Ohje:Oikeinkirjoitus

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

ohjeOikein   kirjotuksesta

Sinun olisi muokatessasi pidettävä mielessäsi joitain oikeinkirjoitussääntöjä, jotta antaisit paremman kuvan Hikipediasta sitä satunnaisesti lukeville elitistikusip- hömsivistyneille kulttuuri-ihmisille ja estäisit ”Hikipedia on 10-vuotiaitten lapsellisten tyhmien pentujen paska paikka” -väitettä muodostumasta kansalliseksi mielipiteeksi.

Jotkin asiat tässä ohjeessa menevät aika pitkälle kieliopin saloihin, joten riittää kun yrität noudattaa kaikkein yleisimpiä sääntöjä ja kirjoitat ymmärrettävämmin kuin tämä joukkoviestimistä tarpeeksi tuttu Miksi pelastaa vähemmistö, joka lähtökohtaisesti oli ja on edelleen heillekin "eksoottisia" matuja muslimimaista joissa tiedetään että heidät tapettaisiin koska Sateenkaari-väkeä ei suvaita siellä -osasto. Muista myös, että jokainen tekee virheitä. Myös tämän artikkelin kirjottajat ovat tehneet virheitä.

Jos haluat ilmoittaa jollekulle siitä, että hänen täytyisi kiinnittää enemmän huomiota oikeinkirjoitukseen, voit laittaa hänen keskustelusivulleen mallineen. Vaihtoehdot ovat {{kielioppivaroitus}} (kärkevä vaihtoehto), {{kieli solmussa}} (selkeä vaihtoehto) sekä {{oikeinkirjoitus}} (hieno vaihtoehto).

Ohjetta selatessa kannattaa käyttää Ctrl+F-yhdistelmää ja hakea hakusanalla, jotta välttyy liialta selaamiselta. Siis mikäli ohjetta käyttää käsikirjana. On myös suositeltavaa lukea koko ohje läpi ainakin kerran. Sanaliittojen esimerkkiosuutta ei ole pakko lukea.

Yhdys     sanoja ja sana-    -liittoja

  • Seuraavat ilmaisut ovat sanaliittoja, jotka kirjoitetaan erikseen:

aika lailla
aina kun
aivan kuin
ajan mittaan
ajan tasalla
alla mainittu
alla päin ’alakuloinen, pahoilla mielin’
alun alkaen
alun perin
alun pitäen
ani harvoin
arvossa pidetty
avoin lähdekoodi
edellä mainittu
edellä oleva
edeltä käsin
ehdoin tahdoin
ennen aikaan
ennen kaikkea
ennen kuin
ennen muinoin
ennen pitkää
ennen vanhaan
ensi kädessä
ensi sijassa
ensi vuonna
eri lailla
eri tavalla
esiin tullut
heikun keikun
heti kun
hissun kissun
huiskin haiskin
hujan hajan
huomioon ottaen
hädin tuskin
hällä väliä
ikään kuin
itse kukin
itsestään selvä
iän kaiken
jonkin verran
juurta jaksaen
juurta jaksain
kahden kesken
kaiken aikaa
kaiken kaikkiaan
kaikin puolin
kautta rantain
kerta kaikkiaan
kiikun kaakun
kipin kapin
koko ajan
koko lailla
käden käänteessä
loppujen lopuksi
lukuun ottamatta
läsnä ollessa
mielin kielin
mielin määrin
minkä takia
minkä tähden
minkä vuoksi
miten päin
mukaan luettuna
mukaan lukien
mukkelis makkelis
mullin mallin
muun muassa
niin ikään
niin kuin
niin päin
niin sanotusti
nipin napin
nippa nappa
niukin naukin
noin päin
nurin päin
oikein päin
paikka paikoin
perin juurin
perin pohjin
päällisin puolin
päätä pahkaa
ristiin rastiin
saman tien
saman verran
sen sijaan
sen takia
sen tähden
sen verran
sen vuoksi
sikin sokin
sillä lailla
sillä tapaa
sillä tavoin
sillä välin
silmällä pitäen
sitä vastoin
suin päin
suuna päänä
suoraa päätä
suurin piirtein
tavan takaa
totta kai
tuiki tavallinen
tämän sijaan
töin tuskin
varta vasten
viime kädessä
vinksin vonksin
vuoron perään
vähän väliä
väärin päin
yhtä aikaa
yhtä kaikki
yhtä kuin
yhtä lailla
yhtä mittaa
yhtä päätä
yksin tein
ylen määrin
yllin kyllin
yltä päältä

  • Seuraavat ilmaisut ovat yhdyssanoja, joten ne kirjoitetaan yhteen:

lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas

  • kaikki ilmaisut, joiden osina on sellaisia sanoja, jotka eivät yksikseen toimisi ollenkaan, ovat yhdyssanoja, jotka kirjoitetaan yhteen pötköön ilman yhdysmerkkiä tai sanavälejä: naisihminen, pappismies
  • Yhdyssanoissa, joiden jotkut osat ovat erisnimiä, erota erisnimi muista yhdyssanan osista normaalilla yhdysmerkillä, joka löytyy näppäimistöstä pisteen/kaksoispisteen oikealta puolelta. Kirjoita kaikki yhdyssanan erisnimiosat isolla alkukirjaimella: Aku-setä, tynkä-Teräsbetoni-artikkeli.
  • Käytä yhdysmerkkiä erottamaan toisistaan yhdyssanan sellaiset osat, jotka ovat rinnasteisia eli "yhtä tärkeitä": vanilja-mansikka (siis koska vanilja ei ole vain määrite tarkentamaan mansikan käsitettä).
  • Käytä yhdysmerkkiä silloin, kun joku yhdyssanan osa on kirjain- tai numeroyhdistelmä: B-rappu, 2534-vuotias. Huomaa kuitenkin: 2534 vuotta tulee erikseen ja ilman väliviivaa. Älä siis kirjoita 50-vuotta tai 123-senttiä.
  • Käytä yhdysviivaa myös erottamaan kielenaines muusta sanasta: laulaa-verbi, fis-molli, piip-ääni
  • Käytä yhdysmerkkiä myös silloin, kun yhdyssanan osan viimeinen kirjain on vokaali ja sama kuin seuraavan osan ensimmäinen kirjain: linja-auto, meri-ilma.
  • Yhdysviivaa käytetään selvyyden vuoksi, kun yhdyssanan alkuosa on ei, esimerkiksi ei-toivottu.
  • Voit käyttää yhdysmerkkiä erottamaan sivistyssana muista yhdyssanan osista: vajrayanan-buddhalaisuus. Jotkut sivistyssanat ovat vakiintuneet niin pysyvästi, ettei niitä eroteta: sitaattikokoelma.
  • Jos haluat rikkoa kielioppisääntöjä ja laittaa lainausmerkkeihin yhden yhdyssanan osan (se ei ole hirveän vakava rike ja saattaa olla edellytys huumorille), erota osat yhdysviivalla toisistaan: "ammatti"-korkeakoulu.
  • Kun sanaliitto on yhdyssanan osa, se erotetaan muista osista sanavälillä ja yhdysmerkillä. Yhdysmerkki tulee sanaliittoon kiinni, siis ei Mitä vittua-artikkelit, vaan Mitä vittua -artikkelit. Muita esimerkkejä: King Crimson -kappale, Pohjois- Sri Lanka, niin kuin -sana.

Pilkun, nus- viilaamista, kuntoon

  • Käytä pilkkua erottamaan adjektiivit, jotka ovat yhtä merkittävässä asemassa:
Ostin uuden, hienon mopon.
  • Käytä pilkkua myös erottamaan kaksi päälausetta toisistaan, jos niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä:
Isä meni kauppaan, ja äiti hymisi itsekseen. (isä ja äiti ovat eri tekijöitä)
  • Erota pilkulla epäsuora kysymys (äläkä käytä kysymysmerkkiä):
Minulta kysyttiin, suostunko pornonäyttelijäksi.
  • Sivulause erotetaan pilkulla päälauseesta. Sivulause alkaa alistuskonjunktioilla (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes): hukuttauduin, jotta elämä loppuisi, tiesin, että olen mennyttä ankkaa. Se voi myös alkaa relatiivipronominilla (joka ja mikä): sinä, jota olen aina vihannut, halveksinut ja pelännyt, sinulle, jota en vielä tunne, koetan laulun kirjoittaa tai Lauri meni mummon luokse, mikä oli Petran mielestä aivan luonnottoman hauskaa. Jos päälauseen keskellä on sivulause, laitetaan pilkku myös sivulauseen jälkeen: ”Äitini, joka on tyhmä, söi eilen villisikaa.
  • Lauseenvastikkeita ei eroteta pilkulla muusta lauseesta. Se on erittäin ärsyttävää. Ei siis näin:
Monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen, Pekka pääsi lopulta taas onnellisesti vaimonsa luokse.

Tämä sen sijaan on oikein:

Monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen Pekka pääsi lopulta taas onnellisesti vaimonsa luokse.
  • Pilkkua ei myöskään todellakaan tungeta sille sopimattomiin paikkoihin, esimerkiksi lauseen alkuun. Se on hyvin rumaa ja typerän näköistä. Älä siis tee näin:
Minä, sen sijaan olen moraalirelativisti.
  • Kun luettelet asioita, muista pilkut: hän on syönyt paljon kasveja, eläimiä, kiviä, auringonvaloa ja itseään. Älä laita pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa.
  • Pilkkua ei tosin käytetä sekä–että-rakenteessa, sillä sekä sekä että että ovat samassa lauseessa.
    • Tee näin: Jorma osti kirpputorilta sekä kioskin että veneen.
    • Ei näin: Jorma osti kirpputorilta sekä kioskin, että veneen.
  • pilkun jälkeen tulee aina sanaväli (jotkut eivät tosin yksinkertaisesti osaa tätä)

iSOT KIRJAIMET jA ErisNimet

  • Erisnimet isolla alkukirjaimella. Monesta sanasta koostuvista sanaliittoerisnimistä kirjoita vain ensimmäinen sana isolla:
Playstation-pelikone

eikä esimerkiksi näin:
Playstation-Pelikone

Poikkeuksena tästä yhdistelmät, joissa esiintyy sekä maa-alue että ilmansuunta: Pohjois-Italia, jolloin sekä ilmansuunta että maa-alue tulevat isolla. Sivuhuomautuksena mainittakoon tämä ihana esimerkki sääntöjen vaikeudesta: Pohjois- Bosnia ja Hertsegovina.
  • Vieraisperäiset otsikot ja teosten nimet voidaan kirjoittaa siten, että nimien jokainen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: Shine On You Crazy Diamond, mutta suomenkieleen tämä ei missään nimessä kuulu: Marian ilmestys. Poikkeuksia totta kai ovat varsinaiset erisnimet erisnimien sisällä, esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla.
  • erisnimistä johdetut sanat kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella: raamatullinen, jeesustella, darwinismi, nightwishmainen, hikipedisti, wikipediamainen
  • erisnimet, joita käytetään yleisniminä asioiden luonnetta kuvaten, kirjoitetaan pienellä: wiki
  • virke alkaa isolla kirjaimella
  • virke päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin ja joissakin tapauksissa kolmeen pisteeseen
  • lause ei ole sama asia kuin virke
  • suomen kielessä otsikon ensimmäinen kirjain isolla, muut pienellä
  • Jotkin erisnimet vaatisivat ensimmäiseksi kirjaimekseen pienen alkukirjaimen (esim. iPod, nike), jolloin olisi viisasta kirjoittaa ne siten. Tällaiset (yleensä ulkomaalaiset) kielenoikut tulisi sijoittaa virkkeessä jotenkin niin, että ne eivät sekoita virkkeen muita kielioppisääntöjä.
  • maiden nimissä ja muissa selkeissä erisnimissä kirjoita aina yhdyssanan ensimmäinen osa isolla alkukirjaimella: Pohjois-Karjala
  • Kirjoita päivien, kuukausien, ajanjaksojen, juhlien ja – erisnimellisestä luonteestaan huolimatta – jopa sotien nimet pienellä alkukirjaimella. Poikkeuksena esimerkiksi Lapin sota, jossa on erisnimi mukana.
  • Kirjoita suomen kieli pienellä alkukirjaimella, koska se on vakiintunut sanaliitto, joka johdettaessa muuttuu yhdyssanaksi: suomenkielinen. Talonpoika on sen sijaan vakiintunut yhdyssanaksi.
  • Internet voidaan kirjoittaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella. Isolla kirjoittaessa se on erisnimi, joten yhdysmerkkiä käytetään, kun se on yhdyssanan osana: Internet-sivusto, Säädin Internet-asetukseni mukaviksi. Kun käytetään pientä alkukirjainta, yhdysmerkkiä ei yleensä käytetä sanan ollessa yhdyssanan osa: internetsivusto. Luettavuuden helpottamiseksi niin voi joskus tehdä: Säädin internet-asetukseni mukaviksi.

Sekalaista

  • kaksoispisteen jälkeen tulee sanaväli
  • muista sanavälit käyttäessäsi ajatusviivaa: Pekka meni kouluun – ihan hyvä valinta, ei Pekka meni kouluun–ihan hyvä valinta, kuten enklannin kielessä on tapana tehdä
  • Älä käytä sanaa myöskin, vaan myös-sanaa tai päätettä -kin. ("Myös minulla oli kassi", tai "Minullakin oli kassi.") Huomaathan kuitenkin, että tätä ei tule sekoittaa sanan myöskään kanssa, joka on kuin onkin ihan kirjakielellistä suomea.
  • Suomen kielen perussanajärjestys on suora. (Tekijä - tehtävä asia - mahdollinen tekemisen kohde, hienommin: subjekti - predikaatti - objekti.) Tyylikeinona on joskus jopa suositeltavaa poiketa järjestyksestä, mutta säännöt täytyy tuntea, jotta lauseissa pysyy oikea merkitys.
  • Älä sano:
Oleppa hiljaa!
Anna minullekkin!
Ei minullekkaan annettu rahaa.

Sano näin:

Olepa hiljaa!
Anna minullekin!
Minullekaan ei annettu rahaa.
  • muista myös: hänen koiransa, minun autoni, meidän isämme jne.
  • niin kuin kirjoitetaan erikseen
  • koittaa-verbiä käytetään merkityksessä ”aamu koitti”, yrittämistä kuvaava verbi on koettaa
  • kuullostaa on väärä muoto, kuulostaa oikea
  • enään on väärä muoto, enää oikea
  • kielten, kansallisuuksien tms. nimet pienellä kirjaimella (”olen virolainen”), vain maan nimi isolla
  • niimpä on väärä muoto, niinpä oikea
  • älä sano pistämpä, sano pistänpä (tämä pätee kaikkien verbien kohdalla)
  • Tämä on väärin:
Kunpi on parempi?

Tämä taas oikein:

Kumpi on parempi?
  • Älä missään nimessä tee typerän näköisiä toisissaan ilman päättövälimerkkejä kiinni olevia lauseita, kuten tällaisia:
    Pekka syntyi aikaisin aamulla eräänä syyskuisena päivänä heti hän oli outo lapsi.
  • tyylikeinoja saa toki käyttää, ja Hikipedian tapauksessa se on jopa suositeltavaa, mutta huonosti muotoiltua tekstiä ei ole mukava lukea
  • Puhekielisiä tai murteellisia ilmaisuja, kuten elä sanan älä tilalla, voi käyttää, jos ne edistävät artikkelin huumoriarvoa tai tekevät sivusta sympaattisemman. Sanan ketä turkulainen käyttäminen kuka-sanan tilalla ei sen sijaan ole hauskaa, ja joidenkin olisi syytä muistaa se. Samoin voi sanoa (mahtailevan) tyylin nimissä hän, joka rohkenee vandalisoida, kuolee, vaikka oikeasti pitääkin sanoa se, joka rohkenee vandalisoida, kuolee. Suosi kuitenkin jälkimmäistä muotoa.
  • Kysymyslausetta ei päätetä pisteellä, vaan kysymysmerkillä. Joskus pisteen käyttäminen ilmaisemaan retorista kysymystä voi olla kuitenkin suotavaa, jos se on siten hauskempi. (Tällaisten asioiden hauskuudesta voi sitten käydä henkilökohtaisiin hyökkäyksiin meneviä ikuisuuskeskusteluja eri käyttäjien kanssa.)
  • 10-13 (normaalilla yhdysmerkillä ilman sanavälejä) on väärä muoto, vältä myös muotoa 10 – 13 puntaa (ajatusviivalla sanavälien kera). Kirjoita 10 - 13 puntaa (normaalilla yhdysmerkillä sanavälien kera) tai 10–13 puntaa (ajatusviivalla ilman sanavälejä). (Jälkimmäinen muoto on paras, ja sitä sopii käyttää, kun muokkaustyökaluistammekin sellainen löytyy.) Esimerkiksi tämä olisi oikein:
Yhdysvaltain seuraava presidentti on vallassa 2030–187959.

Liitettäessä ilmaisua 10–13 yhdyssanan osaksi ei siihen suhtauduta kuin sanaliittoon, eli sanaväliä ei tule: 20–30-vuotiaat.

  • Aikavälin voi ilmaista on kahdella tavalla – joko Sain alkuni 28.1. ja 29.1. välisenä aikana tai Sain alkuni 28.1.–29.1. On väärin käyttää molempia samassa lauseessa, esimerkiksi ”Sain alkuni 28.1.–29.1. välisenä aikana". Käytä mieluiten ajatusviivaa (–) ilman sanavälejä sen kummallakaan puolella. Jos ajatusviiva ei ole käytössäsi (sen pitäisi olla, sillä Hikipedian työkaluissa on ajatusviiva), käytä normaalia yhdysviivaa (-) ja jätä sanavälit sen molemmille puolille.

Vieraan kielen pala kakkua

Koeta välttää tökeröimpiä anglismeja ja svetisismejä, mutta sivistys- eli lainasanojen käyttäminen on sallittua. Jos et tiedä varmaksi jonkin sivistyssanan merkitystä, älä käytä sitä. Sivistyssanat tulee hallita ja niiden säänöt osata, ennen kuin voi laillisesti niitä rikkoa. Teksti, jonka olet itse kirjoittanut, mutta jonka sisältöä et itse ymmärrä, ei todennäköisesti ole muidenkaan mielestä hauska.

Mikä fucking anglismi?

  • Anglismi on sanomisen tapa, joka tulee jostain englanninkielisestä ilmaisusta, sanonnasta tai sanaliitosta.

En svetisismi?

Vieraan kielen vaikutteista syntyneitä tapoja sanoa jokin asia ja ohjeita svetisismejen sekä anglismejen kanssa työskentelemiseen

  • Kun jotain tapahtui jonkin toimesta/jonkin takia, älä käytä ilmaisua
Empire State Building kaadettiin työläisten toimesta.

Sen sijaan käytä tätä:

Työläiset kaatoivat Empire State Buildingin.
  • Pitkällä juoksulla tai pitkässä juoksussa ovat hupsuja anglismeja. Mitä mahdoitkaan tarkoittaa? Suosi käytä ilmaisua pitkällä aikavälillä.
  • Kun tapahtuma A tapahtuu, ja sen aiheuttaa asia B, älä ilmaise sitä näin:
Ilmastonmuutoksesta johtuen kaikki elämä tuhoutui.

Sano sen sijaan näin:

Ilmastonmuutoksen takia kaikki elämä tuhoutui.

Tai näin:

Ilmastonmuutoksen vuoksi kaikki elämä tuhoutui.

Yksinkertaisin on kuitenkin paras ja helpoin:

Ilmastonmuutos tuhosi kaiken elämän.
  • Jos haluat luoda erittäin tietosanakirjamaista tekstiä, voit muistaa myös, että rikas-, köyhä-, vapaa- tai ystävällinen-loppuiset adjektiivit ovat svetisismejä, eivät kunnollista suomen kieltä. Ei siis verovapaa, vaan veroton. Tyylikeinona toki näitäkin svetisismejä on suotavaa käyttää, esimerkiksi luotaessa uutistyylistä tekstiä Hikinewsiin.
  • Tänä päivänä on svetisismi, jota kuitenkin voi käyttää vapaan ilmaisun nimissä. Oikeaoppinen on ilmaus nykyään.
  • Ei voi sanoa hän omaa, pitää sanoa hänellä on. Svetisismin käyttäminen on taasen kiellettyä vain jos haluat noudattaa täysin suomen kielen kielioppia.
  • Jotakin löytyy, vaikkei se ole kadoksissa, on svetisismi. Siispä ei voi sanoa anaalistani löytyy kolme kynää.
  • Printteri on anglismi, ei sivistyssana. Samoin satsata on svetisismi. Niitä voi silti käyttää, hieman harkiten.
  • Ns. sinä-passiivi on ihan kiva, mutta älä käytä sitä liikaa. Englannin kielessä on tietosanakirjatekstiäkin kirjoittaessa aivan sallittua sanoa if you like meat, you have to kill a pig (suoraan suomennettuna jos sinä pidät lihasta, sinun pitää tappaa porsas), mutta suomen kieltä käyttäessä pitää sanoa jos pitää lihasta, pitää tappaa porsas. (Tässä ohjeessa muuten käytetään sinä-passiivia lähes jokaisen säännön kohdalla! Ohjetekstissä se on täysin sallittua.)
  • Voi olla humoristista käyttää Se on -passiivia (”Se on kaunis päivä tänään, eikö vain?”), koska se voi luoda tietyissä tilanteissa mukavaa puhekielenomaista tunnelmaa. Muista kuitenkin maltti sen käytössä, koska se on svetisismi.
  • Pitää sisällään (esim. Hikisitaatit:EtusivuHikisitaatit pitää sisällään monenlaisia kuolemattomia lainauksia.) on svetisismi, joka voi kuulostaa joskus ihan höpsöltä.
  • Pienen pientä varovaisuutta adessiivin käytössä tekemisen tavan ilmaisijana. Joskus saattaa olla hassun kuuloista sanoa esimerkiksi tein työni ilolla.
  • Väärin: Toni teki työnsä viikon sisällä. Oikein: Toni teki työnsä viikossa.
  • Väärin: Raportti on toistaiseksi vielä työn alla. Oikein: Raportti on toistaiseksi vielä tekeillä.
  • Väärin: vetää johtopäätös. Oikein: tehdä johtopäätös.
  • Komparatiivilla pitää olla vertailukohde. Ei siis ole oikein sanoa: se oli ensimmäinen pidempi matkani.
  • Pääsanansa jäljessä sijaitsevat paikallissija-attribuutit voivat aiheuttaa tulkintaongelmia. Voit kiertää ne.
    VÄÄRIN: Katselin valokuvia albumissa.
    OIKEIN: Katselin albumin valokuvia.
  • Kanssa-alkuiset substantiivit ovat useimmiten korvattavissa: kanssaihmisetmuut ihmiset, lähimmäiset

Kannattaakin katsoakin myöskin

  • Artikkelissa oikein kirjotus kaikki on kirjoitettu tahallaan päin mäntyä.