Ohjusvene Hamina

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ohjusvene Hamina on Hamina-luokan ohjusveneiden prototyyppi, joka kuuluu Suomenlahden meripuolustusalueen 7. Ohjuslaivueeseen. Ohjusvene Hamina tilattiin vuonna 1996. Alus palveli prototyyppivaiheessa tunnuksella 74, mutta nykyään tunnuksella 80. Luokan muut alukset ovat Hanko, Tornio ja Pori.

Rakenne[muokkaa]

Haminan vesisuihkupropulsoreita käyttämällä kyetään syväyksen pienentämisen lisäksi välttämään vihollisen merimiinat sekä hallitsemaan ilmatilaa lyhytaikaisesti.

Haminan runko on alumiinia, mutta yläpuoliset kansirakenteet ovat hiilikuitua. Aluksessa ei ole potkureita, vaan ne on korvattu vesisuihkupropulsiolla. Vesisuihkupropulsiota käytettiin ensimmäisen kerran Rauma-luokan ohjusveneissä. Tekniikan hyötyjä ovat muun muassa nopeus, ketteryys ja pieni syväys. Lisäksi alus hyödyntää häiveominaisuutta, joka pienentää tutkanäkyvyyttä. Tällainen ominaisuus on saatu kun ollaan muokattu aluksen muotoja ja valittu sopivia materiaaleja. Tämän lisäksi Haminassa hyödynnetään ainoana maailmassa OHR, eli optista harhautustekniikkaa. Tekniikan ansiosta Haminaa katsoessa mistä tahansa suunnasta, projektoi Hamina maisemaa Haminan takaa katsojaan nähden, muovaten sen kokonaiskuvaan sopivaksi. Näin Hamina -luokan ohjusvenettä on erittäin vaikeaa erottaa edes läheltä paljain silmin. Moottoreiden lämpöä varastoidaan ja muutetaan sähköenergiaksi. Näin vihollinen ei kykene havaitsemaan Haminaa mitenkään. Voimanlähteenä Hamina käyttää fuusioreaktoria. Fuusion säteilemät protonit ja neutronit varastoidaan Haminan atomitykkiin käytettäväksi tarpeen tullen. Haminan normaali nopeus täysvarustuksessa on 50 solmua, mutta peräkonsolin kanssa n. 20 solmua.

Aseistus[muokkaa]

Alus on kokoonsa nähden maailman voimakkain taistelualus. Aluksen pääaseistuksena merimaaleja vastaan käytetään 16 suomalaisvalmisteista MTO200-meritorjuntaohjusta, joiden kantama on 200km. Lisäksi aseistuksena on 16 kotimaista ilmatorjuntaohjus ATLASta, joiden kantama on 200km. 57mm yleistykki ja 2kpl 20mm pikatykkiä sekä puolustuslaser kuuluvat kansiaseistukseen ja ne sulautuvat kansirakenteisiin silloin kun niitä ei tarvita. Sukellusveneiden torjuntaa käytetään syvyyspommeja, 4kpl sukellusveneen torjuntaan käytettäviä torpedoja, 4kpl sukellusveneen torjuntaohjuksia, sekä erillisiä, miehittämättömiä sukellusveneen tuhoajia. Sodanajan tehtävissä Haminaan voidaan lisäksi asentaa 32 risteilyohjusta, joiden kantama on 2500km. Risteilyohjukset on suunniteltu bioaseen levitykseen. Haminan erikoisaseistukseen kuuluu lisäksi ääniase, sekä voimakas teslankäämi AJATUS maapallon magneettikenttien muokkaukseen. AJATUS on HAARPia (Yhdysvaltalainen) vastaava, mutta moninverroin tehokkaampi. Näiden lisäksi Haminassa on atomitykki, joka käyttää fuusioreaktorin säteilemiä ja talteenkerättyjä protoneita ja neutroneita.

Haminaan on myös kehitetty erillinen peräkonsoli, johon mahtuu 96 risteilyohjusta. Hamina voi vetää perässään tällaista vaikeasti havaittavaa konsolia jopa 20 solmun nopeudella täysvarustuksessa.

Sensorit[muokkaa]

Haminassa on erittäin edistyksellinen sensorijärjestelmä VÄRE, joka kykenee mittaamaan erittäin tarkasti maan sekä ilman värähtelyä. Testien mukaan Haminan tietokone kykeni laskemaan Indonesian ilmatilassa lentäneen matkustajakoneen sijainnin 3m tarkkuudella ja Taiwanin vuoristossa ajaneen auton 2m tarkkuudella. Uuden sensorijärjestelmän ansiosta Hamina -luokan ohjusvene ei tarvitse satelliittipaikanninjärjestelmiä.

Viestijärjestelmä[muokkaa]

VÄREen ansiosta Hamina -luokan ohjusveneet voivat kommunikoida värähtelyyn perustuvalla salakoodistolla, jonka purkamiseen/lähettämiseen käytetään Helsingin Yliopiston kehittämää PORAÄLY -tietokonetta.