Ohje:Kirjoittaminen

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hikipediaan tulee tolkuttomasti tavaraa päivittäin. Valitettavasti suurin osa siitä tavarasta häipyy/poistetaan saman tien. Jottei sinun hieno kirjoituksesi kokisi samaa kohtaloa, kannattaa vilkaista muutama pohdinta siitä, mikä tekee tekstistä sopivan Hikipediaan.

Yleisiä näkökohtia

  • Koeta löytää huumoria, joka kertoo juuri tästä jutusta. Monesti uudet artikkelien kirjoittajat koettavat vääntää vitsiä nälvimällä tuntomerkeistä, jotka sopivat tuhansiin muihinkin löyhästi samanlaisiin aiheisiin. Yleensä näin keksitty kommentaari ei ole yleiselläkään tasolla oivaltavaa. Näin esimerkiksi aikoinaan artikkelissa Reddit: ”Reddit on repostien luvattuna maana toimiva sivusto, jonne ihmiset voivat jakaa internetistä löytämäänsä paskaa. Redditin peruskäyttäjä päivittää sivun viiden sekunnin välein siinä toivossa, että joku olisi käynyt tykkäämässä tämän jakamasta linkistä.” Tässä ei ole mitään kovin hauskaa.
  • Huumori ei synny helposti. Pasila ei ole hauska sarja siksi, että Pekka Routalempi hokee jännää, vaan mietityn, monitasoisen ja dynaamisen käsikirjoituksen vuoksi. Vasta sitten, kun jälkimmäiset asiat ovat reilassa, voidaan hokea sitä jännää. Jos haluat, että artikkelisi säilyy, niin joudut istumaan muokkauskentän äärellä hieman pitempään kuin ehkä haluaisit.
  • Hikipedia-artikkelit ovat harvoin muuta kuin varoittavia esimerkkejä. Parhaat sisällöntuottajamme hakevat innoituksensa yleensä jostain muualta. Jos törmäät koomikkoon, televisiosarjaan, kirjailijaan tai johonkin muuhun tahoon, joka onnistuu hauskuuttamaan sinua, niin tarkastele hetki, miten tuo taho sen tekee. Tee sitten itse samoin. Muista kuitenkin, että spedeily ja Kummeli-huumori toimivat tekstimuodossa vain erittäin taitavissa käsissä (ei siis todennäköisesti sinun käsissäsi, jos ensisijainen inspiraatiosi on lähtöisin niistä). Hikipedistit ovat maininneet usein Monty Pythonin, Douglas Adamsin ja Pahkasian innoittajikseen, mutta tasokasta huumoria voi toki löytää muualtakin Lähde?.
  • Vuoden 2015 ennakkotapaus selventää Hikipedian tarkoitusperiä ja toivottavaa sisältöpolitiikkaa. Tiiviimmin asiaa on pohdittu (tai no lähinnä tiivistetty) tässä hikiesseessä.

Tajunnanvirta ja sen vastakohdat

Suurin piirtein kolmeneljäsosaa Hikipedian artikkeleista on täysin puuta heinää. Mihinkään liittymätön hömppä voi olla huvittavaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Siltä menee äkkiä teho. Kun ihminen kirjoittaa etsi-ruutuun Jeesus, hän haluaa todennäköisesti lukea satiirisen kuvauksen kristinuskon merkkihenkilöstä eikä kuulla, että Jeesus on viisipäinen dinosaurus, joka asuu Neuvostoliitossa. Tajunnanvirtaa on nopea kirjoittaa, joten sitä täällä riittää, mutta suurin osa siitä on melko raskasta luettavaa, koska lukijan nappaava koukku puuttuu.

  • Totuus on yleensä järjettömyyksiä hauskempaa. Voisi väittää, että Hikipedian hauskimmat sivut ovat yleensä myös lähimpänä totuutta. Tämä ei tosin aina pidä paikkaansa, sillä lähes täydelliset fakta-artikkelit hieman liioiteltuina ovat yleensä varsin tylsää lukemista. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii hakkeri.
  • Esimerkki: Martti Ahtisaari on läski keksijä. Hänet tunnetaan mm. appelsiinien, vaseliinin ja rautanaulojen keksijänä. Hän kehitteli myös turskanfileerauskonetta 1700-luvulla Belgian kaakkoisosissa.
Ei järin hauskaa: Täyttä tajunnanvirtaa
  • Esimerkki 2: Martti on mukava mies, rauhan mies. Valitettavasti presidenttikaudellaan hän joutui median ryöpytykseen, ja nykyään läskit maatalon isännätkin muistavat Martin laastariposkisena, lihavana ja vaappuvana presidenttinä. Martti päätti näyttää kaikille ja on kahminut presidenttiuransa jälkeen paitsi kolme Nobelin rauhanpalkintoa myös yhden Oscarin parhaasta sivuosasta elokuvassa The Pacifier.
Hauskempi: Martti Ahtisaari on sovittelija oikeassa elämässä. Hän oli myös presidentti ja kävelytyyli oli yksi pilkanaihe hänen kaudellaan. Martista oikeasti tehdyn pilkan yhdistäminen hänen toimiinsa presidenttiuran jälkeen tekee keksitystä Nobelin rauhanpalkinnosta paljon nokkelamman pilan.

Totuuden ja fiktion sekoittaminen tai rajojen hämärtäminen tekee tekstistä mietitymmän oloisen - ja yleensä myös hauskemman.

Pitkä, mutta silti johdonmukainen ja näppärä artikkeli on parempi kuin monta keksitystä transilvanialaisesta kuninkaasta ja hänen toilailuistaan kertovaa kolmisanaista tynkää.

Älä tule Hikipediaan iloittelemaan kirjoittelemalla huonoa tajunnanvirtahömppää. Ensimmäinen munkkisota on malliesimerkki artikkelista, joita ei kannata tehdä.

Peruskikkoja

  • Toisto. Tämä voi vaikuttaa typerältä, mutta se itse asiassa toimii. Kirjoita jotain ja sano se vielä uudestaan. Ja vielä kerran. Esimerkki: Pitkän uransa aikana Michael Schumacher harrasti muun muassa kiilailua, itkemistä, suunsoittoa, GP:iden voittamista, kilpakumppanien nöyryyttämistä, itkemistä, naisten iskemistä varikoilta ja itkemistä. Välillä tällainen toimii. Välillä se överiksi vetäminen toimii vielä paremmin. Välillä taas ei, joten ole varovainen. Michael Schumacherin itkemisartikkelin lisäksi esimerkiksi Napoleon Bonaparte -artikkelissa toistetaan jatkuvasti viittauksia Napoleonin pieneen kokoon. Älä kuitenkaan toista liikaa, sillä sekään ei aina miellytä lukijan silmää.
  • Päälaelleen kääntäminen. Tämä on niin peruskikka, että. Hyvin toteutettuna päälaelleen kääntäminen avaa asioihin aivan uudenlaisen näkökulman. Jos vaikka klassikkokirjallisuudesta puhutaan kuin kriitikot puhuvat kioskikirjallisuudesta, niin lopputulos on hauskempi kuin että klassikkokirjan sisältö yritetään väkisin saada kuulostamaan hassulta. Sama myös päinvastoin: kun jostain hirvittävästä roskasta puhutaan kuin suurestakin mestariteoksesta, niin hauskaa. Tämä tekniikka on synnyttänyt hykerryttäviä tuloksia esimerkiksi Cheek-artikkelissa.
  • Harhaanjohtaminen. Tämä on hieman toistoa hienostuneempi keino. Anna vaikutelma, että teksti kulkee tiettyyn suuntaan ja sitten yhtäkkiä heitä lukija jonnekin aivan toiseen suuntaan. Kuten kotiin. Esimerkki Shakki-artikkelista: Pelissä on kolme pelaajaa. Toinen on valkoinen ja toinen on musta. Toisessa esimerkissä (Anarkia) tekstin tyyli ajaa lukijaa kohti perinteistä "ennakkoluulot ovat turhia"-tulkintaa, mutta: Ihmisten ennakkoluuloissa anarkiaan yhdistyvät usein kaaos, tuhopoltot ja pommien rakentaminen. Pelot ovat aiheellisia, sillä kaikki kolme asiaa liittyvät kiinteästi anarkismiin.
  • Eskaloituminen eli jutun karkaaminen lapasesta. Tämä on absurdin tyylin avainasioita ja ihan näppärä kikka kaikin puolin. Teksti alkaa sovinnaisesti ja järkevästi mutta alkaa siirtyä kohti täysin irrationaalisia ja absurdeja juttuja. Esimerkki: Tavallinen ammattikoululainen harrastaa perinteisesti auton tuunaamista, pitää farkkuja, kuuntelee jumputusmusiikkia, syljeskelee, kiroilee, sekaantuu alaikäisiin, ryöstää pankkeja, ajaa pakoauton katolleen ojaan ja näyttää poliisille alaikäisen tyttöystävänsä Kela-kortin, kun kusee samalla sähköpaimeneen ja pyytää konstaapelia leimaamaan tuon matkalipun. (Mukailtu versio artikkelista Lukio.) Absurdius voi olla itsessään hauskaa, mutta aloittaminen suoraa absurdista ja saman tyylin jatkaminen artikkelin loppuun asti väsyttää todennäköisesti lukijan. Absurdius toimii parhaiten, kun sitä rakennetaan ihan sovinnaisista lähtökohdista käsin.
  • Toisto.
  • Lievennetyt ilmaukset. Kuten esimerkiksi: "Aika monet saksalaiset pitävät juutalaisten joukkomurhaa harmillisena asiana." Jos kirjoitat "Maija-Liisa on jumalauta vittu horo OMG, joka on niin idiootti", se ei ole kovin omaperäistä saati hauskaa. Jos ilmaiset asian "Maija-Liisa kuuluu älyllisesti mitattuna keskiluokkaan, johon kuuluviin henkilöihin yhdistyy usein prostituutio ja kristilliset arvot", on ilmaus jo tehokkaampi vaikkakin kuivempi. Luokkatovereista ei sitten saanut kirjoittaa, muista kuitenkin se.
  • Toisto.
  • Kehäviittaukset. Esimerkiksi, ks. Viittauskehä.
  • Viittauskehä. katso esimerkki kohdasta Kehäviittaukset. (Tämä on tyhmä kikka, mutta toimii, kunhan et tee loputtomasti kehää kiertäviä sivuja, vaan pidät viittaukset artikkelin sisällä.)
  • Hömppäily vakavilla asioilla. Tätä tehdään esimerkiksi artikkeleissa Murha ja Raiskaus.
  • Vakavuus. Melko yleinen virhe on, että koko artikkeli vedetään hatusta, jolloin absurdius ja tajunnanvirta jatkuvat läpi koko tekstin. Hauskuus tarvitsee vastapainona kuitenkin myös vakavuutta ja asiallisuutta, jolloin lukija pystyy tunnistamaan parodian kohteen ja tarttuu paremmin tekstiin rakennettuihin koukkuihin. Toisin sanoen: humoristinen teksti tarvitsee huumoria tukevia osioita. Näitä ovat esimerkiksi tarpeellinen taustatieto ja jaksot, jotka pohjustavat ja tukevat humoristia ilmauksia, käänteitä ja vitsejä. Kun absurdius kohtaa samassa tekstissä vakavan asian, absurdius näyttää kahta järjettömämmältä - mikä on tarkoituskin. Jos haluaa esittää hullua, on hyödyksi, että huone on täynnä järkeviä ihmisiä.
  • Sanaleikit. Ehkä maailman kulunein huumorin muoto, mutta oivaltavat sanaleikit voivat välillä todella osua nauruhermoon. Esimerkiksi artikkeli Turun murre on hyvä oivallus. Myös sanat, jotka muistuttavat jotain muuta kuin todellisuudessa ovat, voi olla huumorin lähde. Tällainen on esimerkiksi Hypokratia, joka tarkoittaa tekopyhyyttä mutta muistuttaa kratia-loppunsa ansiosta valtimuotoja kuvaavia sanoja. Artikkelin sisältö taas on näiden kahden yhdistelmä.
  • Johdonmukaisuus. Hikipedian artikkeleissa on useita eri kirjoitustyylejä. Osa teksteistä vaikuttaa siltä, kuin ne olisi kirjoittanut kielenhuoltaja, joka hallitsee pilkkusäännöt ja kirjoittaa kuivasti. Osa taas saattaa vaikuttaa 14-vuotiaan poikalauman tekosilta. Suuri osa taas on näiden sekoitusta, jossa ei ota selvää, onko näppäimistön kimpussa ollut edes joku kädellinen. Teksti toimii kuitenkin parhaiten, kun se on kirjoitettu kokonaan samalla tyylillä. Tarkoituksena ei ole, että tyylistä näkyy, että ensimmäinen kappale on ydinfyysikon kirjoittamaa, toinen 13-vuotiaan peruskoululaisen ja loput 60-vuotiaan eläkeläisen. Ole siis johdonmukainen ja katso, millainen tyyli artikkelissa on. Esimerkiksi jopa artikkelissa Siansaksa tyyli pysyy paremmin yhtenäisenä kuin artikkelissa A, jossa eri "kirjoittajien" lisäykset näkyvät selkeämmin.

Johdonmukaisuus tajunnanvirrassa

  • Jos et voi pysyä lähellä totuutta, ole edes johdonmukainen asioissa, joita käsitellään useissa artikkeleissa. Esimerkiksi joulupukkia koskevat artikkelit puhuvat melko yhtenäisesti samoista asioista ja teemoista (eli joulupukki on diktaattori, joka johtaa tonttuarmeijaa). Sen sijaan esimerkiksi Osama bin Laden kuvataan ihan eri tavoin omassa artikkelissaan ja Al-Qaida-artikkelissa. Yhtenäisyys siis rikkoutuu.
  • Tarkista, ettei aiheesta ole jo artikkelia. Esimerkiksi George W. Bushista ja IRC-Galleriasta oli kummastakin olemassa kolme versiota, jotka laajenivat kukin eri suuntiin. Ja sitten tekijöitä harmitti, kun kahdesta tehtiin uudelleenohjaussivuja. Joten varmista, ettet tee turhaa työtä.
  • Älä pilaa hyvää artikkelia/vitsiä. Hyvän vitsin kierrätys voi olla hauskaa, mutta raja tulee jossakin välissä vastaan. Usein hyvänkin artikkelin teho menee, kun samasta vitsistä kierrätetään useampaa versiota. Esimerkiksi artikkelin Käsittämätön keskeinen vitsi tulee uudestaan artikkeleissa Käsite ja Kädetetty, joilloin huumori ei enää olekaan niin tuoretta. Myös artikkelit Bussi, Taksi ja Linja-auto rakentuvat saman idean ympärille.
  • Tyyli voi luoda huumoria. Muutaman artikkelin huumori (tai "huumori") nojaa lähes kokonaan siihen, että artikkelin tyyli liittyy kiinteästi jollakin tavalla artikkelin aiheeseen. Esimerkiksi Tyhjiö-artikkeli on tyhjä ja ROT13-artikkeli on rotattu. Muita hyviä esimerkkejä tästä ovat William Shakespeare, Savolainen, Yhdys sana, Entropia ja Typo -artikkelit.

Homo, vittu ja muut takuuhauskat keinot

  • Kiroiluun ei ole tarvetta, koska ei se sinänsä tee tekstiä yhtään hauskemmaksi. Ainoastaan harvoissa tilanteissa siitä voi olla apua, mutta niitäkin on vaikea keksiä. Olisi parempi, jos keksit jotain ihan originaalia tai saat jonkin asian kuulostamaan siltä.
  • Kaikki eivät tykkää alapäähuumorista. Se ei tietenkään ole sinun ongelmasi, mutta siitä tulee helposti Hikipedian ongelma, koska se saa huumorin vaikuttamaan lapselliselta. Tämä taas karkottaa lukijoita, emmekä ikinä pääse Mikrobitin Netistä poimittua -palstalle. Kannattaa siis olla fiksusti hauska, jos mitenkään mahdollista. Se vaatii tosin vaivannäköä.
  • Homovitsit. Se, että ruotsalaiset tai henkilöartikkelin henkilöt ovat homoja, ei tee artikkelista tippaakaan parempaa. "Homo" on yksi Hikipedian käytetyimmistä turhista sanoista, eikä sen lisääminen artikkeliin takuulla tee tekstistä sen parempaa, ellet sitten tee sitä tyylillä, kuten Taru sormusten herrasta yrittää (joten kuten).
  • Halpa lukijan haukkuminen. Poistetusta artikkelista ”Sade”: ”Sade on myös -toisin kuin sinä- älykäs luonnonilmiö, sillä sillä on tapana tapahtua, kun kenelläkään ei satu olemaan sateenvarjoa ja pyykit on juuri viety kuivumaan. Toisaalta, sattuihan sinunkin äidilläsi ovulaatio juuri sille päivälle, kun isäsi unohti ratkaisevan asian. Mutta se ei liity tähän.” Tällainen höttö on ylikäytettyä ja vittumaista aivan erillään henkilökohtaisesta loukkaantumisesta.
  • Koeta olla joko sivistynyt tai muuten vain luova. Huumori saa viitata esimerkiksi ihmisen hauskaan seksuaalisuuteen ja sen iloihin (koska koko maailman onneksi me ylläpitäjät emme ole pedantteja ja ahdasmielisiä arvokonservatiiveja, vaan ihollasi, IHOLLASI), mutta vain jollain tavoin omaperäisesti tai hauskasti toteutettuna.

Vältä kliseitä

  • Ylikäytetyt asiat ja ilmaukset, joita ovat esimerkiksi
    • Loputtomasti kehää kiertävät sivut
    • Artikkelit, joiden sisältö on "katso (artikkeli)". Käytä #redirect [[artikkeli]] -pätkää uudelleenohjaussivun luomiseen, jos se on järkevää.
    • "hän-ja-hän oli sen-ja-sen presidentti."
    • Mallineiden liikakäyttö
  • Älä viittaa itseesi tekstin kirjoittajana. Esimerkki: "...ja se oli jo niin outoa, etten kerro teille asiasta enempää."
  • Suuret numerot. Esimerkki: "Nokian varallisuus on nykyään 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 euroa."
  • Täysin hatusta vedetyt päivämäärät, kuten 1201 eKr., 4712, 56. koivukuuta jne. Ne vain sekoittavat lukijan. Totuudenmukaiset syntymä- ja kuolinpäivät eivät ainakaan huononna henkilöstä kertovaa artikkelia.
  • Kuluneet vitsit. Jos asia on jo esillä Riemurasiassa, YouTubessa, YTMND:ssä tai vastaavassa, se ei todennäköisesti ole enää hauska Hikipediassa.
  • Pitkät mukahauskat sitaattilistat artikkelin alussa (tai missään muuallakaan). Sitaattilistat ovat yleensä kaikkea muuta kuin iskevä aloitus artikkelille ja toimivat hyvin harvoin, mutta niitä näkee sitäkin useammin. Syytä ei tiedetä.

Metahuumori ja sisäpiirin vitsit

Hikipedian sisäiset ilmiöt voivat toisinaan olla ihan mukava huumorin lähde, mutta kannattaa muistaa, että jos jokainen käyttäjä kehittää omaa sisäpiirin vitsiään (esim. keksimäänsä henkilöä) artikkelista artikkeliin, niin sivustosta tulee helposti sisäänpäin lämpiävä. Tämä taas ei houkuttele ihmisiä lukemaan tai kirjoittamaan. On kyseenalaista, kannattaako kehittää tyhjästä hahmoa tai tapahtumia, joiden ympärille alkaa tämän jälkeen rakentaa muita vastaavia keksittyjä artikkeleita. Ainakin niiden olisi onnistuttava todella hyvin. Tällaisen huumorin tajuamiseen liittyy usein se, että lukijan pitäisi tuntea kirjoittaja vitsin ymmärtämiseksi. On siis helppo huomata, että tällaista "huumoria" kannattaa välttää.

  • Listan Hikipedian "omista jutuista" löydät täältä.

Joten

  • Asiallinen, tietosanakirjatyyppinen tyyli rinnastettuna hömppään sisältöön korostaa usein humoristista sisältöä. Toisaalta suorat töksäyttelevät jaksot voivat tuoda ironian paremmin esiin. Kokeile eri tyyleillä.
  • Mikäli jokin on johdonmukaista, selkeää ja lainaa kekseliäästi totuutta, se on todennäköisesti myös hauskempaa.