnista taloudellisesti Paltamoa paremmin pyyhkii vain Sotkamolla, joille on siunaantunut sekä nikkeliä, että venäläisiä miljonäärejä. Hyvänä kakkosena tulee Paltamo vahvan sahateollisuutensa voimin. Sen lisäksi paltamolaisilla ei varsinaisesti olekkaan omia elinkeinoja, jollei sellaiseksi katsota pienimuotoista kuoreen[2] pyyntiä. Kyseistä kalaa ei Paltamon ulkopuolella käytetä edes minkin rehuna, saati ihmisravintona, joten pyyntitoiminta ei ole mitenkään taloudellisesti merkittävää touhua.

Elantonsa keskiverto paltamolainen tienaa siis vuorohommissa, jos ei oman kylän sahalla, niin sitten Kajaanissa. Asunnoista on Paltamossa ylitarjontaa[3], joten neliöhinta keikkuu 100€ molemmin puolin valtakunnan keskiarvon olessa noin 1900€/m2. Kun 150m2 omakotitalon saa 15000 eurolla, sahateollisuuden vuorolisistä jää kivasti taskunpohjalle. Tämä palkkojen ja elinkustannusten edullinen suhde näkyy hyvin mm. venesatamissa, joissa alle 40 jalkainen purjevene on harvinaisuus. Ainoana pilvenä paltamolaisen elintasoparatiisin taivaalla leijailee Venäjän asettamat puutullit, joiden takia raakapuun hinta on pompsahtanut uusiin sfääreihin. Toistaiseksi Paltamon talous on kuitenkin vahvoilla kantimilla ja monenkaan paltamolaisen ei tarvitse tyytyä vihreään AMEX:iin.

[muokkaa] Arbeit macht frei Työtä kaikille -hanke

Pitäjän keskiluokkainen, keski-ikäinen, keskiverto työssäkäyvä kansanosa on tympääntynyt kylän pieneen vähemmistöön, työttömiin, jotka loisivat ja ajelevat pillurallia muiden rahoilla. Kainuun Maakuntavaltuuston luvalla Paltamo päätti lopettaa työttömät työttömyyden vuoden 2009 aikana. Keinot ovat vielä epäselvät, mutta ainakin talouspakotteita tullaan käyttämään. Käytännössä siis Paltamon työttömät joutuvat tekemään jatkossa työtä työttömyyskorvauksen eteen.

[muokkaa] Matkailu ja palvelut

Paltamo tarjoaa matkailijalle laajan ja laadukkaan valikoiman palveluja, siitäkin huolimatta, että hyvin harva matkailija Paltamossa viitsii edes hidastaa vauhtia, saati pysähtyä. Eksotiikkaa elämäänsä hakevalle matkailijalle voidaan kuitenkin suositella ainakin seuraavia kohteita.

Varsinaisia nähtävyyksiä Paltamossa ei ole. Ainoa turisteja kiinnostava nähtävyys raivattiin pois 1990-luvun alussa, kun Meteli, seis kyltti poistettiin Metelinniemen risteyksestä.

[muokkaa] Viestintälukio

Maankuulu Paltamon lukio kuuluu filiaaliverkostoon, mitä se ikinä lieneekään. Paltamon lukio käyttää itsestään nimitystä viestintälukio, ja se painottaakin mediasivistykseen liittyviä asioita kaikessa opetuksessan. Tarkoituksena on siis kouluttaa kainuulaisjunteista lukutaitoisia kansalaisia, jotka osaavat myös tarvittaessa puhua selkeästi artikuloiden ja kuuluvalla äänellä[4].

[muokkaa] Kylät ja taajamat

[muokkaa] Kuuluisat paltamolaiset

[muokkaa] Viitteet

  1. Iisalmen vastaava on siis halpa kopio.
  2. tuorekurkun hajuinen, pieni, salakkaa muistuttava särkikala
  3. Ensimmäisenä Suomessa Paltamo tarjosi palokunnalleen autenttisen harjoitustilanteen polttamalla kokonaisen rivitalon Kontiomäessä
  4. Tarpeellista, jos haluaa tulla ymmärretyksi sahan metelissä
  5. Helsingin ja Turun lisäksi
  6. http://www.makkara.info/aks_971.html
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut