Palau

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Euroflag.gif
Tämä sivu on saanut EU:n rahoitusta, joten sen muokkaamiseen ovat oikeutettuja vain EU:n virkamiehet (eivät kuitenkaan tämänkin pelleilyn kustantavat veronmaksajat)
Mostly Serene Thalassocracy of Palau
Palaun peilityyni saaritasavalta
Palau.svg
lippu
-
vaakuna
Keskellä peilityyntä merta
Valtiomuoto epätasavalta
Presidentti Johnson Toribiong
Pääkaupunki Ngerulmud
Muita kaupunkeja pinta-ala loppui kesken yritettäessä suunnitella pääkaupungin lisäksi muita kaupunkeja
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
459 km² (sijalla 197)
pinta-ala loppui kesken sisävesien yrittäessä mahtua valtion rajojen sisäpuolelle
Väkiluku
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
pinta-ala loppui kesken yritettäessä mahduttaa kansalaiset valtioon
ks. edellinen / km²
ks. väkiluku %
Viralliset kielet englanti, japani, palau, päläy, plaa, päläpälä, pölö
Pääuskonnot usko ristiin
Valuutta Jenkkitaala (valuuttatunnus USD)
Elinkeinorakenne maatalous 6,2 %,
palvelut 81,8 %,
teollisuus 18 % BKT:sta
Itsenäisyys
Vapautui maallisen mammonan kahleista
 
1994
- Kansallissankari
- Kansallisurheilulaji
ks. edelleen väkiluku
maratonuinti saarelta toiselle
Kansainvälinen
suuntanumero
+680
Motto Päässä sateenkaaren aarre odottaa, sitä kun vain ei noudetuksi saa
Kansallislaulu Belau loba klisiich er a kelulul

Palau (alkuasukaskielillä Belau) on pieni kahdeksalle saarelle hajautettu ja niiltä päin hallittu saarivaltio tyynellä merellä. Se on niin pieni, ettei sinne edes mahdu kunnon kansalaisia. Ainoat ihmiset, jotka sinne mahtuvat, ovat maan presidentti sekä muutamat analfabeetikot. Sijainnistaan huolimatta se on pyrkinyt Euroopan Unioniin lippunsa värien takia, kuten Ukrainakin.

Historia

Palau on melko todennäköisesti ehditty asuttaa jo 2500 vuotta ennen kuin Jeesus ehti manata sen Helvettiin, vaikkei tästä tosin ole kovinkaan varmaa tietoa, sillä ihkaensimmäiset Palauta käsittelevät asiakirjat olivat jo aikojen alussa täynnä karmeita krjotus vrheita. Tuohon aikaan tavallisimpia maassa asuvia siirtolaisia olivat muun muassa filippiiniläiset, indonesialaiset, uusguinealaisetlaiset sekä polynesialaiset. 1500-luvun puolivälin paikkeilla ensimmäinen eurooppalainen astui jalallaan kyseiselle alueelle ja toi mukanaan länsimaisen epidemian nimeltään kristinuskon ja lisäksi myös espanjalaiset ruokalajit. 1600-luvun lopulla Espanja omi Palaun saaret itselleen muilta eurooppalaisilta kansoilta, mutta myikin ne Saksalle 1800-luvun lopulla hyvään hintaan.

Katso myös

Vaticanearth.jpg Tämä valtiota käsittelevä artikkeli on tynkä, varaton ja riidanhaluinen.
Voit auttaa Hikipediaa toteuttamalla taktisesti sijoitetun fission sen alueella.