Ohjelmointi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tietokoneohjelmoinnin isyys selvitettiin vuonna 1969 – ja se lankesi Aristoteleelle.

Ohjelmointi on taiteenlaji, jossa pyritään pienemmistä yksiköistä muodostamaan monimutkaisia lausekkeita. Se on suoraa sukua maalaustaiteelle, koska maalauksessakin luodaan monimutkaisia kuvioita tekemällä yksinkertaisia vetoja siveltimellä.

Historia[muokkaa]

Ohjelmoinnin esihistoria[muokkaa]

Vuonna 1969 Yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä John W. Backus väitti olleensa ensimmäinen korkean tason ohjelmointikielen kehittäjä. Arkeologit kuitenkin alkoivat epäilemään Backuksen puheita ja päättivät käydä tekemässä kaivauksia antiikin Kreikassa. Käännettyään nurin yli 5000 neliökilometriä maata, he löysivät antiikkisia kivimuodostelmia ja ojia, joiden todettiin kuuluneen itse Aristoteleelle. Samalta alueelta löytyi myös muinainen kivilaatta, joka oli Aristoteleen ensimmäinen ohjelmointia koskeva teos.

Löydös kuohutti koko maailmaa ja suuri joukko tietokoneista kiinnostuneita hippejä alkoi tekemään marsseja Kreikkaan, jossa he julistivat, että maan päälle saadaan rauhaa ja rakkautta koodaamalla ohjelmia.

FORTRANin kehittänyt John W. Backus oli tiedosta helpottunut, sillä niin suuren aatteen isyys kuin ohjelmointi, olisi saattanut aiheuttaa hänelle vielä miljoonien dollarien elatusmaksut kaikille maailman virastoille, koska ohjelmoinnin äiti, Backuksen tietokone oli kadonnut salaperäisesti maailmalle.

Kun tutkimustulokset vahvistettiin vuonna 1970, todettiin Aristoteleen kantaneen yhteensä yli 500 000 kiveä ja kaivaneen yli 10 000 kilometriä ojia tehdessään maailman ensimmäiset tietokoneohjelmat. Hän oli onnistunut tekemään ohjelmia, joissa käytetään nykyaikana kaikkien tuntemia IF-ELSE-ehtolauseita. Suurimmassa ohjelmassaan hän oli todistanut premissinsä ja pienemmät ohjelmat esittivät hänen logiikkansa neroutta. Aristoteles oli suorittanut ohjelmansa ajamalla vettä tekemiinsä ojiin.

Ohjelmointi 1600-luvulla[muokkaa]

Blaise Pascal ja Gottfried Leibniz kehittivät 1600-luvulla mekaanisia laskukoneita, joilla kyettiin laskemaan yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Näissä koneissa oli hammasrattaita ja keppejä, joilla kyettiin lähinnä jäljittelemään Aristoteleen hienoja loogisia operaatioita. Nykyaikaiset tiedemiehet nauravat näille vempaimille, koska tänä päivänä ne kelpaavat lähinnä vain maanviljelijöiden käyttöön traktoreiden moottoreina. Mikäli Aristoteles saisi tietää Pascalin ja Leibnizin tohelluksista, hän varmasti repeäisi nauruun haudassaan. Tämän vuoksi Pascal ja Leibniz ovat julistettu pelkiksi jäljittelijöiksi, jotka eivät ymmärtäneet ohjelmoinnin päälle tuon taivaallista.

Ohjelmointi 1900-luvun alussa[muokkaa]

Ford-merkkiset hevoskärryt olivat maailman ensimmäisiä ohjelmistotuotteita.

Amerikkalainen hevoskärryjen valmistaja Henry Ford valmisti aluksi hevoskärrynsä yhden miehen voimalla. Hänellä oli tehdas, jossa yksi alipalkattu musta mies kokosi käsin 18-tuntisina työpäivinään parhaimmillaan 20 ruosteista Ford-merkkistä hevoskärryä. Fordia suorastaan sapetti se, että kärryillä oli suuri kysyntä ja hän joutui maksamaan vain kahtakymmentä kärryä kohti peräti yhden sentin vuosipalkkaa. Sehän oli suurta tuhlausta.

Ford oli surkea koulussa ja hän ei osannut kunnolla lukea saatikka laskea. Hän inhosi yli kaiken filosofiaa, mutta siitä huolimatta hän oivalsi lopulta erään asian:

”Mikään työ ei ole liian hidas toteuttaa, mikäli sen jakaa usean orjan ahkeran työntekijän kesken.”
~Henry Ford

Fordin lause pseudokielellä esitettynä on näin ollen:

  IF(ONE SLAVE)
     NOT ENOUGH HORSEWAGONS
  IF(MANY SLAVES)
     ENOUGH HORSEWAGONS AND MORE MONEY!

Ford oli keksinyt kaksi uutta keksintöä: bitit ja moniajon. Hän rakensi tehtaan, jossa oli neljä tuotantoyksikköä (Lue: prosessoria) ja niiden sisällä pyöritettiin neljää mustaa orjaa (Lue: bittiä). Nyt Ford kykeni tuottamaan 320 kärryä päivässä ja joutui maksamaan palkkoja vain 16 senttiä vuodessa. Ford sai kiittää sitä, että syntyi ennen toista maailmansotaa, sillä muutoin hänen toimintaansa oltaisiin saatettu pitää epäeettisenä.

Ohjelmointi 1940-luvulla[muokkaa]

Amerikkalainen nainen operoimassa ihmeellisen nerokasta jenkkien sotatietokonetta.

Kun amerikkalaiset sotilaat taistelivat sodassa saksalaisia ja japanilaisia vastaan, heillä oli käytössään uusi keksintö: tietokone. Se painoi 10 000 kiloa ja Sinne syötettiin 100 metriä pitkä ohjelmakoodia sisältänyt pahvirulla, joka laski (Lue: arpoi) yhdessä tunnissa yhden asteluvun, jonne yksi sotilas milloinkin laukaisi yhden kerran pistoolillaan. Amerikkalaisten sotilaiden mielestä keksintö oli nerokas ja sen avulla onnistuttiin ampumaan koko sodan aikana kaksi sala-ampujaa, joihin yksikään Amerikkalainen sala-ampuja ei olisi muuten osunut. Vertailun vuoksi sanottakoon, että tavalliset joukot kykenivät tappamaan vain 1 000 sotilasta tunnissa, joiden sijainti tiedettiin tarkasti. Se oli edistystä.

Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien pudottamisen jälkeen eräät upseerit olivat keskustelleet kahvipöydässä, että uuden tietokoneensa avulla he olisivat voittaneet sodan jo ennen Hitlerin syntymää.

Ohjelmoinnin kulta-aika (1957 - 2007)[muokkaa]

Vuonna 1957 John W. Backus julkaisi FORTRANin (Lue: FORbitten TRANSistors), jota pidetään maailman ensimmäisenä korkean asteen ohjelmointikielenä. Sen tarkoituksena on manipuloida sähkövirtaa siten, että se ohittaa tietyt transistorit tietyllä ajan hetkellä, jolloin syntyy illuusio ehtolauseesta. Backus ei tajunnut ehtolauseiden merkitystä suoraan, joten hän tavallaan kuvitteli niiden toiminnan päinvastoin kuin ne tavallisesti ymmärretään. FORTRANissa sähkövirran liikettä manipuloidaan ihmisen ymmärtämillä sanoilla, kuten "GO", "STOP" ja "SKIP". Siitä nimitys "korkeatasoinen". Jälleen kerran olisi Aristoteles nauranut itsensä kipeäksi haudassaan.

Vuonna 1964 kehitettiin BASIC, josta tuli 1980-luvulla Microsoftin ansiosta huippusuosittu ohjelmointikieli. Kaikki maailman professorit ovat sitä mieltä, että kaikki ohjelmat tulisi koodata juuri BASICillä, koska se on erittäin tehokas kieli ja sen tehokkaan hyödyntämisen avulla voidaan käyttää tietokoneen prosessoria hyvänä autotallin lämmittimenä. Valitettavasti yhä useampi amatööri on valinnut huonomman C-kielen, koska eräs tietotekniikan alan guru nimeltään Paul McCartney kehottaa kaikkia tekemään niin.

Paul McCartney otti elämäntehtäväkseen julistaa surkean C-kielen hyvyyttä ympäri maailman.
”Write in C, Write in C, Write in C, yeah, Write in C. BASIC's not the answer. Write in C.”
~Paul McCartney[1]

Dennis Ritchie loi C-kielen 1970-luvun alussa. C-kielestä tuli lopulta huippusuosittu, vaikka se on erittäin vaikea oppia ja se on käytännössä kokonaan pelkkää spaghettikoodia, jossa on enemmän bugeja kuin villakoiran turkissa. Maailman helppokäyttöisin ja ihmisläheisin käyttöjärjestelmä, Microsoft Windows on koodattu kokonaan C-kielellä ja tämän ihmeen saivat aikaan Microsoftin huippuosaajat, jotka keksivät debuggerin, eli kamman, jolla saadaan riisuttua suurin osa bugeista pois. Tästä on osoituksena suuri taidonnäyte, joka tunnetaan nimellä Windows Vista. Tämä nerokas käyttöjärjestelmä, jolle Leonardo da Vincikin olisi kateellinen, kuormittaa tietokonetta vähemmän kuin mikään muu käyttöjärjestelmä – ja jolla on jopa enemmän tyytyväisiä käyttäjiä kuin Trabandin valmistamilla ylikehutuilla kiljukärryillä.

Ohjelmoinnin tulevaisuus[muokkaa]

Vuonna 2009 Google on julistanut kehittävänsä uuden ohjelmointikielen, jonka nimeksi tulee Go.[2] Heidän tavoitteenaan on luoda niin hidas ja buginen ohjelmointikieli, jota on mahdotonta debugata. Kieli tullaan ottamaan käyttöön päiväkodeissa, jotta lapset saisivat kerrankin jotain rakentavaa puuhasteltavaa.

Triviaa[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]