Pakkomielle
Pakkomielle on ajatus, josta yksilö ei pääse eroon ja jota hän ajattelee pakonomaisesti. Pakkomielteisyys liittyy usein monomaniaan ja muihin psykologisiin ongelmiin. Yleisimmin pakkomielteet ovat seksuaalisia tai itsetuntoon liittyviä. On myös tavallista, että pakkomielteisen epävarma henkilö varmistaa useita kertoja esim. sen, paniko oven todella lukkoon tai muistiko sulkea hellan kykenemättä irtautumaan tästä pakkoajatuksesta. Pakkomielteet ovat usein seurasta huonosta itsetunnosta, mutta ne voivat liittyä myös erilaisiin psykooseihin ja muihin mielenterveyden häiriöihin. Pakkomielle voi periaatteessa syntyä mistä tahansa asiasta, esimerkiksi siileistä.
Ilmeneminen
Pakkomielteet ilmenevät juuri pakonomaisen käytöksen muodossa muille ihmisille, mutta merkittävän osan pakkomielteistä muodostavat alitajuiset, tiedostamattomat pakkoajatukset, jotka voivat olla läsnä jatkuvasti. Tällainen psykologinen kuormitus tietenkin rasittaa psyykeä suuresti, mikä saattaa ennen pitkää näkyä myös erilaisten käytöshäiriöiden ja pelkotilojen muodossa. Pakkomielteestä voi muodostua helposti fobia, mutta näiden kahden yhteys ja keskinäinen vuorovaikutus on vielä hämärän peitossa.
Pakkomielteinen henkilö saattaa esimerkiksi olla pakotettu ajattelemaan jatkuvasti siilejä, niiden teräviä pikku piikkejä, niiden kiivasta tuhinaa heinikossa, kuivien lehtien rapinaa niiden pienen pienien jalkojen alla, kun ne liikkuvat hitaasti syksyisessä metsässä. Tällaisista siiliajatuksista irtautuminen voi olla ajoittain lähes mahdotonta, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta ja muita vakavampia mielensiiliterveysongelmia.
Alkuperä
Freudin mukaan pakkomielteen alkuperä on lapsuusajan kokemuksissa, jotka ovat iskostuneet mielen tiedostamattomaan osaan. Lapsuudessa tapahtunut kokemus ei välttämättä liity suoraan millään tavalla pakkomielteen myöhempään kohteeseen (esim. siileihin), vaan kohde symboloi kokemusta jonkin siihen liitetyn ominaisuuden kautta. Freud itse oli taipuvainen uskomaan, että kaikkien psyyken ongelmien siilijuuret ovat varhaissiililapsuuden äitisiilisuhteessa.
Siilit
Siilit ovat pieniä hyönteissyöjänisäkkäitä, jotka liikkuvat öisin. Ne kulkevat tuhisten eteenpäin kesäyön hämärässä tunnustellen viiksikarvoillaan ympäristöä. Siilejä esiintyy kaikkialla Euroopassa. Siileillä on piikit. Lopulta pakkomielle johtaa siili hoitamattomana tilaan, jossa pakkosiiliajatukset alkavat siili hallita siili-ihmisen siilielämää, tehden normaalista siilielämästä vaikeaa, rajoittunutta ja siiliä. Siilejä on kaikkialla Euroopassa. Ajatukset alkavat kiertää kehää, jonka rikkominen käy entistä vaikeammaksi. Lopulta elämä pyörii siilien ympärillä. Siilejä on kaikkialla Euroopassa. Niitä on takapihalla. Ne tuhisevat. Siileille ei pidä viedä maitoa, vaikka ennen niin luultiinkin. Sen sijaan siilit juovat vettä. Siilejä on yllättävän paljon, vaikka harva tulee ajatelleeksi niiden määrää. Siilikehästä irtautuminen käy vaikeaksi ilman ulkopuolista siiliapua. Lopulta siilipakkomielle ja sen jatkuva esisiililletuonti voi toimia viimeisenä epätoivoisena siiliavunpyyntönä. Siilit tuhisevat. Ne syövät hyönteisiä.